Turkmeenin kieltä voi opiskella on esimerkiksi Suomi englanti turkmeeni -kuvasanakirjasta (Oppian 2019). Kirja sisältää valokuvia ja piirroksia sadoista hyödyllisistä ja jokapäiväisistä asioista ja aktiviteeteista sekä niiden nimet kolmella kielellä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vähemmistö on yksinkertaisesti "määrältään pienempi osa jostakin ryhmästä". Vähemmistö määrittyy siis yksinomaan määrällisin kriteerein – laadullisia tai muitakaan lisävaatimuksia sille ei esitetä. Kätisyydestä puhuttaessa vasenkätiset ovat vähemmistö oikeakätisiin verrattuna – heitä on vain noin 10% väestöstä. Rohkenisinpa olla myös jokseenkin varma siitä, että monista vasenkätisistä heidän vasenkätisyytensä vaikuttaa huomattavasti elämään paljolti oikeakätisten ehdoilla muotoutuneessa maailmassa.
Kielitoimiston määritelmä kelpuuttaa myös homoseksuaalit vähemmistöksi: seksuaalisilla vähemmistöillä (tai seksuaalivähemmistöillä) tarkoitetaan "muita kuin heteroseksuaalisia".
https://www....
Kirja löytyi! Se on:
FENATI, Massimo
Gus & Waldo : sillä siivellä / Massimo Fenati ; suomentanut Kyllikki Linna
Helsinki : WSOY, 2007
ISBN 978-951-0-32477-6
Kansialanimeke: Rakkaus on leikkiä kahden uroksen
Kuvaus: Gus & Waldo - Sillä siivellä on valloittava kuvakertomus kahdesta gay-pingviinistä, joiden rakkaus on niin kovin inhimillistä.
Kirjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als Wille und Vorstellung -teokseen (II,...
Aihe, johon kaivattu kirja perustuu, löytyy sekä suomalaisesta kansansadustosta että Grimmin veljeksiltä. Kultatyttö ja tervatyttö -nimisenä kansansatu löytyy muutamasta vanhasta alakoulun lukukirjasta. Kerttu Mannisen uudelleenkertomia kansansatuja sisältävässä kokoelmassa Orpotyttö ja taikapuu ja muita suomalaisia kansansatuja sen nimenä on Avannolla kehrääjät. Grimmin saduista pääpiirteissään sama tarina löytyy sekä nimellä Holle-muori että Kaivolla kehräävät sisaret (esimerkiksi kirjassa Grimmin kauneimmat sadut).
Holle-muorista on julkaistu ainakin kolme kuvakirjaversiota, jotka sisältävät vain tämän yhden tarinan: Alberto Solsonan kuvittama Rouva Holle (Mestarikustannus, 1981), Bernadetten kuvittama Rouva Pyry (Kustannus-Mäkelä, 1985...
Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
"Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w
Jos tarkoitat äänitettä, niin Etelä-Korean kansallislaulu löytyy kahdeltakin cd-levyltä : MILLAR BRASS ENSEMBLE : World Anthems: Vol.1. ja COLLECTIONS of national anthems. Vol.1.: Europe/U.S.S.R./Asia. Molemmilta levyltä löytyvät yli 40 valtion kansallislaulut puhallinorkesterilla esitettynä.
Tavallisena nuottisovituksena (melodia, kosketinsoitin, kitaran sointumerkit) kyseinen kansallislaulu löytyy kokoelmasta NATIONAL anthems from around the world. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Väitöskirja on yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAN mukaan Tampereen, Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Kirja on luettavissa myös internetin välityksellä Tampereen yliopiston väitöskirjatietokannasta http://acta.uta.fi/ haettuna tekijällä tai nimikkeellä. Voit myös jättää kaukopalvelupyynnön Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tai internetin välityksellä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm .
Vacillation-runo on julkaistu alunperin kokoelmassa The Winding Stair and Other Poems (1929). Runoa ei ilmeisestikään ole suomennettu. William Butler Yeatsilta on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja: Runoja (1966, suomentaja Aale Tynni) sekä yksittäisiä runoja antologioissa ja runouslehdissä. Vacillation-runo ei ole näiden joukossa.
Lähteitä:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://finna.fi
http://books.google.fi/books?id=kD2Ql_BV67QC&pg=PA254&dq=vacillation+ye…
Iskelmäteksteissä käytetään usein "itsestäänselvyyksiä". Musiikkiin yhdistettynä ne luovat vahvan tunnekokemuksen, johon suuri joukko ihmisiä voi samaistua. Olen suomalainen -tekstin kirjoittaja Raul Reiman (1950-1987) oli taitava sanankäyttäjä. Reiman ei kääntänyt suoraan Toto Cutugnon alkuperäisen L'italiano -kappaleen tekstiä, vaan muokkasi sen tunnelmasta oman, suomalaisen version.
Raul Reimanista on julkaistu elämäkerta v. 2006.
Topi Sorsakoski levytti kappaleen suomeksi nimellä Aamun toit mun maailmaan. Suomennoksen teki Jukka Itkonen. Laulu julkaistiin Sorsakosken levyllä Yksinäisyys (1991).
Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Kansalaisaloitteen tekemisestä lisää täällä:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike…
Kirjaston aineistosta elämän tarkoitusta voi etsiä esim. filosofisten, uskonnollisten tai vaikkapa elämäkerrallisten teosten joukosta.
Tähän samaiseen kysymykseen on vastattu aiemmin näin:
Kuten kysyjä varmaan itsekin arvaa, kysymykseen ei voi olla sellaista vastausta, jonka Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voisi saada.
Vuonna 2011 kun tämä sama kysymys esitettiin, siihen vastattiin näin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-elaman-tarkoitus-2?language_conte…
Muutamia vuosia aikaisemmin vastaus oli "Elämän tarkoitus on esittää kysymyksiä ja saada niihin vastaus."
Kysymys on myös tiedekeskus Heurekan järjestämässä kyselyssä valittu "maailman vaikeimmaksi kysymykseksi".
Uskoakseni ainoa oikea vastaus on, että sitä ei kukaan...
Kuvailustanne ja kotoisesta kutsumanimestä päätellen kyseessä on Rosamunda-lajike. Internetin Google-haulla peruna-sanasta saadaan linkki Wikipedian peruna-artikkeliin, jossa mainitaan jauhoiset perunalajikkeet. Hakemalla Rosamunda-sanalla saadaan esim. K-maatalouden sivu, jossa lajike kuvaillaan.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kielitoimiston sanakirjan mukaan termin "kukoistaa" synonyymi on "kukkia", joten kantasana on "kukka", ei "kukko". Kukkimisen lisäksi termiä käytetään abstraktimmin terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kuvaajana.
Heikki Poroila
Lähdin etsimään runojen englanninkielisiä versioita Helmet-haulla. (sukunimi, etunimi ja rajaukset aineisto ja kieli)
Claes Anderssonilta löytyi kaksi englanniksi käännettyä runokirjaa. What became words ja Poems in our absence. Niistä voisi löytyä sopiva runo. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sandersson%20claes__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Eeva kilvellä voi myös olla mukavia runoja. Helmetistä löytyy englanniksi hänen kirjansa A landscape blossoms within me. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2193418__Skilpi%20eeva__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%...
Aleksi-tietokannasta näkee todellakin vain sen, missä julkaisussa ja millä sivulla ao. artikkeli on. Kirjastoissa on vaihtelevasti tallella aikakauslehtiä. Oman kirjastosi tilanteen saat näppärimmin soittamalla puh. 017-401382. Artikkelikopiot maksavat, kussakin kirjastossa on oma hinnastonsa kopioille. Jos omassa kirjastossa ei ole ao.lehteä, voi sen pyytää kopiona kaukopalvelun kautta. Ja kaukopalvelun hinnasto selviää myös omasta kirjastosta.
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Alan Ridingin ja Leslie Dunton-Downerin teoksessa Ooppera (2008, suom. Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari) on juonikuvaus yli 160 oopperasta.
Riding - Dunton-Downer: Ooppera Helmetissä
Myös teoksessa Sävelten maailma. 4 : Ooppera (Pekka Hako, Riitta-Liisa Paananen ja Jukka Isopuro, 1993) esitellään tunnettuja oopperoita taustatiedoin ja juonitiivistelmin.
Sävelten maailma. 4 : Ooppera Helmetissä
