Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Työministeriön sivulla http://www.mol.fi/webammatti.cgi voit tarkastella eri ammattien kuvauksia. Kirjoita hakutermiksi kirjasto, niin saat tietoa kirjastoalan ammateista, myös työmarkkinoista.
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm....
Punamulta on keittomaali, jonka valmistusohjeen löydät esimerkiksi Museoviraston korjauskortistosta, https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-12.p…
Sinkkivalkoinen on sinkkioksidia (ZnO), jota saadaan sinkistä polttamalla tai hapettamalla. Coloria.net, sinkkivalkoinen, https://coloria.net/varit/sinkkivalkoinen.htm
Kirjastojen digitointimahdollisuus on uusi palvelu, josta ei ole vielä saatavissa tilastotietoja. Uutisointien mukaan seuraavissa kirjastoissa on ainakin tämä palvelu: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Turun kaupunginkirjasto, Raision kaupunginkirjasto, Kaarinan kaupunginkirjasto, Piikkiön kunnankirjasto, Naantalin kaupunginkirjasto, Ruskon kunnankirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Espoon kaupunginkirjasto, Kirkkonummen kaupunginkirjasto, Kauniaisten kaupunginkirjasto, Riihimäen kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, Mänttä-Vilppulan kaupunginkirjasto, Tampereen kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Lapuan kaupunginkirjasto, Kannonkosken kunnankirjasto, JRR-kirjastot eli Joroisten kunnankirjasto, Rantasalmen kunnankirjasto ja...
Kuolemantuomio oli Suomessa yleinen tuomio Ruotsin vallan ajan loppuun asti. Kuolemantuomion perusteena saattoi olla henkirikos, varkaus, noituus, epäjumalan palvonta, jumalanpilkka tai seksuaalirikos. Kuolemantuomioita on annettu aviorikoksen, miesten välisen seksin tai salavuoteuden perusteella. Maailma oli toisenlainen, vankiloita ei ollut. Vankilarangaistus tuli lakiin vasta 1700-luvulla. Siksi rangaistusvaihtoehdot olivat käytännössä sakot, kuolemantuomio tai häpeärangaistus. Autonomian aikana kuolemanrangaistuksista käytännössä luovuttiin vaikka se vielä laissa olikin. Viimeisin rauhanaikainen teloitus Suomessa tapahtui vuonna 1825. Tämän jälkeen kuolemantuomiot korvattiin käytännössä korkotuksilla Siperiaan. ...
Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
Asiaa käsitellään esimerkiksi Matti Lackmanin teoksessa Suomen vai Saksan puolesta. Tämän mukaan Suomeen haluttiin palaavan vain "sellaisia jääkäreitä, jotka halusivat taistella niiden arvojen puolesta, joita valkoiset ja Saksa yhdessä edustivat".
Matti Lauerma kirjoittaa Kuninkaallinen Preussin jääkäripataljoona - kirjassaan "Kaksi tai kolme Suomeen aikaisemmin palannutta entistä jääkäriä oli liittynyt punakaartiin, mutta heidänkään ei tiedetä osallistuneen sisällissodan taisteluihin".
Vuonna 2013 Amanita -kustannus on julkaissut laajan teoksen Jääkärien perintö. Myös tässä teoksessa kerrotaan, että Suomen sisällissodassa taistelleista jääkäreistä enemmistö taisteli valkoisen armeijan jääkärijalkaväessä tai muissa valkoisen armeijan...
Vanhoista elokuvista, on videokasetteja tehnyt YLEn tallennemyynti. Näitä tuotteita säätelevät tekijänoikeussopimukset. Suomessa niitä voidaan myydä kirjastoille, sosiaalialan laitoksille ja oppilaitoksille. Tallenteita voidaan myös myydä ulkomailla asuville suomalaisille yksityishenkilöille http://www.yle.fi/tallennemyynti/ . Sekä Suomessa että ulkomailla asuvat voivat tilata videokasetteja vanhoista elokuvista YLE Shopista. Tosin YLE Shopin elokuvakokoelma on aika pieni. http://www.yle.fi/yleshop/ . Nykyään ollaan siirtymässä yhä enemmän DVD - tallenteisiin, joten VHS - tallenteita alkaa olla vähemmän.
Elokuvia ei kirjastojen poistomyynnissä ole, koska tekijänoikeudet kieltävät sen.
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa:
Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä.
Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja.
Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän...
Löytämänne ISBN-numero 952-9556-14-4 viittaa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisuun nimeltä "Howard Smith : 7.11.1992-10.1.1993 Hämeenlinnan taidemuseo" eikä sitä löydy Lahden kirjastoista. Julkaisun voi saada kaukolainaksi muualta soittamalla pääkirjaston tietopalveluun (puh. 8125 500) tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Mirja von Knorringin keittokirjassa "Pensselit padassa" (2000) kerrotaan Smithistä lyhyesti. Tämä kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Aleksi-artikkelitietokannan mukaan Smithistä löytyy tietoa myös seuraavista lehdistä:
- Arkkitehti 1/1993
- Avotakka 11/1988
- Form-function-Finland 1/1993 ja 4/1993
Lehtien saatavuutta voi tiedustella kirjastosta.
Lisäksi muutama Internet-lähde...
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Taiteilijan itsestään tekemää muotokuvaa kutsutaan suomeksi omakuvaksi. Termi on englanniksi self-portrait, ranskaksi autoportrait ja italiaksi autoritratto. Yhdistimme työkavereiden kanssa voimamme ja yritimme kuumeisesti etsiä vastausta kysymykseen piilotetuista omakuvista. Tehtävä osoittautui kovin haastavaksi. Löysimme italiankielisen termin in assistenza, ja ranskankielisen termin autoportrait situé, jotka näyttäisivät viittaavan teoksen tapahtumien ja henkilöiden joukkoon maalattuun omakuvaan. Taiteilijan omakuva on tässä tapauksessa selkeä osa teosta ja katsoo usein suoraan teoksen katsojaan. Hakutuloksia ei löytynyt kovin paljon näillä termeillä, joten ne eivät liene vakiintuneessa käytössä tieteenalansa ulkopuolella....
Kyseessä on varmaankin useista blogeista löytyvä Kaunis nainen runo/loru/meemi. Tekijää ei tälle kuitenkaan mistään tunnu löytyvän. Eeva Kilven runokirjoja selailin ja ei ole Kilvenkään tuotantoa. Runoa on jaettu ketjukirjemäisesti blogeissa. Tässä linkki Punaruusut blogiin, mistä runo myös löytyy.
https://punaruusut.vuodatus.net/lue/2010/01/kaunis-nainen
Jesper Söder kertoo Expressen-iltapäivälehden haastattelussa syyskuussa 2021 palanneensa Ruotsiin ja siviilielämään vuoden 2017 loppupuolella. Hän on viime vuosina työskennellyt opettajana, henkilökohtaisena avustajana sekä metallinkierrätyksessä. Lisäksi Söder on luennoinut sotakokemuksistaan kertovasta kirjasta När världen tittade bort (Forum 2016). Aiemmin Ruotsin liberaalipuolueeseen kuulunut Söder pyrkii maltillisen kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2022 valtiopäivävaaleihin.
Lähteet:
Expressen 10.9.2021: https://www.expressen.se/gt/jesper-overlevde-striderna--mot-is-nara-do-…
Paula Koivuniemen Kuuntelen Tomppaa -albumilla (1999) ja sen nimikappaleessa saksofonia soittaa Heikki Keskinen.
Linkki levyn teostietoihin Kansalliskirjaston tietokannassa.
Artikkeli Heikki Keskisestä Musiikintekijät.fi-sivustolla (2013).
Siina- ja Sina-nimien alkuperästä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Tällöin on kyselty myös kyseisten nimien nimipäivästä. Sina-nimeä ei löydy toistaiseksi suomenkielisestä nimipäiväkalenterista, mutta Sinat ja Siinat voivat juhlia nimipäiväänsä kahtenakin eri päivänä: Ortodoksisessa kalenterissa Siina-nimeä pidetään johdoksena Sinaida-nimestä, ja ortodoksisessa kalenterissa Siinan ja Sinaidan päivää vietetään 11.10. Epävirallista Sinan nimipäivää voidaan viettää myös 2.9. Sinin nimipäivänä.
Lisää Sina-nimestä voit lukea näiltä sivuilta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/siina-nimen-merkitys-ja-alkupera
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tytonnimi-siina-tulee-mita
https://www.nimipaivat.fi/2.9.
