Turkka Malin esittämä ja sanoittama kappale Uudet äänet on Mikael Wiehen sävellys Ska nya röster sjunga.
Kirkes-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme nuottijulkaisua, joista löytyvät Wiehen laulun nuotti. Julkaisut ovat Våra vackraste visor & ballader (2204), Andliga önskesångboken (2000) ja Den svenska sångboken / urval och kommentarer: Anders Palm, Johan Stenström (1997) . Verkkokirjastosta voit tarkistaa julkaisujen tarkemmat tiedot ja voit tilata nuottijulkaisut omaan lähikirjastoosi.
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
Voisiko tämä vuonna 2014 ilmestynyt kirja olla etsimäsi: Parhaat perinneneuleet : 150 mallia maailmalta / Rita Taylor?
Tässä muutamia muita kirjoja, joissa on ohjeita eri maiden perinneneuleiden tekoon. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Folkstyle : innovative designs to knit including sweaters, hats, scarves, gloves, and more / Mags Kandis
- Knitting from the Netherlands : traditional Dutch fisherman's sweaters / Henriette van der Klift-Tellegen
- Islantilaisia neuleita / suomennos: Tuula Tuuva-Hietala
- 150 pohjoismaista kirjoneulemallia / Mary Jane Mucklestone
- Folk socks : the history & techniques of handknitted footwear / Nancy Bush
- Sukupolvien silmukat / Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne...
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä kehitettiin 1870-luvulla. Lars Neovius-Nevanlinnan kehittämä järjestelmä vakiintui pian ainoaksi. Pikakirjoitusta kehitettiin tuolloin erityisesti valtiopäivien tarpeisiin, mutta sitä on käytetty myös mm. pöytäkirjojen tekemiseen, henkilökohtaisten muistiinpanojen tai päiväkirjojen kirjoittamiseen. Pikakirjoituksen suosio ajottui 1940-luvulta 1970-luvulle. Pikakirjoitusta opetettiin oppikouluissa ja kauppaoppilaitoksissa 1970- ja 1980 -luvuilla tehtyjen koulu-uudistusten myötä pikakirjoituksen asema heikkeni. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenkielinen_pikakirjoitus)
Uusia pikakirjoitusoppaita ei ole julkaistu. Seuraavassa oppaita, jotka on poimittu mm. Suomen Pikakirjoitusyhdistyksen sivuilta....
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytössä olevan PressDisplay-nimisen tietokannan kautta löytyi China Daily -lehdestä kaksi artikkelia (6.2. 2013 ja 4.3.2013), joissa mainitaan sana Finland, ja joissa Li-niminen henkilö on kirjoittajana. Kumpikaan artikkeleista ei käsitellyt työpaikkoja.
PressDisplay-tietokannan kautta voi hakea artikkeleita kolmen kuukauden ajalta. Paperisena lehteä ei ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Kyseessä on maa, joka on kuivatettu tai pysyy kuivana patoamalla tai sulkujen avulla, hollannin kielisiä vivahteita löytyy Nederlandse encyclopedie:stä https://www.encyclo.nl/begrip/polder
Hollanti-englanti -sanakirjasta löytyi käännös englanniksi ja se on polder. Oxford Cambridge Dictionary:stä sana löytyy myös, https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/polder.
Käsitteelle ei taida suomen kielessä olla yhtä vastaavaa käsitettä. Sanakirjoista esim. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kuivatus ja mm. AFO - Luonnonvara- ja ympäristöontologia http://finto.fi/afo/fi/, löytyy sana kuivatus, jota on käytetty luonnon suojeluun ja maanviljelykseen liittyvissä teksteissä, joita...
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy haulla neljä suomenkielistä jännityskirjaa, joille on annettu asiasanaksi laulajat (listan ensimmäinen kirja on hakutuloksissa siksi, että tekijän nimi on Laulajainen :-)): http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=j%C3%A4nnityskirjal**+laulaja*…
Olisiko joku näistä kysyjän etsimä dekkari? Mikäli ei tärppää, asiaa voi tiedustella Kiiltomato.netin kirjallisuusaiheiselta keskustelufoorumilta: http://www.kiiltomato.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämän DekkariNetin sivuilta ja runsaasta dekkarilinkkivalikoimasta ei herunut enempää tietoja: http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi )tehtiin hakuja mainitsemillanne hakusanoilla. Haku rajoitettiin aikuisten suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen.
Teokset, jotka käsittelevät muun muassa syyllistämistä löytyvät seuraavasta linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyllist%C3%A4minen__Ff%3Af…
Seuraava tulosjoukko käsittelee muun muassa kateutta käsitteleviä romaaneja. Haku on rajattu kuten edellä. Huom. sivuja on kolme. Seuraavassa linkki:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skateus__Ff%3Afacetcollectio…
Hakusana ’syytökset’ tuotti tulokseksi seuraavan kirjallisuusluettelon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyt%C3%B6kset__Ff%3Afacetc…
Marita Taavitsaisen ja Janne Tulkin yhteistä kappaletta ei löytynyt, mutta Marita Taavitsainen on esittänyt yhdessä Jari Sillanpään kanssa kappaleen: Maijan ja Jannen häävalssi. Se löytyy ainakin seuraavilta äänitteiltä:
Kauneimmat häävalssit : 40 toivevalssia.
Kauneimmat häävalssit 2.
Hei,
Kirjassa Saunan suunnittelu (Rakennustieto, 2008) kerrottaan, että hyviä kiuaskiviä ovat painavista mineraaleista koostuvat tummat syväkivet kuten peridotiitti, oliviinikivi, pyrokseniitti, hornblendiitti, perkniitti, diabaasi, kromimalmi, noriitti ja gabro. Basalttia koostumukseltaan vastaava syväkivi olisi tuo viimeksi mainittu gabro.
Basaltti ei käsittääkseni sovellu kiuaskiveksi huokoisuutensa ja huonomman lämmönvarauskykynsä takia.
Maltalle sijoittuvia jännityskirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta:
Auer, Ursula: Murhia Maltalla (salapoliisiromaani)
Bagley, Desmond: Loukku (jännitys)
Callison, Brian: Maltan kaappari (jännitys)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla (salapoliisiromaani)
Muuta Maltaan liittyvää kaunokirjallisuutta:
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (sota)
Schuller, Victor: Saksan kotkat (sota)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (romaani)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (novelleja)
Seinäjoella puhutaan Etelä-Pohjanmaan murretta. Murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin (visitseinajoki.fi). Etelä-Pohjanmaan murteesta löytyy kirjoja ja ne ovat lueteltuna tässä alla:
Eheroon, taharoon. Karhu. 1998. WSOY.
Lakeuden murresanakirja. toim. Vesala & Väkevä. 2010. Vantaa : 4 print.
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. julk. Kotikielen seura ja Sanakirjasäätiö. 1953. WSOY.
Suomen murrekirja. toim. Lyytikäinen, Rekunen & Yli-Paavola. 2013. Gaudeamus.
Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin. Tervonen. 2009. Gummerus.
EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan kosmetiikkapakkauksissa tulee olla merkintä säilyvyydestä. Jos tuotteen säilyvyysaika on enintään 30 kuukautta, merkitään pakkaukseen tiimalasin kuva sekä lause "Parasta käytettynä ennen" ja päivämäärä. Jos tuote säilyy yli 30 kuukautta, siihen merkitään sen säilyvyys avaamisen jälkeen. Merkintä on kuva avatusta purkista, jonka yhteydessä ilmoitetaan säilyvyysaika kuukausina tai vuosina.
Jos pakkaukseen on merkitty säilyvyys avaamisen jälkeen, tämä aika alkaa siitä hetkestä, kun pakkaus on avattu. Näin ollen kaupassa avatun tuotteen parasta ennen -aika alkaa jo ennen sen myyntihetkeä.
Tuote säilyy ainakin ilmoitetun ajan, mutta saattaa säilyä hyvänä pidempäänkin.Toisaalta tuote voi väärin...
Christopher Marlowea on ilmeisesti suomennettu äärimmäisen vähän. Teoksessa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III Englantilainen kirjallisuus, löytyy
Toivo Lyyn lyhyt osasuomennos Tohtori Faustuksesta. Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia)
ei löydy Marlowen suomennoksia. Mahdollisia suomennettuja näytelmiä
kannattaa kuitenkin kysyä Suomen teatteriliiton kirjastosta tai Työväen näyttämöiden
liiton kirjastosta. Jos C. Marlowea on joskus esitetty suomeksi, mahdollinen suomennos
löytyy monisteena (ei painettuna, siksi ei Fennicassa) kyseisistä kirjastoista.
Englanniksi Helsingin kaupunginkirjastossa on: The Tragical History of
Dr. Faustus (1965, myös kasettina, 1992), Marlowe's Plays and Poems (1955), Tamburlaine the Great (1951),
Olisiko kyseessä jazzkappale "Sing, Sing, Sing"? Louis Priman sävellys vuodelta 1936 tunnetaan sekä lauluna että instrumentaalina. Tässä on esimerkiksi Anita O'Dayn laulama versio.Suomeksi kappale on levytetty nimillä "Musta Pekka" ja "Laulattaa".
Kysymyksessä kuvailluista kohtauksista tulevat mieleen Väinö Linnan kirjan Täällä Pohjantähden alla kolmannesta osasta Pentinkulman kouluun sijoittuvat tapahtumat. Neljännessä luvussa ensin Siukolan Aarne kaivertaa linkkuveitsellä koulun portaan pylvääseen sopimattoman kuvion, ja uusi opettaja Rautajärvi käskee pojan nuolemaan kuvaa, kunnes se lähtee. Myöhemmin samassa luvussa Leppäsen Valtu kiroilee koululuokassa ja pakenee ikkunasta metsään. Opettaja juoksee pojan perään ja käskee tämän mennä kotiinsa.
Näkemäsi elokuva on luultavasti Edvin Laineen ohjaama Akseli ja Elina (1970).
Lyhenne S.O.N.R. tarkoittaa Suomen opiskelevan nuorison raittiusliittoa. Vuonna 1906 perustetun liiton toiminta jatkui 1970-luvulle saakka. Vuonna 1970 sen nimi muuttui Koulunuorison raittiusliitoksi. Liiton lopettamisesta päätettiin kokouksessa 11.9.1977 ja yhdistysrekisterissä se purkautui vuonna 1979. Koulunuorison raittiusliiton hoitamaa raittiuskasvatustyötä jatkoi vuonna 1964 toimintansa aloittanut Raittiuskasvatusliitto (vuodesta 1988 Nuorisokasvatusliitto). Nuorisokasvatusliitto lopetettiin vuonna 1994 ja sen toiminta sulautettiin vasta perustettuun Terveys ry:hyn. Terveys ry lopetti toimintansa vuoden 2011 lopussa ja sen työtä jatkoi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.Toimijan tiedot - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia ...
Käytännössä pimennysmääräyksiä purettiin vähitellen.
Puolustusvoimien ylipäällikön (presidentin) julistus 30.9.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 3.10. Vaasan, Kuopion, Mikkelin ja Hämeen lääneissä. Muissa lääneissä asiasta sai määrätä is. (ilmasuojelu?) komentaja. (Suomen asetuskokoelma 689/1944)
Uusi vastaava julistus 23.10.1944 määräsi, että sotavalaistus lakkautettiin 24.10. alkaen Viipurin, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Oulun läänin ja Ahvenanmaan maakunnan alueella. Sotavalaistusta koskevat määräykset jäivät edelleen voimaan Lapin läänin alueella. (Suomen asetuskokoelma 744/1944)
Vaikeata on sanoa, onko vapautta ruvettu välittömästi täysimääräisesti käyttämään kaikilla paikkakunnilla.
Pahasti näyttää siltä, ettei tätä laulua ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat lauluun on tehnyt Kari Tuomisaari, säveltäjää ei tiedetä, vaan laulua pidetään ainakin toistaiseksi perinnesävelmänä.
Jos pelkät sanat riittävät, kannattaa joko ottaa levyltä ylös tai laittaa viestiä suoraan Loviisassa nykyään asuvalle Kari Tuomisaarelle, josko ne vaikka häneltä saisi suoraan. Minulta saa tarvittaessa sähköpostiosoitteen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
