Verkosta osoitteesta kaino.kotus.fi löytyvän Suomen murteiden sanakirjan mukaan koprakka tarkoittaa hyväkuntoista, reipasta ja ketterää. Suora linkki hakutulokseen on https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_28e1920233d2696af13d9d956e5299e9&list_id=1&keyword=koprakka&word=koprakka.
Katselin tässä pääkaupunkiseudun kirjastojen selkokielisten kirjojen kokoelmia.
Aikuisten selkokielistä kaunokirjallisuutta näyttää olevan aika vähän. En löytänyt yhtään Päätalon kirjaa selkokielisenä versiona.
Mainitsen tässä muutamia löytämiäni selkokielisiä kirjoja:
Arto Paasilinna :"Isoisää etsimässä"
Tomas von Martens: "Merimies on eri mies" (muistelmat)
Marja Simola: "Kaskipellolta kaupunkiin" (muistelmat)
Bo Carpelan: "Rannekello"
Saraleena Aarnitaival: "Liian paksu perhoseksi" (selkokielinen mukautus Sisko Istanmäen kirjasta)
Suurin osa selkokirjoista on lasten kirjoja.
Hei,
mitään erikseen koottua luetteloa erilaisista kielloista ei lainsäädännöstä löydy. Rikoslaki (19.12.1889/39) kuitenkin asettaa useita kieltoja, joten ne voi poimia voimassa olevasta laista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Kun lukee rikoslakia, huomaa, että seuraavia kieltoja voidaan asettaa rangaistukseksi tai niiden rikkominen voidaan tehdä rangaistuksenalaiseksi:
Lähestymiskielto
Eläintenpitokielto
Poistumiskielto (armeija, sotaväki)
Maksukielto (viranomainen voi rajoittaa tietyissä tilanteissa omaisuuden käyttöä esimerkiksi konkurssitilanteessa)
Maahantulokielto
Toimenpidekielto (esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi)
Haltuunottokielto (esimerkiksi luonnonvaraisen eläimen)
Vaarantamiskielto (...
Lemmikkieläimenä tunnettuun jyrsijään (Mesocricetus auratus) ja sen sukulaisiin viittaava hamsteri on lainaa ruotsin sanasta hamster, joka puolestaan lienee lainaa slaavilaiselta taholta. Hamstereilla on tapana kerätä ja kuljettaa suuret määrät ruokaa poskipusseissaan. Suomen kirjakielessä hamsteri on ollut käytössä 1800-luvun puolimaista lähtien. Ruotsin hamster-sanasta johdettu verbi hamstra ('kerätä varastoon, rohmuta') on lainattu suomeen asussa hamstrata.
Hamsteriksi kutsuttu on siis puhujan mielestä tavaraa tms. keräävä rohmuaja, "hamstraaja".
Oiva kaunokirjallinen esimerkki hamsterista on Veikko Huovisen Hamsterit-romaanin nimihenkilö.
Hamsterit | Kirjasampo
Venäjänkielen taitoinen henkilö ehdotti seuraavaa syntymäpäivärunoa. Runon lopussa lukee hyvää syntymäpäivää venäjäksi.
От души хочу поздравить
С днем рождения тебя,
Пожелаю в этот праздник
Много радости, добра.
Жизнь твоя пусть будет яркой,
Будь с улыбкою всегда.
Ты иди по жизни смело,
Не волнуйся никогда.
Пусть мечты твои и цели
Все сбываются всегда.
Напоследок пожелаю
Я здоровья и тепла.
С днем рождения !!!!
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-...
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin...
Suomessa Tatu ja Patu -kirjat ovat innostaneet monia lapsia lukemaan. Ne ovat helppolukuisia, niissä on kuvia ja selkeää tekstiä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tatu%20ja%20patu. Tittamari Marttinen on kirjoittanut kirjasarjoja, joista monet soveltuvat lukemista aloittaville, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/marttinen%20tittamari.
Jos lukeminen suomen kielellä on vaikeaa, voisi myös ehkä yrittää aloittaa sarjakuvilla?
Makupalat.fi:stä löysin Tähtijengi-alkeiskirjan, jonka voi ladata verkosta, https://dialogikasvatus.fi/material/1-2-kirja/. Dialogikasvatuksen sivulla on muutakin materiaalia, johon kannattaa tutustua, https://dialogikasvatus.fi/materiaalit/.
Toinen verkosta löytyvä lapselle sopiva...
Niin sanotuilla kuvankaappauslaitteilla voidaan digitoida videokuvaa, jota sitten voidaan katsoa tietokoneelta. Kuvankaappauslaitteita on sisäisiä tietokoneen PCI-väylään laitettavia (kuvankaappauskortit) ja ulkoisia USB-porttiin liitettäviä.
Kuvankaappauslaitteita löytyy esim. sivulta http://www.tietoasema.fi/eshop/?sid=1&cid=5&gid=133&sgid=13306&whid=
Risto Sarvaksen Havupuut (WSOY, 1964) vahvistaa sen, että sembramäntyjä on meillä kasvatettu hallintoviranomaisten määräyksestä ja nimenomaan niiden ravinteikkaiden siementen vuoksi: "Niin suureksi arvostettiin vielä 1800-luvun lopulla Venäjän valtakunnassa ja Suomessakin sembran siementen ravintotaloudellinen merkitys, että valtiovalta ryhtyi toimenpiteisiin sembran levittämiseksi maahamme, ei niinkään paljon metsätaloudellisessa merkityksessä kuin turvaksi nälkävuosien varalle."
Ydinfissiossa raskas uraaniatomi halkeaa kevyemmiksi tytärytimiksi. Tytärytimien yhteenlaskettu potentiaalienergia on suurempi kuin uraaniatomin. Tämä sidosenergia vapautuu ytimen haljetessa. Energiaero vastaa uraaniytimen ja tytärytimien välistä massaeroa. Käytännössä osa uraanin massasta muuttuu energiaksi.
Prosessissa uraanipolttoaineen massasta katoaa noin 0,1 prosenttia eli yksi promille. Jos tonni uraanipellettejä käytettäisiin täysin reaktorissa, sen massa olisi poistettaessa siis enää 999 kilogrammaa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sidosenergia
https://www.radioactivity.eu.com/site/pages/Fission_Energy.htm
https://www.vedantu.com/question-answer/in-the-fission-of-u235-the-perc…
https://world-nuclear.org/information-...
Kappaleen nimi on "Can't take my eyes off you" (http://www.imdb.com/title/tt0077416/soundtrack), ja sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Robert Crewe ja Robert Gaudio. Suomeksikin sitä on laulettu nimellä "Kai vielä katsoa saa" tai "Kai vielä katsoa saan". Suomenkieliset sanat on tehnyt Jyrki Lindström.
Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 16 ja Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4.
Tätä ei ole tehty kaikkien hedelmäyksilöiden kohdalla, sillä lisääntyminen tapahtuu siemenestä.
Oheinen Kuluttaja-lehden artikkeli osaa vieläpä kertoa, että "Jos siemeniä ei ole ollenkaan tai on hyvin vähän, hedelmä on jalostettu ja luultavasti myös sen maku ja aromit kärsineet."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvien_lis%C3%A4%C3%A4ntyminen
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/kuluttaja-yllattava-totuus-i… sitrushedelmista-siemenia-ei-todellakaan-kannata-valtella/5708868#gs.ep6a36
Kirjastossamme käytettävät hakusanat on valittu Kansalliskirjaston ylläpitämästä asiasanastosta YSAsta (Yleinen suomalainen asiasanasto, lisätietoja vesa.lib.helsinki.fi). Ehdottamistanne hakusanoista ainoastaan anoreksia ja bulimia löytyvät sieltä. Sivujen kautta voitte tehdä ehdotuksia asiasanaston luetteloon lisättäväksi. Hakusanat ovat pääasiassa monikossa.
Anoreksian ja bulimian sijaan kirja on luetteloitu ainoastaan asiasanalla syömishäiriöt, koska kirjaan tutustuttaessa ei ole ilmeisesti katsottu sen koskevan anoreksiaa tai bulimiaa, vaan muuta syömishäiriötä.
Sanahakua käytettäessä kirja löytyy myös ehdottamallanne "anonyymit ylensyöjät", koska sanahaku etsii kaikista kirjan tiedoista.
Tiedustelemastasi aiheesta on kyllä kirjoitettu ja julkaistu paljon materiaalia, mutta yksittäisiä kokoomateoksia ei valitettavasti ainakaan Tilastokirjastolla juurikaan ole.
Maailmanlaajuisesti sotia käsittelee oikeastaan vain yksi teoksemme:
Tekijä(t): Smith, Dan
Nimeke: The atlas of war and peace / Dan Smith with Ane Bræin
Aineisto: kirja
Julkaistu: London : Earthscan, 2003
Aiheesta on kuitenkin paljon Internet-lähteitä ja yhtenä hyvänä aloituspaikkana on Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen sivut, jossa on tietoa sekä heidän omista julkaisuistaan että hyvä linkkikokoelma alan tiedonlähteisiin.
http://www.uta.fi/laitokset/tapri/findex.html
Suomea koskevaa tilastotietoa löytyy kyllä täältä...
Catherine Cookson oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka romaaneja on myös suomennettu paljon. Esimerkiksi Helmet-tietokannassa on arviolta sata Cooksonin teosta suomeksi. Cooksonin teoksista on tehty myös runsaasti filmatisointeja - tosin lähinnä tv-sarjoina ja tv-elokuvina Britanniassa. iMBd-sivuston (Internet Movie Database) mukaan ainakin seuraavat Cooksonin suomennetut teokset on filmatisoitu:
-Mallenit (esim. Mallenin suku, Mallenin tyttö): tv-sarja 1979- "The Mallens"
-Kadun kaunein tyttö: tv-elokuva 1989 "The Fifteen Streets"
-Kohtalon liekki: tv-elokuva 1991 "The Black Candle"
-Mustaa samettia: tv-elokuva 1991 "The Black Velvet Gown"
-Onnen kulkurit: tv-elokuva 1993 "The Man who cried"
-Tyttö ja kartanonherra: tv-minisarja 1994...
Valitettavasti mitään yksittäistä kirjaa, johon olisi koottu toisen maailmansodan sankareita ei löydy, mutta Hitleriä vastustaneiden ihmisten kertomuksia on. Tällaisia kirjoja löytyy Vaskin alueelta mm:
Hans Mommsen - Germans against Hitler : the Strauffenberg plot and resistance under the Third Reich (2009)
Philipp von Boeselager - Me tahdoimme tappaa Hitlerin : heinäkuun 20. päivän 1944 salaliiton viimeinen jäsen kertoo (2008)
Randall Hansen - Disobeying Hitler : German resistance in the last year of WW II (2014)
Paul Berben - Salaliitto Hitleriä vastaan : 20.7.1944 (1964)
Veikko Ahvenaisen CD-levyllä 20 suosikkia : kesäillan valssi on myös A. Heikkilän kappale Yölintu. Levyä on yhdeksässä HelMet-kirjastossa (ks. http://www.helmet.fi/record=b1130479~S9*fin ). Tämän vuoden alussa olleesta Veikon hanurikvartetin 25-vuotisjuhlakonsertista ei ole julkaistu levytaltiointia. Sen sijaan on olemassa CD-levy Veikon hanurikvartetti 20 v juhlakonsertti (Accordia 2003, tuotenro Accordia ACD 232). Tämän levyn tiedot löytyvät Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?esittaja=ahvenainen+veikko&ID=4b6ff4… ). HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole 20-vuotisjuhlakonserttilevyä, kuten ei näyttäisi olevan myöskään maakuntakirjastoissa.
Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
