Lainattavia esineitä ei valitettavasti voi varata, eikä niitä myöskään toimiteta noudettaviksi toiseen kirjastoon. Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin ne kuuluvat, ts. siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aleksis Kiven kirja ei anna Jukolan veljesten äidistä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi mahdollista yksiselitteisesti selvittää, miten hän kuoli. Ylipäänsä veljesten vanhemmista kerrotaan hyvin vähän, ja heidän kuolemaansa käsittelevät osuudet jäävät tavallisesti ohimeneviksi viittauksiksi ilman tarkkoja yksityiskohtia.
"Heidän äitinsä oli kuollut, ja tuli nyt yhden heistä astua isännyyteen -- " (Ensimmäinen luku)
"Jos talonpitoomme toivomme järjestystä ja pysyväisyyttä, niin yksi olkoon esimies ja isäntä. Me tiedämme, että tämä oikeus ja velvollisuus on Juhanin sekä hänen esikoisuutensa että äitimme määräyksen kautta." (Ensimmäinen luku)
"Ja silloinpa isämme ja äitimme kirkastetut haamut astuvat ulos taivaan hehkuvasta...
Jos kysyjä tarkoittaa Kaius Tihtosen laulua "Taivaanrannan kulkija", näyttää valitettavasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu nuottia sanoineen.
On olemassa myös samanniminen Reino Bäckmanin sanoittama käännösiskelmä, jonka ovat säveltäneet Luigi Albertelli ja Enrico Riccardi. Myöskään tätä laulua ei ole julkaistu nuottina, josta sanat saisi kätevästi.
En kyennyt löytämään laulun sanoja myöskään internetistä, joten ainoaksi mahdollisuudeksi jäänee kuunnella laulua äänitteeltä ja yrittää kirjoittaa sanat muistiin. Kaius Tihtosta voi olla vaikea tavoittaa, hän katosi musiikkimaailmasta yhden levyn vuonna 1972 tehtyään. Erik Lindström julkaisi 1970-luvulla muutamia Tihtosen humppia nuottina, mutta valitettavasti ei juuri tätä kysyttyä...
Hei, kysyin asiaa Kolrystä, kun asia on niin uusi, ettei sitä löytynyt muualta. Tällaisen vastauksen sain:
"Sotaorpotunnusta saa käyttää arki- ja juhlapuvussa, siis myös villatakkiin kiinnitettynä.
Kun käyttää sotaorpotunnusta yhdessä muiden liittojen ja yhdistysten merkkien kanssa, sotaorpotunnus laitetaan muiden merkkien yläpuolelle ja muut merkit riviin sen alapuolelle."
Vesi kiertää koko ajan maaperän (pohjavesi), vesistöjen (pintavesi) ja ilmakehän välillä. Ympäristöministeriön raportin Vesi ja vihreä talous (2014) mukaan suurin osa Suomen vesivaroista on pohjavettä, noin 700 km³. Pintavettä on 220 km³. Yli yhden hehtaarin kokoisia järviä on 56 000, mutta niiden keskisyvyys on vain n. 7 m.
Rasvapolton tarkoituksena on estää ruoan tarttuminen pannuun. Pinnoittamattomassa pannussa ruoka-aineet, erityisesti proteiinit, muodostavat kemiallisia sidoksia pannun metallin kanssa.
Pinnoitettuina myytävissä pannuissa pinnoitteen (esim. Teflon) tarkoitus on estää tämä. Valurauta- tai hiiliteräpannuissa pinnoite luodaan rasvapolton avulla. Kovassa kuumuudessa rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi, jotka hapettuvat ja polymerisoituvat eli yhdistyvät uudelleen pitkiksi molekyyliketjuiksi.
Lähteet:
Paistopintaa syvemmältä -blogi: https://paistopinta.net/valuraudan-ja-hiiliteraksen-rasvapoltto/
Sciance of cooking -sivusto: https://www.scienceofcooking.com/why_food_sticks.htm
”Suku” on aika epämääräinen termi. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittelee sen merkitykseksi ’samasta esivanhemmasta polveutuvat henkilöt (ja joissakin yhteyksissä myös heidän puolisonsa)’.
Kyse on siis siitä, kuka esivanhempi valitaan suvun kantaisäksi tai -äidiksi. Esimerkiksi sukuseurassa, jossa tietty esivanhempi on valittu kaukaa historiasta, saattaa olla yhdessä suvussa valtava määrä jäseniä. Toisaalta jos valitsen suvun esivanhemmiksi vaikka isovanhempani isän puolelta, heistä polveutuva suku ei ole kovin laaja. Ei ole siis oikein mahdollista määrittää sukujen määrää Suomessa, koska se on suhteellista ja riippuu siitä, kenestä suvun määrittely aloitetaan.
Joskus sukuja katsotaan sukunimien kautta...
Suomen kirjastoissa on "Sweet Valley High" -sarjan kirjoja myös englanniksi. Lastu-tietokannasta löytyy 4 kappaletta:
To catch a thief (1997)
Once upon a time (1997)
Happily ever after (1997)
The stolen diary (1999)
Muistakin kirjastoista löytyy englanninkielisiä "Sweet Valley High" -kirjoja. Esim. Helmet-haussa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) löytyi 33 kpl. Jos haluat lainata esim. Helsingin kaupunginkirjaston kirjoja, käänny Lahden kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen. Kaukolainat maksavat 5 euroa/kpl. Toki kirjastolle voi esittää hankintatoiveita.
"Sweet Valley High" -sarjaa ei enää suomenneta. Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
”Sweet Valley High –sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi 56...
Tietoja käytöstä poistetuista kadunnimistä saa Turun karttapalvelusta osoitteesta opaskartta.turku.fi hakemalla kadun nimellä ja valitsemalla hakutuloksista "Nimistötiedot: Käytöstä poistettu, osoitenimi".Vanhatiestä kerrotaan palvelussa seuraavaa: "Katu on entisen Tampereelle johtavan maantien alkupää. V:n 1897 asemakaavakartassa (vars. kaava-alueen ulkopuolella) nimi on Tampereentie - Väg till Tammerfors. Nimi Vanhatie viittaa siihen, että kaavoitusajankohtana uusi Tampereentie oli jo rakennettu ja käytössä."Vanhatie löytyy karttapalvelun vanhasta kartasta "Virastokartta 1964 - 1967". Vanhatie 2 oli nykyisen Aninkaistensillan sen rampin kohdalla, jota käytetään kun tullaan sillalle Helsinginkatua Yo-kylän suunnasta ja pyritään Raision...
Fennica, Suomen kansallisbibliografiatietokanta sisältää tiedot suomeksi julkaistusta sekä kotimaisesta että käännöskirjallisuudesta 1400 -luvulta lähtien https://finna.fi Suomennoksien yhteydessä on mainittu myös alkuteoksen nimi. Lisäksi Melinda -tietokanta sisältää nykyisin myös Fennican aineiston http://melinda.kansalliskirjasto.fi. Kummastakaan tietokannasta en löytänyt Enid Blytonin Malory Towers -sarjan kirjoja suomenkielisinä. Myös Kirjaseuranta -sivustolla http://www.kirjaseuranta.fi/Enid_Blyton/ on luetteloita suomeksi ja muilla kielillä julkaistuista Enid Blytonin kirjoista, mutta sielläkään Malory Towers -sarjaa ei mainita suomenkielisenä.
Kyllä vain. Kaikki Pirkanmaan yleiset kirjastot kuuluvat samaan PIKI-kirjastojen järjestelmään, joten sama kirjastokortti käy niissä kaikissa.
Luettelo PIKI-kirjastoista löytyy täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjastot.
Keinolannoitteet valmistetaan pääasiassa maaperästä kaivetuista mineraaleista. Lannoitteita käytetään typen, fosforin ja kaliumin saamiseksi maahan. Typpilannoitteet ovat ammoniakkia tai ammoniumyhdisteitä, jotka valmistetaan maa- tai joskus biokaasun vedystä ja ilmakehän typestä. Fosforilannoitteet valmistetaan rikkihaposta ja koksista tai fosforihaposta. Kaliumlannoitteet valmistetaan kaliumpitoisista mineraaleista kuten sylviitistä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lannoite
https://slideplayer.fi/slide/2978920/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalium
Ylioppilaspalvelu ry:n juuret ulottuvat 1950-luvun alkupuolelle, jolloin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n organisaatiota uudistettiin merkittävästi. Tässä yhteydessä liiton palvelutoiminta päätettiin eriyttää sen muusta toiminnasta perustamalla uusi erillinen palveluelin, SYL:n Ylioppilaspalvelu. Ylioppilasmatkailua, asunnonvälitystä, kurssikirjavälitystä sekä konekirjoitus- ja monistustoimintaa varten perustettu Ylioppilaspalvelu toimi oman johtokuntansa johdolla, mutta liiton hallituksen alaisena. Matkailupalvelutoiminta alkoi keväällä 1953, ja muut tehtävät pääsivät kunnolla käyntiin saman vuoden syksystä lähtien.Ylioppilaspalvelun ensimmäisinä vuosina suurin osa suomalaisten opiskelijoiden ulkomaanmatkoista hoidettiin vielä SSTS:n...
Kangasalan aseman lähellä sijaitseva muuntaja syttyi tuleen torstaina 6. syyskuuta 1984 noin kello 18.
Pikku Kakkosen visuaalista ilmettä uudistettiin syyskaudelle 1979, jolloin Pertti Nykäsen suunnittelema tunnus otettiin käyttöön. Syksyn ensimmäinen ohjelma esitettiin tiistaina 4. syyskuuta.
Lähteet:
Muuntajapalo pimensi Pirkanmaan. – Aamulehti 7.9.1984
Pikku Kakkosen tunnukset | Elävä arkisto | yle.fi
Katso 36/1979
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Piirtämisen oppaita kirjaston kokoelmista löytyy runsaasti. Tässä joitakin, jotka tuon mainitsemasi teoksen perusteella saattaisivat kiinnostaa. Näissä kaikissa on ajatuksena oman sisäisen taiteilijan vapauttaminen ja keskellä arkea piirtäminen.
Felix Scheinberger, Dare to sketch – A guide to Drawing on the Go
Sam Piyasena, Paikoillanne, valmiit, piirrä! - piirustusopas kaikille kynänkäyttäjille
Gillian Johnson, How to draw everything
Pitkäjänteiseen piirtämisen harjoitteluun voi käyttää apuna Kimon Nocolaïdesin Piirustuskoulua. Kirjassa on 25 erilaista viikko-ohjelmaa ja yli 60 harjoitusta.
Luovuuteen ja kuvalliseen ilmaisuun painottuvia teoksia muutamia tässä:
Betty Edwards, Drawing on the right side of the brain
Connie Smith...
Yleisellä tasolla sota-aikaisia joukko-osastoja käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita, opinnäytteitä, valokuvia ja muuta tietoa löytyy kätevimmin Finna-palvelusta. Hyvä perusteossarjat useimpien joukko-osastojen liikkeiden kartoittamiseen ovat Jatkosodan historia 1-6 ja Talvisodan historia 1-4. Joukko-osastojen lyhenteiden selvittämisessä apua on erityisesti Kansallisarkiston kokoamista sotilaslyhenneluetteloista. Joukko-osastojen säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa.
Kysytty henkilö näyttäisi suorittaneen varusmiespalveluksensa Tuppuran linnakkeella Rannikkotykistörykmentti 2:ssa ja palvelleen talvisodan alussa samoin Rannikkotykistörykmentti 2:ssa. Rykmentin vaiheista löytyy esim....
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Aykroyd, Peter: Nuorten taitovoimistelu
Hämäläinen, Raili: Taitavaksi voimistelijaksi
Tikkanen, Jouko: Temppuja telineillä
Soitto urheilukirjastoon http://www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.html
osoitti, että heiltä löytyy aiheeseen liittyviä kirjoja, mutta
uutta aineistoa vähemmän. Urheilukirjaston käyttö on kaikille avointa.
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
