Suomalainen siirtolainen tuli Pohjois-Amerikkaan työtä etsimään, ja kun työpaikkoja etsittiin jo aikaisemmin Amerikassa olleiden siirtolaisten antamien ohjeiden perusteella, vaikuttivat ensimmäiset siirtolaiset ratkaisevasti siihen, minne myöhempi siirtolaisvirta aikoinaan tuli kulkeutumaan.Vuoristovaltioissa – kuten esimerkiksi Colorado, Idaho ja Montana – oli lukuisia kaivoskaupunkeja, joihin nimenomaan Keski-Pohjanmaalta lähteneet siirtolaiset hakeutuivat. Pysyvää suomalaisasutusta näille alueille alkoi muodostua vasta 1880–1890-luvuilla.Pääosa Yhdysvaltain itäosissa sijainneista suomalaiskeskuksista oli teollisuuskaupungeissa, mutta nimenomaan Connecticutin, New Yorkin ja Mainen osavaltioissa oli myös paikkakuntia, joilla...
Ajokortin edellyttämistä terveysvaatimuksista löytyy tietoa esim. Tieliikennekirjasta. Siellä todetaan mm., että näön tarkkuus silmälasein tai ilman niitä on molempien silmien yhteisnäkönä oltava vähintään 0,5. Ajokortin saadaksesi joudut hankkimaan lääkärintodistuksen terveydentilastasi, missä yhteydessä myös selviää, onko sinun näkökykysi riittävä. Lisää ajokorttiasiaa löytyy netistä esim. http://www.poliisi.fi/ sekä Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta http://www.ake.fi/ , joilta löytyy myös näöntarkkuutta mittaava testi kohdasta Ajokortit ja tutkinnot, Testit ja pelit.
Helsingin Messukeskuksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.finnexpo.fi/ohjelma_tamavuosi.html
Helsingin Messut Oy:n ohjelma Wanhassa Satamassa löytyy sivulta http://www.helsinginmessut.fi/5100.htm
Mahdollisia muita Suomessa pidettäviä messuja voit yrittää etsiä esimerkiksi valitsemalla Helsingin kaupunginkirjaston (www.lib.hel.fi) - tiedonhaku internetistä - Northern light- (koko sivulta) hakusanoilla: messut
Suomi. Tosin näin näyttää tulevan listaa jo olleista messuista, mutta saat kuitenkin messujärjestäjien www-osoitteita.
Tikkurilan kirjaston musiikki- ja mediaosastolla voi tehdä tämän. Kannattaa varata aika numerosta 09 8392 3583. Kirjaston osoite on Lummetie 4, 01300 Vantaa. Musiikki- ja mediaosasto on talon ensimmäisessa kerroksessa, ja sieltä saa tarvittavan opastuksen. Tervetuloa!
Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite, joten eri paikkakunnalla asuminen tai kirjoilla oleminen ei ole este kortin saamiselle.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. 15-vuotias on itse vastuussa lainoistaan, hän ei siis tarvitsee vastuuhenkilöä.
Alla olevassa linkissä on lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Neiti Etsiviä on ilmestynyt englanniksi yhteensä 175 kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Näistä on suomennettu 105. Täydellinen lista suomennoksista löytyy sivulta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
Roihuvuoren kirjasto lainaa pesäpalloja, mailoja ja räpylöitä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/roihuvuori/yhteystiedot/
Laina-aika on 7 vuorokautta. Välineitä ei voi varata, vaan ne voi lainata menemällä kirjastoon. Tilanteen näkee Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla Tarkennettu haku -ruutuun pesäpallo ja valitsemalla aineistoksi esineen: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tällä hetkellä vain palloja näyttäisi olevan paikalla, mailat ja räpylät ovat lainassa.
Celian oikeus valmistaa ja tarjota äänikirjoja lukemisesteisille perustuu tekijänoikeuslain 17 a §:ään. Laki rajaa käyttäjäryhmän ainoastaan lukemisesteisiin, eikä Celialla ole oikeutta jakaa materiaaleja muille ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Celian sivuilta osoitteesta https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/tarkista-oikeus-palveluihin/ löytyy tietoa sen palveluihin oikeutetuista lukemisesteisten ryhmistä.
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Historia - Helsinki sivustolla kerrotaan, että "Kaupungin nimeksi tuli Helsingfors, koska se perustettiin Vantaanjoen suulle kohtaan, jossa vielä tänäkin päivänä kuohuu komea koski (ruotsiksi fors). Nykyään kyseinen koski on nimeltään Vanhankaupunginkoski."
Periaatteesa sininen Aalto-kortti kelpaa, niitä on vielä paljon käytössä asiakkaillamme. Se, onko sinun korttisi voimassa, riippuu siitä, milloin olet sitä viimeksi käyttänyt. Pitkään käyttämättä olleita kortteja on poistettu rekisteristä. Jos muistat pin-koodisi, voit testata asiaa yrittämällä kirjautua verkkokirjastoomme Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Jos pääset kirjautumaan, on korttisi voimassa.
Parhaiten asia selviää, kun käyt jossain Keski-kirjastojen toimipisteessä. Ota kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Samalla tulee tarkistettua, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Ja jos pin-koodi on unohtunut, saat senkin.
Voit tarvittaessa...
Keppi on taikavarpu, jollaisella on perinteisesti etsitty mm. kaivon paikkaa. Sillä on voitu yrittää etsiä myös malmia, öljyä tai muuta maan alla piilevää varantoa.LisätietoaYle: Kaivon paikan etsintään ei ole kunnon keinoa https://yle.fi/a/3-6759835Savon Sanomat: Löytääkö taikavarpu vettä? https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3009162Wikipedia: Taikavarpu https://fi.wikipedia.org/wiki/Taikavarpu
Hei
OverDrive avautuu asiakkaille elokuun alussa ja tuolloin kirjautuminen onnistuu kirjastokortin numerolla.
Lisätietoja:
helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/Ekirjoja_ja_aanikirjoja_englanniksi_ja_r(1192)
Tarkkaa laskelmaa ei oikein pysty tekemään, koska kirjastojen hyllyssä olevan tyhjän tilan määrästä ei ole tarkkoja tietoja saatavilla. Jotakin suuntaa voi kuitenkin laskeskella.
Lainatilastoja pyörittelevä kollega teki pienen otoksen siitä, millaisia prosenttiosuuksia kirjastojen kirjoista on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjastossa lainassa oli noin 27 % kirjoista (36 854 kirjaa 136 264 kirjan kokoelmasta), Malmin kirjastossa 42 % (12 758 kirjaa 30 726 kirjan kokoelmasta) ja Lauttasaaren kirjastossa 28 % (8 745 kirjaa 31 088 kirjan kokoelmasta). Prosenttiosuus siis vaihtelee jonkin verran kirjastoittainen, mutta voisi olettaa, että ehkä keskimäärin noin kolmasosa lainattavana olevista kirjoista olisi keskimäärin lainassa.
Kirjastojen...
Tämä on melko laaja kysymys. Minusta lukiolaiset voivat lukea nuorten kirjojen lisäksi melko lailla samoja kirjoja kuin aikuisetkin.
Hankinnat voisi tehdä niin, että pyytää kustantajilta syksyn 2011 ja kevään 2012 kirjakatalogit ja valitsee niistä.
Vantaan kirjasto on suunnitellut kirjallisuusdiplomit koululaisille. Heidän nettisivultaan voi käydä katsomassa, mitä he suosittelevat lukiolaisille. Osa näistä kirjoista on vielä myynnissä kirjakaupoissa. Klikkaa diplomi 5 lukiolaisille täältä:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjallisuusdiplomit
Netistä löytyy myös Netlibris-sivut, joka on verkossa toimiva koulujen kirjallisuuden opetuksen yhteisprojekti. Sieltä löytyy myös kirjavinkkejä lukiolaisille http://db4.oph.fi/haut/netlibris/...
Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki :
Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa
Kirjallisuustutkimukset:
Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963
Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010
2000-luku:
Seppo Keinänen : Aslak.2022
Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022
Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016
Magne Hovden : Saamelandia. 2012 (nor)
Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020
Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018
Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015
Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023
Lastenkirjallisuus:
Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
"Lasten kirjapaketti" on nimeltään sarja, johon kuuluvat esim. kirjat Tuhmajussi ja Tulukset. (Nimeen liittyy myös sana kirjakerho erään kirjan takakannen logossa.) Fennica -tietokannassa voi tehdä Tarkennetussa haussa sanahaun termillä lasten kirjapaketti?
https://finna.fi
Hakutulokseen saadaan kaikki sarjan kirjat ja niitä voi selata internetissä myös kotikoneella.
Linkki Fennican aloitussivulle
https://finna.fi
Tervetuloa kirjaston tietopalveluun tai lastenosaston neuvontaan, jos haluatte apua koko listan saamiseksi.
Mitään kovin näppärää tapaa siihen ei valitettavasti taida olla olemassakaan. HelMet-verkkokirjastossahan ei ole mahdollista käyttää alkukieltä hakuteminä, joten haku täytyy tehdä Kansallisbibliografia Fennicasta ( https://finna.fi ). Sielläkään se ei käy aivan helposti.
Kaiken vironkielestä suomennetun aineiston kyllä saa esille yksinkertaisesti. Valitse Fennican etusivulta Tarkennettu haku ja siellä hakutyypin pudotusvalikosta kohta Alkup.kieli. Kirjoita hakukenttään est ja napsauta Hae. (Kielikoodit löytyvät täältä: https://finna.fi ).
Kaunokirjallisuuden suodattaminen erilleen tästä hausta ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä onnistu, koska Linnea-tietokantojen luettelointiformaatti on muuttunut. Siirtyminen uuteen formaattiin...
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena