Tuija Halosen hautapaikka ei valitettavasti selvinnyt. Olimme yhteydessä mm. Helsingin seurakuntaan ja kokeilimme hautahaku.fi palvelua sekä selasimme muualta saatavaa tietoa. Varmaahan ei ole edes onko hänet haudattu Helsinkiin. Ikävä kyllä hautapaikka pysyi arvoituksena.
Alla olevien lähteiden perusteella keskiajalla juotiin myös vettä. Juomavettä sai esimerkiksi virtaavista vesistä ja erilaisista lähteistä. Lapset saattoivat ilmeisesti juoda myös maitoa. Olutta tai viiniä käytettiin juotiin myös, mutta molempia laimennettiin usein vedellä, joten alkoholipitoisuuskin laski. Lähteet ja lisätietoaHowStuffWorks: Did Medieval People Drink Beer Instead of Water? https://history.howstuffworks.com/medieval-people-drink-beer-water.htmMedievalists.net: Did people drink water in the Middle Ages? https://www.medievalists.net/2023/05/drink-water-middle-ages/MTV.fi: Olut oli ennen osa suomalaisten ravintoa – turvallisempi vaihtoehto kuin vesi https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/olut-oli-ennen-osa-...
Näyttää tosiaan siltä, että Helmet-kirjastojen viimeinenkin kappale etsimästäsi videokasetista on poistettu kokoelmista. Ylen Tallennepalvelun sivuilla puolestaan kerrotaan:
"YLE Tallennemyynti tuotteistaa eri käyttötarkoituksiin video- ja äänitallenteita Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmista. Laajin valikoima on kirjastojen, laitosten ja oppilaitosten saatavilla; yksityishenkilöt voivat tiedustella näitä tallenteita lainaksi kirjastoista. Kotikäyttötallenteet löytyvät YLE Shopista."
Yle Shopista ( http://www.yle.fi/yleshop/ ) Pique nique -videoita ei valitettavasti näytä löytyvän.
Ainoaksi keinoksi taitaa siis jäädä videon tilaaminen kaukolainaksi jostakin muualta Suomesta. Ainakin jossakin maakuntakirjastossa sitä näyttäisi vielä...
Vieraslaji.if-sivustolla sanotaan näin: Koska lajiryhmään kuuluvat lajit on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty, https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695.
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151709 pykälässä 3 lukee, seuraavasti: Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190704
Vieraslajit löytyvät Vieraslajit.fi-sivustolta. Osa lajeista on EU:n...
Liputusohjeen mukaan suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.
Suomen laissa on luoteltu päivät, jolloin valtion virastossa ja laitoksissa liputetaan. Lisäksi laissa todetaan, että "Asianomainen ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä".
Vuonna 2017 sisäministeriö julkaisi tiedotteen, jokä määräsi valtion virastot ja laitokset liputtamaan presidentti Koiviston kuolemaa seuraavana päivänä 13.5.2017. Samassa tiedotteessa toivottiin koko maan yhtyvän...
Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010,
Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003.
Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin.
Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula:
Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :...
Oulussa loruleikki- ja runokylpyhetkiä vauvoille järjestää Valveen
sanataidekoulu. Lisätietoja: www.kulttuurivalve.fi
Tietoa vauvojen sanataideopetuksesta saat myös Lukukeskuksen
Lukuleikkikuu-nettisivuilta: www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuleikkikuu
Espoon kaupunginkirjastossa näyttää tänä syksynä olevan useita
vauvojen runokylpyhetkiä: www.espoo.fi
Radioaseman rakentaminen alkoi huhtikuussa 1941. Sähkön muuntoasema valmistui ja kytkettiin Imatran Voiman linjaan 25.1. 1942. Aseman rakennukset valmistuivat kesällä 1942. Maston pystytys tapahtui kolmen viikon aikana kesällä 1943. Pellesmäen AM-yleisradioasema aloitti koelaähetykset 25.9. 1943. Asema valmistui lopullisesti 5.12. 1943.Yleisradiotoiminta Pellesmäellä päättyi 1.2.1980, jolloin AM-asema lähetti viimeisen lähetyksensä. Lähde: Savut mastojen ympärillä. Totta ja tarua Kurkimäen, Pellesmäen, Sotkaniemen ja Vehmasmäen kyliltä. Vehmasmäen Nuorisoseura r.y. 1996
Siivet on romaani, ja sen päähenkilöt ovat kuvitteellisia. Steel kuitenkin on varmasti lainannut osia oikeiden naislentäjien elämäntarinoista kuvitteellisen Cassie O'Malleyn tarinaan. Tarinassakin päähenkilön sanotaan jäljittelevän aikansa kuuluisimman naislentäjän Amelia Earhartin saavutuksia, mukaan lukien tämän yritystä lentää maailman ympäri. Toinen kirjassa mainittu lentäjä, Nancy Harkness Lowe, oli O'Malleyn tapaan innostunut lentämisestä pienestä pitäen ja suoritti lentolupakirjansa nopeasti vain 16-vuotiaana.O'Malley sai julkisuutta koelentäjänä, kuten sai myös ensimmäinen naiskoelentäjä Blanche Stuart Scott sekä joukko muita toisen maailmansodan aikana.Mallina on voinut olla myös Cornelia Fort, joka oli ilmassa Pearl Harborin...
Uppslagsverket Finland 1, s. 170 (ilm. v. 2003) mainitsee, että Boklaget (för södra Finland) perustettiin v. 1974 täydentämään aikaisempien kustantamojen tuotantoa, jonka väitettiin olevan liian varovaista ja sovinnaista. Kustantamo julkaisi yhteiskunnallisesti keskustelevaa kirjallisuutta, runoudella oli tärkeä osuus. Kirjallinen vuosikirja BLÅ arvioi kriittisesti suomenruotsalaista kirjallisuutta. Kustantamon kautta julkaisseita kirjailijoita olivat mm. Birgitta Boucht, Joakim Groth, Henrik Jansson, Tatiana Sundgren ja Thomas Wulff. Upplagsverket mainitsee edelleen, että 1990-luvun alun jälkeen julkaisutoimintaa ei juuri ole ollut ("Sedan början av 1990-t. har utgivningen legat nere."). Pääkaupunkiseudun kirjastojen (luettelo http://www....
Christopher Marlowea on ilmeisesti suomennettu äärimmäisen vähän. Teoksessa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III Englantilainen kirjallisuus, löytyy
Toivo Lyyn lyhyt osasuomennos Tohtori Faustuksesta. Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia)
ei löydy Marlowen suomennoksia. Mahdollisia suomennettuja näytelmiä
kannattaa kuitenkin kysyä Suomen teatteriliiton kirjastosta tai Työväen näyttämöiden
liiton kirjastosta. Jos C. Marlowea on joskus esitetty suomeksi, mahdollinen suomennos
löytyy monisteena (ei painettuna, siksi ei Fennicassa) kyseisistä kirjastoista.
Englanniksi Helsingin kaupunginkirjastossa on: The Tragical History of
Dr. Faustus (1965, myös kasettina, 1992), Marlowe's Plays and Poems (1955), Tamburlaine the Great (1951),
Osmo Rinta-Tassin kirjassa Kropsua eväsnä : wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä sutikka on pukeille rakennettu jalkaisin kuljettava kapea silta joen ylitse.
Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa sana sutikka on ruotsin kielellä brygga, liten bro eli pieni silta.
Äkkiseltään netistä vilkaisemalla sutikkaa on käytetty paikannimenä ainakin Laihialla, Seinäjoella ja Tampereella. JP-kunnallissanomalehdessä kirjoitetussa artikkelissa sutikalla tarkoitetaan Peräseinäjoen Kihniänkylän kunnostettua siltaa. https://www.porstuakirjastot.fi/items/show/66584
Töölön, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoissa on koneellisesti ilmastoidut lukusalit, samoin Sellon kirjastossa Espoossa. Vantaan kirjastoista ei kesähelteellä viileitä lukusaleja löydy.
Lähiaikoina remontoidussa Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa Vuorikadulla on varmasti toimiva ilmastointi, yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/
Maailmassa on 45 sisämaavaltiota eli valtiota, joiden rajoilta ei ole suoraa yhteyttä merelle. (Tai 44, jos huomioidaan, että kaikki maailman maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.) Löydät listan sisämaavaltioista allaolevista linkeistä.
Maailman suurin sisämaavaltio on Kazakstan. Uzbekistan ja Liechtenstein ovat ainoat valtiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.
Lähteet:
Sisämaavaltio - Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4maavaltio. Luettu 17.2.2022.
Landlocked Countries 2022. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/landlocked-countries. Luettu 17.2.2022.
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat - liput ja historia (2018).
Tarinaa on universaali kansantarina tai –taru. Siitä on useita eri versioita ympärimaailmaa, joten kukaan yksittäinen henkilö tai kirjailija ei voi omia sitä vaikka sisällyttäisi tarinan omaan tuotantoonsa. Tarina on tavallaan tuttu myös monista elokuvista, joissa muilla paitsi klovnilla on hauskaa. Netistä löytyy useita versioita esim. englanninkielellä, joista parin verkko-osoitteet ovat:
http://instantwisdom.bravepages.com/special/clown.htm
http://www.zensufi.com/clown.htm
Katsoin netistä ja sen mukaan Mannerheimin lastensuojeluyhdistykset vuokraavat turvaistuimia. Kannattaa kysyä Oulun paikallisyhdistykseltä http://www3.mll.fi/paikallisyhdistysten_sivut/?PNUM=30317&num=66719&tit… .
Samoin If-vakuutusyhtiöllä näyttäisi olevan turvaistuimia vuokrattavana, mutta vain omille asiakkaille http://www.if.fi/web/fi/henkiloasiakkaat/NeuvotjaVinkit/IfTurvaistuin/P… .
Myös jotkut lastentarvikeliikkeet vuokraavat istuimia. Esimerkiksi Anton & Ninan -liikkeen kotisivuilla oli maininta vuokrauksesta http://www.antonnina.com/FI/lastentarvikkeet.html
"Hatti Jahunen" näyttäisi olevan 2000-luvun alussa perustetun hupisivuston fiktiivinen keskushenkilö. Linkit ovat kuolleet, mutta jotkut muut verkkotoimijat ovat poimineet talteen mm. piirroksia keksinnöistä joita ei ole. Kaikki tämä löytyy googlaamalla hakusanoilla "hatti jahunen".
Heikki PoroiLA
Kysyit Kinderpiirakan ohjetta.
Ohjeita lienee useampia, tässä Kotikokki- ja Iltalehti-sivustojen ohje:
6 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
4 tl leivinjauhetta
6 rkl kaakaojauhetta
3 dl kiehuvaa vettä
300 g voita
4 munaa
Voikreemi:
150 g voita
5 dl tomusokeria
4 tl vaniljasokeria
Suklaakuorrutus:
100 g Fazerin sinistä
100 g tummaa suklaata
Koristeraidat:
valkosuklaata
1. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
2. Lisää kiehuva vesi ja voisula.
3. Lisää kananmunat.
4. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.
5. Anna piirakan jäähtyä kunnolla.
6. Voikreemin tekeminen: Pehmennä voi sähkövatkaimella notkeaksi. Lisää vaniljasokeri. Sekoita tomusokeri voin joukkoon vähin erin samalla vatkaten. Jos kreemi tuntuu...
