Toivo Palmrothin säveltämä ja Reino Hirvisepän (eli Reino W. Palmrothin) sanoittama "Talonpoikaismarssi" sisältyy lehteen "IKL:n joulu" (01.12.1936, s. 54-55). Laulu alkaa: "Tään maan onnen me ostimme kerran". Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Ainut levytys löytyy Kansalliskirjastosta, jossa sen voi kuunnella. Käyttökopio on tilattavissa kuunteluhuoneeseen. Myös Yleisradiolla näyttää olevan tämä levytys, jolla laulun esittää Mustan Karhun yhtye ja joukko ylioppilaita johtajanaan Eino Raitio (Odeon A228315). Samalla äänitteellä on myös AKS:n marssi.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Talonpoikaismarssi, nuotti:
https://digi....
Kyseinen runo sisältyy Kerttu-Kaarina Suosalmen kirjoittamaan satuun Tuo tyttö jota rakastan. Sadun voi lukea Kerttu-Kaarina Suosalmen teoksesta Sadun lintu ja Takkutukka: tarinoita pienistä tytöistä sekä satukokoelmasta Aurinkoiset kesäsadut.
Stalinin runotuotanto on peräisin ajalta ennen Stalinia. Hän herätti huomiota runoilijana jo teini-ikäisenä ja hänen töitään julkaistiin maineikkaassa georgialaisessa sanomalehdessä, Iveriassa. Maan suurin runoilija, ruhtinas Ilja Tšavtšavadze ihaili nuoren runoilijan säkeitä ja valitsi niistä viisi julkaistavaksi. Iveria julkaisi Stalinin runot tämän lempinimellä "Soselo", ja ne saivat laajan lukijakunnan. Näitä pieniä georgialaisia klassikoita julkaistiin sittemmin maan parhaan runouden antologioissa ennen kuin kukaan oli "Stalinista" kuullutkaan. Tuleva diktaattori kuitenkin kadotti halun runojen kirjoittamiseen, "koska se vaatii ihmisen kaiken huomion - helvetin paljon kärsivällisyyttä. Ja tuohon aikaan olin vilkas kuin...
Mielenosoitusten järjestämistä säätelee kokoontumislaki (530/1999).
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Siinä ei ole erikseen säädöstä tai muuta rajoitusta käytetystä kielestä. Arabiankielisten iskulauseiden huutamista ei siis ole kielletty.
Kumpaakaan opasta ei ole saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Rannikkolaivurin radioliikenneopas on luettavissa verkossa osoitteessa https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Rannikkolaivurin_radioliike…. Se on myös mahdollista tilata painettuna Viestintävirastosta puhelimitse
(0295 390 242) tai sähköpostitse osoitteella radiotaajuudet@ficora.fi. Painettu versio on maksullinen.
Avomerilaivurin radioliikenneopasta voi Viestintäviraston sivujen mukaan tiedustella Ari Caseliukselta, puh. 0295 390 437.
Lisätietoja tutkinnoista ja pätevyystodistuksista: https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/veneilijatjamerenk….
Sairaaloiden arkistoitavat asiakirjat säilytetään useimmiten kuntien ja kaupunkien arkistoissa. Helsingin kaupunginarkiston verkkosivuilla kerrotaan, että Helsingissä ne on arkistoitu Helsingin sosiaalihuollon keskusarkistoon.
Yhteystiedot, joista voit lähteä tiedustelemaan asiaa tarkemmin, löydät tästä linkistä otsikon Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakirjat alta: https://kaupunginarkisto.hel.fi/mita-meilla-ei-ole/
Kaivattu lastenkirja on Kaarina Huhtisen Mitä tapahtui Velhosuolla (Sanoma, 1979).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä:
"Velhosuolla, piilossa mättäiden välissä ja vaivaiskoivujen alla nököttää harmaita, sammalkattoisia tupia. Niissä asuvat Velhosuon noidat.
Päivisin he nukkuvat, mutta öisin heillä on tapana istua hiilivalkean ympärillä kertomassa toisilleen vanhoja taruja tai ratsastaa luudillaan etsimässä sammakoita talven varalle. Kerran vuodessa he lentävät Kyöpelinvuorelle tanssimaan peikkojen kanssa. Kaikilla noidilla on vihreät yösilmät, jotka hehkuvat fosforista valoa.
Mutta kerran eräälle velhoäidille syntyy tytär, jonka silmät ovat harmaat ja joka valvoo päivät ja nukkuu yöt. Muut noidat eivät hyväksy häntä...
Yksimielistä vastausta tuskin löytyy, jos asiaa ryhdytään ratkomaan ideologioiden tai uskontojen näkökulmasta. Puhtaasti biologian ja evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen eliölaji ei ole sinänsä sen tarpeellisempi kuin mikään toinenkaan. Evoluutiolla ei ole tavoitteita tai päämääriä, se on vain nimitys järjestelmälle, joka näyttää ratkaisevan eliölajien menestymisen. Maapallo eli miljardeja vuosia siten, että ainoa elämä oli yksinkertaisten bakteerien ja muiden pieneliöiden elämää.
Voidaan siis turvallisesti sanoa, että Maapallo ei mitenkään tarvitse ihmistä biologisena lajina, kuten se ei tarvitse kimalaisia tai kaskelottajakaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, ettei ihmisellä ja monilla eliöillä olisi kehittynyt suhdetta,...
Astronautti-nimitystä käyttävät Yhdysvaltojen, Kanadan, Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt (NASA, CSA, ESA ja JAXA). Venäjän avaruusjärjestö (Roscosmos) käyttää temiä kosmonautti ja Kiinassa taas käytössä on taikonautti-nimitys. Lisäksi ranskan kielessä tunnetaan myös rinnakkainen nimitys "spationaute ".
France Culture: https://www.franceculture.fr/sciences/cosmonaute-spationaute-ou-astrona…
WordlAtlas: https://www.worldatlas.com/articles/what-is-the-difference-between-an-a…
Lukemasi kirja voisi olla Robert Franklin Leslien Ystäväni Nahani - tosikertomus suden ja intiaanin ystävyydestä. Nahani on susilaumaa johtava suurikokoinen harmaa naarasusi. Kirja on ilmestynyt vuonna 1975.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1371085
Muita kiinnostavia kirjoja susista:
George, Jean Craighead, Susityttö
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1256810
London, Jack, Susikoira
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1381423
Mowat, Farley, Älä hukkaa hauku
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1417487
PS. Löysin kirjat HelMetin tarkennetulla haulla; hakusanana susi ja rajaamalla haun ennen 1980 ilmestyneisiin suomenkielisiin kirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent....
Mikäli omassa kirjastossasi ei ole seuraavia kirjoja ja lehtiä, niin niitä voi pyytää kaukolainaan:
Dodge, Venus A. : Dolls' House Needlecrafts: Over 250 Projects in 1/12 Scale
Sewing dolls' clothes: 27 projects to make in 1:12 scale
Malmström, Maria: Retroa nukkekotiin
Johnson, Sue: The Dolls' House Wedding Book
Lehtistä esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy Dolls House World, jossa julkaistaan myös vaateohjeita.
Verkosta löytyy videotutoriaaleja esimerkiksi Youtubesta. Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi "doll clothes tutorial 1:12". Kun löytää hyvän opasvideon, voi katsoa onko sen tekijällä muitakin.
www.youtube.com
Pinterest -verkkogalleriassa haun voi tehdä samoilla...
Tekemäsi varaus oli kohdistunut pokkaripainokseen, joita yleensä tilataan kokelmiin vähän niiden huonon kestävyyden vuoksi. Tästäkin kirjasta on sidottu, kovakantinen painos, jossa varausjonoa ei ole. Jos edellinen lainaaja ei palauta ainokaista pokkaria ajoissa, niin silloin varausjono jää ikävästi junnaamaan paikoilleen.
Jollei aivan ehdottomasti halua pokkaripainosta kirjasta, niin kannattaa aina verkkokirjastossa katsoa mitä painoksia kirjasta on ja onko niihin varauksia.
Neuvoisin sinua vaihtamaan varauksesi verkkokirjastossa sellaiseen painokseen, jossa ei ole varausjonoa.
En löytänyt tietoa siitä, että antiikin ajan urheilijat olisivat syöneet vehnänjyviä ennen kilpailua. Epäilen, ettei tällaista ole tapahtunut, sillä kuivat jyvät todella aiheuttavat vatsanväänteitä.
Yleisesti ottaen antiikin ajan ihminen söi kasvispainotteisesti. Leipä, erilaiset puurot, kasvikset ja juusto olivat keskeinen osa ruokavaliota. Kala oli tärkein eläinproteiinin lähde. Punainen liha taas oli ylellisyystuote.
Meille on säilynyt jonkin verran tietoa antiikin ajan urheilijoiden ruokavaliosta. Diogenes Laertioksen mukaan (Merkittävien filosofien elämät ja opit, 8.12) kuuluisa samoslainen yleisoppinut Pythagoras suositteli valmennettaville urheilijoilleen runsasta lihansyöntiä. Pythagoras itse oli kasvissyöjä....
Japanin varhaishistoria on paljolti hämärän peitossa, mikä selittyy saarten eristyneisyydellä. Japanilaisten alkuperästäkään ei ole tarkkaa tietoa, vaikka saarten varhaisin asutus onkin hyvin vanhaa: arkeologisten löytöjen perusteella pidetään mahdollisena, että alue on ollut asuttu ainakin 30 000 vuoden ajan, mahdollisesti jopa 50 000 vuotta. Sen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti metsästäjä- ja keräilijäkansaa, joka saapui nykyiset Japanin saaret vielä 20 000 vuotta sitten Aasian mantereeseen yhdistäneitä kannaksia pitkin; Hokkaidō oli yhteydessä Siperiaan, Honshū Koreaan, ja nykyinen Japaninmeri Japanin ja Korean välillä oli suuri sisäjärvi.
Varhaisimmat Japania käsittelevät kirjalliset dokumentit ovat ensimmäiseltä...
Voisikohan kyse olla pienestä väärinkäsityksestä? Yhdysvaltalainen radioverkko NPR (http://www.npr.org/) haastatteli tämän vuoden syksyllä harmonikansoittaja Kimmo Pohjosta, joka on yhdessä professori Heikki Laitisen kanssa julkaissut levyllisen murhaballadeja: Murhaballadeja = Murder ballads / Heikki Laitinen & Kimmo Pohjonen.
Haastattelussa Kimmo Pohjonen kertoo, että Kalevalassa on noin 23 000 säettä tai säkeistöä, ja että entisaikaan Suomessa laulettiin paljon, ja siksi laulutkin ovat pitkiä. Hän kertoo, että alkuperäisissä balladeissa saattoi olla satoja säkeitä. Haastattelu löytyy kirjoitettuna täältä:
http://m.npr.org/news/NPR+Music+Mobile/164801005
Hei!
Teos on julkaistu vasta toissa päivänä 24.4, joten se ei ole ehtinyt vielä kirjastoihin. Kirjaa varmasti hankitaan ainakin osaan kirjastoja, mutta siihen menee aikaa muutama viikko. Kannattaa tiedustella kirjaa uudelleen tai katsoa Helmetistä toukokuun puolenvälin tienoilla.
Ensimmäisen näytöksen viidennessä kohtauksessa Hamlet sanoo Horatiolle näin:
”Horatio, taivaassa ja maass’ on paljon,
Jot’ ei voi uneksia tietoviisaat.”
Lähteet:
Shakespeare, William: Hamlet. Suom. Cajander. KS, 1879.
Shakespeare, William: Hamlet. Ed. Wilson. 1959.
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://...
En tiedä, mihin kirjastoissa tapahtuvaan "standardikoon laskemiseen" kysymyksessä täsmällisesti ottaen viitataan, mutta yleisellä tasolla kirjastot ovat varautuneet siihen, että useimmat kirjat ovat kokoryhmissä A5-B5. Niitä isompien kanssa joudutaan hyllysäilytyksessä erityisratkaisuihin.
Kirjoilla ei ole yksiselitteistä standardikokoa, vaikka voidaan toki sanoa, että useimmat kirjat ovat kokoa A5 tai B5 jne (ks. tarkemmin https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216). Kustantajilla, kirjailijoilla ja kirjapainoilla ei kuitenkaan ole mitään velvollisuutta pitäytyä näissä standardipaperikokoluokissa, vaan julkaisuja voidaan tehdä ja tehdään myös vapaammin leikattuina.
Käytännössä koko A5 (148 × 210 mm) ja B5 (176 × 250 mm) ovat suomalaisissa...
Kielitoimiston ohjepankki neuvoo, että yleiskielessä voi käyttää nimiä Britannia, Iso-Britannia ja Englanti, tässä suositummuusjärjestyksessä.
Virallisissa valtiollisissa yhteyksissä käytetään nimiä Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso-britannia/ohje/166
