Voit varata ruotsalaisesta kirjastosta kirjan Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukotilaus edellyttää, ettei haluamaasi kirjaa ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun tiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Siellä on myös linkki kaukopalvelulomakkeeseen, johon täytetään teoksen ja sen tilaajan tiedot. Kun lomake on lähetetty, kaukopalvelun henkilökunta tilaa haluamasi kirjan sellaisesta suomalaisesta tai ulkomaisesta kirjastosta, jossa sitä on saatavilla. Kirja tulee postissa Helsinkiin, ja se lähetetään lomakkeessa mainitsemaasi kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Kirjan saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostilla tai...
Runo on sarjakuvakokoelmasta Lehikoinen, Jari & Riionheimo, Tomi & Lajunen, Hannu: Me Rieku ja Raiku. Ilias & Hankikanto, 2005, kuten ystävällinen kollega Soile Hirvasniemi Oulun kaupunginkirjaston sarjakuvakirjasto Sarjastosta kertoi. Kuopion kirjastossa albumia ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi kirjaston verkkosivulla olevalla lomakkeella https://q.surveypal.com/kaukolaina2/0 . Runo menee kokonaisuudessaan näin:
Neljä marraskuista ruutua
Kaislat on kuolleet ja linnut menneet,
riitteissään rimpuilee rantamaa.
Ilmassa ilveilee talven enteet,
ne pimentää silmäni kantamaa.
Piakkoin pimeys pimeyden kohtaa,
piloillaan päivä vain pilkahtaa.
Kesäänkö uuteen vai kuolemaan johtaa?
Ei...
Tekijänoikeus on voimassa vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Yksittäiset runot ovat tekijänoikeuslain alaisia. Mutta jos esityksessä runo on vain siteerauksen kohteena, se voidaan esittää ilman tekijän lupaa. Tuolloin tietenkin tekijä ja teoksen nimi on mainittava ja siteeraus merkittävä selvästi.
Lähde: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja. 1998.
Ks. myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/runot.ppt .
Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyy myös vastaavanlainen kysymys, hae arkistosta hakusanoilla 'runot' 'tekijänoikeus'. Suomen Kirjailijaliiton sivulla on myös tekijänoikeusasiaa: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp .
Kefiiri eli kefir on maitopohjainen juoma, jota on fermentoitu kefiirikasvustolla. Kefiirinsiemen eli kefiiririhmasto ei siis ole varsinainen mauste, vaan sienimäinen, hiivoista ja bakteereista muodostuva kasvusto, joka hapattaa maitotutteen huoneenlämmössä. Kefiirinsiemen on hieman harhaanjohtava nimitys, sillä kyseessä ei ole kasvi vaan tuhansia vuosia vanha tapa hapattaa. Kefiirikasvuston alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, vaikka koostumusta on tutkittu paljon (lähde: Nourish Kefir -tuotesivut).
Suomessakin myydään kefiirivalmisteita, kuten Valion Kefir-maitojuomia. Kefiiriä voi myös tehdä itse hapatteesta, jota voi ostaa esimerkiksi luontaistuotekaupoista.
Juttu kefiristä Askel Terveyteen -sivustolla....
Turun kaupunginkirjaston näyttelyiden valintaperiaatteena on mm. että näyttelyn tulee linkittyä jollakin tavalla kirjaston tiedonaloihin. Samoin tarjotun aineiston tulee olla laadukas ja esteettinen kokonaisuus.
Mikäli näytteilleasettaja lähettää näytteen sähköpostin liitetiedostona, mukaan kannattaa liittää vain pari kuvaa postin tukkeutumisen estämiseksi.
Näyttelysuunnitelmista kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=17718&culture=fi-FI&cont…
Gunnar Högnäs, informaatikko, pääkirjaston tapahtumat ja näyttelyt
Anu Vuorela, kirjastonhoitaja, lähikirjastojen tapahtumat ja näyttelyt
Tekijänoikeuslain 19 §:n mukaan kirjasto tarvitsee elokuvien lainaamiseen erillisen luvan. Käytännössä se tapahtuu ostamalla DVD-elokuvan mukana lainauslisenssi, minkä vuoksi kirjaston ostamat elokuvat ovat yleensä kalliimpia kuin kaupasta ostetut. Sama koskee myös tietokoneohjelmia, mutta EU:n tuomioistuimen päätöksellä konsolipelejä se ei koske. Tuosta päätöksestä löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset/ajankohtaista/eun-tuomioistuin-mahdo….
Ymmärtääkseni samat säännöt koskevat myös vankilakirjastoja, sillä tekijänoikeuslaissa ei ole säädettyä niitä koskevia poikkeuksia kuin 15 §:ssä, joka antaa vankiloille luvan ”valmistaa kappaleita äänen ja kuvan tallentamisen avulla laitoksessa lyhyen ajan kuluessa...
Osa lehtiaineistoista ei täytä itsenäisen teoksen kriteereitä, mutta erilliset artikkelit nauttivat lähes poikkeuksetta tekijänoikeuden suojaa. Sanomalehtiartikkelin teksti on tekijänoikeuden suojaama, vaikka se olisi mikrofilmillä. Joissakin tapauksissa lehdet ovat sopineet toimittajiensa kanssa, että kaikkien artikkeleiden oikeudet siirtyvät lehdelle. Käyttäjän kannalta olennaista on, että suoja on voimassa alkuperäisen kirjoittajan kuolemasta 70 vuotta eteenpäin. Tässä tapauksessa on selvää, että teksti on edelleen suojattua joten sen käyttämiseen FB-sivuilla täytyy pyytää lupa Kuusankosken Sanomilta tai kirjoittajalta, jos nimi on mainittu.
Vuonna 1980 julkaistussa lehtijutussa olevan vanhan valokuvan käyttöoikeus on monimutkainen...
Kirjastoalan työllistymisnäkymät ovat vaihtelevat mutta eivät missään ihan valtavan hyvät. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on kirjastoalan koulutusta, saattaa hakijoita yhtä paikkaa kohden olla valtavasti. Myös Helsingissä, jossa ei juuri alan koulutusta ole, hakijoita on runsaasti avoimiin paikkoihin. Toisaalta pienemmille ja suurista kaupungeista käsin syrjäisille paikkakunnille voi olla haastavampaa löytää koulutettuja kirjastomattilaisia. Erikoistaidoista – kuten kirjastoauton ajamiseen tarvittavasta koulutuksesta – voi olla joissakin paikoissa suurta hyötyä.
Harjoittelu on tosiaan hyvä väylä päästä työskentelemään kirjastossa, oppimaan käytännön työntekoa ja saamaan kontakteja kirjastoon. On varmasti plussa, jos...
Kysyin asiaa Stadin slangi ry:sta ja sain vastauksen:
"Rakastaako Jeesus meitä? Rakastaapi tietenkin.
Olemmeko enkeleitä? Olemmepa tietenkin."
Tämmöistä hokemaa ovat käyttäneet ainakin Hampparilaaksossa majailleet
pultsarit. Pulloa piti ravistaa tämän hokeman tahdissa puolelta
toiselle.
Juttu löytyy Stadin mestat 1:stä, kohdasta Hampparilaakso.
"Never cross the streams" viittaa haamujengiläisten mukanaan kantamiin proniaseisiin, jotka syöksevät protonivirtoja aaveiden kiinniottamiseen. Vapaasti käännettynä Egon-nimisen jäsenen ohje on: älä anna virtojen mennä ristiin. Aseiden suihkuttamat punaiset protonivirrat eivät siis saa kohdata ristikkäin tai haamujengiläisten kehon jokainen molekyyli kiihdyttää valonnopeuteen. Myöhemmin Egon tarkentaa, että heillä on heikko mahdollisuus selvitä sellaisesta tapauksesta.
Matador-sarjan tunnusmusiikin on säveltänyt tanskalainen pianisti ja säveltäjä Bent Fabricius-Bjerre, paremmin tunnettu nimellä Bent Fabric.
Voit kuunnella sävelmän esim. tästä https://www.youtube.com/watch?v=zcNqmoTYLfw
HelMet-kirjastojen myöhästymismaksut eivät kasva korkoa, joten entinen summa pitäisi olla vieläkin kirjastokortillasi. Hyvin vanhoista myöhästymismaksuista on lähetetty ajoittain muistutuskirjeitä, koska jo lakikin vaatii niistä muistuttamaan, mutta ylimääräisiä maksuja ei siitäkään synny.
Voit käydä maksamassa vanhat myöhästymismaksusi missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Mukaan kannattaa ottaa kirjastokortti tai kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kirjojen epäiltiin levittävän mm. tulirokkoa ja lavantautia, mutta ennen kaikkea pelättiin keuhkotuberkuloosia. Ensisijaisena ohjeena oli
-Kirjat asetetaan avattuina seisomaan auringonpaisteeseen esim. avonaiseen akkunaan. Valo ja ilma ovat aina tartunta-aineiden vihollisia ja tappavat ne nopeasti.
-Kirjoja myös kaasutettiin form-aldehylillä. Ns. form-alnitabletit normaalissa huoneenlämmössä kaasuuntuivat ja desinfiovat kirjan.
-Kirjojen desinfiomista varten suositeltiin pienempiin kirjastoihin tehtäväksi tiivis puulaatikkoa, missä formalehydiidi puhdisti kirjat.
-Viheriäsuopavesi oli tehokas keino puhdistaa kirjan kansia ja selkää, jos ne kestävät materiaaliltaan nestettä.
Nämä ohjeet löytyivät tästä lehdestä :
Kansanvalistus ja...
Valitettavasti ei. Se on merkki siitä, että kyseessä on hyvin onnekas ihminen.
Terveyskirjasto kertoo: "Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja (ks. «Maksa-arvot (maksakokeet)»6), voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta"
Koko kansan tohtori Kiminkinen on samaa mieltä: "Maksakirroosia ei voi diagnosoida maksa-arvojen perusteella. Siinä maksasolut tuhoutuvat ja tilalle tulee sidekudosta, joten koko maksa voi lopulta olla yksi kiinteä möykky....
Kaapelitehtaalla on jo Hotelli- ja ravintolamuseo. Museo perustettiin Hotelli- ja ravintolaopistosäätiön aloitteesta ja toiminta alkoi tammikuussa 1971 nykyisen Haaga Instituutti -säätiön suojissa. Kaapelitehtaan tiloissa museo on toiminut vuodesta 1993. https://www.hotellijaravintolamuseo.fi/info/
Museon perustamisen aikoina 1970-luvulla ravintoloiden omia panimoita ei vielä harrastettu. Mitään tietoa Hotelli- ja ravintolamuseon suunnitelmista oman panimon suhteen ei myöskään löytynyt. Sen sijaan esimerkiksi vuonna 2018 museo oli järjestämässä Helsinki Beer Tour -panimoravintoloiden kierrosta. Mukana maistelukonseptissa oli tuolloin seitsemän panimobaaria. https://viisitahtea.com/juoma/olut/...
Nettiselaimen valinta ei välttämättä tarkoita, että käyttäjän pitäisi tyytyä saman firman suosimaan hukukoneeseen. Esim. Chrome selaimella voi käyttää muitakin hakuja kuin Googlea. Tosin saman yritysryppään laitteet ja palvelut tukevat toisiaan ja Googlella on melkoinen ylivoima hakukoneena esim. Suomessa Googlen markkinaosuus on 97%.
Arvomedia.fi 10 maailman suositinta hakukonetta
Muita suuri hakijoita ovat:
https://www.bing.com/, joka on Microsoftin omistama ja maailmalla kolmanneksi suurin.
https://fi.search.yahoo.com/ Nykyään myös suomeksi hakeva sivusto, joka käyttää hyväkseen myös Bingin tuloksia.
https://duckduckgo.com/ Jonka suosio perustuu siihen, ettei se tallenna käyttäjänsä hakuja.
https://www.startpage.com...
Ainakin puhuttua kieltä tekstiksi kääntävät AR-lasit on jo olemassa - Vuzix Blade -älylaseihin saa ladattua ilmeisesti useammankin appin, jotka kääntävät puhutun kielen tekstiksi lasien näytölle. Googlen Glass-tuotteelle saa ilmeisesti ladattua Googlen tekstikäännössovelluksen, joka toimii esimerkiksi myös kännykän kameralla. Hinnat ovat tosin vielä hieman kaukana normaalikäyttäjän hintatasosta, mutta molemmat tuotteet ovat siis jo olemassa. En löytänyt mainintaa saako Google-kääntäjän myös noille Blade-laseille, mutta ehkä sekin on mahdollista.
Yhdysvaltain avioliittolainsäädäntöä löytyy netistä esim. www.usmarriagelaws.com tai hyvä osavaltioittain haettava sivusto Google-haulla: "Marriage laws in the USA" (lainausmerkit hakuun mukaan). Testi on nykyään voimassa vain muutamissa osavaltioissa. Sillä testataan ainakin STD-tauteja (sexually transmitted diseases) eli sukupuoliteitse leviäviä tauteja, millä käytännössä on tarkoitettu syfilistä. Ennen penisilliinin yleistymistä se oli kohtalokas. Joskus on tutkittu myös vihurirokkoa, joka on haitallinen sikiölle alkuraskauden aikana. Mustalla väestöllä esiintyvää sirppisoluanemiaa testataan myös.
Osavaltioissa, joissa verikokeet vaaditaan, ei saa avioliittolupaa, ellei esitä todistusta testeistä. Emme selvää vastausta löytäneet siihen...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on jo aiemmin vastattu kirjoituskilpailuja koskeviin kysymyksiin. Löydät ne Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla sanalla kirjoituskilpailut. Vaikuttaa siltä, että kaiken kattavaa listaa kirjoitus- tai sävellyskilpailuista tuskin on missään olemassa mutta parhaiten löydät tietoa kilpailuista hakemalla esimerkiksi Googlella hakusanoilla "kirjoituskilpailu" tai "kirjoituskilpailut" ja vastaavasti "sävellyskilpailu(t)". Lisäksi voit lisätä hakuun vuoden "2006". Tässä muutamia nettilinkkejä kirjoituskilpailuista:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
Kotisivuilla kerrotaan lyhyesti eri kilpailujen luonteesta. Osa tiedoista on tosin jo vanhentunut.
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/...
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman...
