Suomessa kaikkien puhelujen kuunteleminen tai tallentaminen on yksiselitteisesti laitonta. Telekuunteluun pitää olla Suomessa lain määräämät perustelut, joista kerrotaan esimerkiksi aihetta koskevassa Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Telekuuntelu. Tuomas Metsäranta toteaa nasevasti asian väitöskirjassaan Poliisin salaiset tiedonhankintakeinot ja yksityiselämän suoja (s. 53): ”Poliisi ei [– –] voi yleisesti ja jatkuvasti valvoa ihmisten toimintaa, jotta voitaisiin estää rikoksia, olivatpa ne kuinka vakavia tahansa.”
Jos juridiset perusteet täyttyvät, Suomen poliisi voi kuunnella periaatteessa mitä tahansa puhelua, jos se käydään teleoperaattorin verkossa, sillä teleoperaattorit on velvoitettu auttamaan...
Tässä vastaus Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan:kommervenkki (1900–) ’outo asia, metku, kikka’murresana (rinnalla mm. komervenkki, kommerfeltti, kommervehje, kommerverkki), jonka taustalla on sana komme (kompeet) ’juoni, metku, konsti; taikakalu(t)’.
Suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Vivianin nimipäivä on 2.5. Karlaa/Carlaa ei kalenterista löydy, nimi on kuitenkin Karl-nimen naispuolinen vastine ja Karlin päivä on 28.1. Sitä seikkaa, että samalla päivällä olisi miehen ja naisen nimi, ei kannata säikähtää sillä 28.1. on suomenruotsalaisessa kalenterissa myös Carola (joka on samaa alkuperää).
LÄHDE: Kustaa Vilkuna (toim. Pirjo Mikkonen): Etunimet. - 2005.
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki). Mikrofilmatuista sanomalehdistä voi tehdä Kansalliskirjastossa paperikopioita. Lisätietoja sanomalehtikokoelmasta löytyy Kansalliskirjaston
sivuilta http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh….
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjastosta,
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/aineistot/leh….
Mikäli tahdot antaa koko lehden vaikkapa lahjaksi, Aamulehden asiakaspalvelu neuvoi etsimään lehteä esimerkiksi antikvariaateista tai käytetyn tavaran liikkeistä.
Tässä on joitakin nojatuolimatkailuun sopivia kirjoja:
Haavisto, Pekka: Eurooppa raiteilla
Irjala, Auli: Jään ja tulen maat: purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan
Itkonen, Juha: Minun Amerikkani
Kankimäki, Mia: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Monsen, Lars: Kanada: armoton erämaa
Mähkä, Merja: Ihanasti hukassa
Pesonen-Smith, Anna: Matkalippu Bollywoodiin
Lindstedt, Risto: Pallon henki: hämmästellen maailmalla
Lundberg, Ulla-Lena: Linnunsiivin Siperiaan
Rämö, Matti: Polkupyörällä Islannissa
Sutinen, Ville-Juhani: Kiinalainen ruletti
Tähtinen, Tero: Lohikäärmeen päivät: Puoli vuotta Shanghaissa
Vakkuri, Juha: Afrikan sydämeen
Vepsä, Emma: Asfalttivolgaa etelään: peukalokyydillä Moskovasta Afganistaniin...
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen....
Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta...
Oskar Merikannon yksinlauluja matalammille äänille sovitettuna löytyy kokoelmista Suomalaisia yksinlauluja 1 ja 2 : alto/basso. Kokoelmiin sisältyvät laulut Hell dig, liv!; Pai, pai, paitaressu; Kun päivä paistaa; Nuoruuden ylistys sekä Kuin hiipuva hiillos tummentuu.
Kirjastoon on lisäksi tilattu nuottikirja Merikanto, Oskar: Kootut duetot: matalammille äänille. Nuottien saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
Karttunen on vanha savolainen sukunimi, jota on esiintynyt alueella jo ainakin 1880-luvulta lähtien. Karttu itsessään tarkoittaa puukapulaa tai kepakkoa. Se on myös kylä Sulkavan ja Puumalan välissä sijaistevalla partalansaarella Etelä-Savossa. Varmaa tietoa siitä, että onko sukunimi muodostettu karttu sanasta vai Kartun kylästä, en valitettavasti löytänyt.
Sukunimipääte -nen on alkujaan itäsuomalainen pääte, joka on ollut käytössä jo keskiajalta lähtien. Alun perin naisten sukunimissä -nen saatettiin korvata -tar/-tär päätteellä. -nen ja sen alkuperäinen muoto -inen ovat päätteitä, joilla muodostetaan sekä substantiiveja että adjektiiveja. Nykysuomessa nen-päätteellä muodostetaan deminutiivimuotoja, eli pienuutta ilmaisevia muotoja,...
Laulu löytyy Yiruman nuottikirjasta Piano album. Kirja on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä lähikirjastossanne.
Kathleen E. Woodiwissin suomennokset ovat 1970-luvulta, joten mitään suomennosten jatkumoa ei ainakaan ole. Toisaalta juuri nyt hän on taas ajankohtainen, koska hän kuoli juuri 6.7.2007.
Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä suoraan kustantajiin. Woodiwissin kirjojen suomennoksia ovat kustantaneet Otava http://www.otava.fi/ ja Tammi http://www.tammi.fi/
Sonja, Sonia, on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta. Se on käytössä yleisesti mm. Saksassa, Pohjoismaissa ja englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sonjan Sofiaan. Sofia (kreikaksi: viisaus) oli kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimi ehkä 100 - 200-luvuilta. Tunnetuin heistä oli Sofia-niminen leski, jolla oli kolme julmasti surmattua tytärtä Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus). Mutta viisaus on monissa uskonnoissa myös jumaluuden ruumiillistuma, ja esim. Konstantinopolin Hagia Sofia on omistettu jumalalliselle viisaudelle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705 - 1928 ja...
Esmara-tuotteet on lanseerattiin vuonna 2017 Lidliä varten. Lidlin asiakaspalvelusta todettiin, että vaatteita tulee myymälöihin edelleen erätuotteina, joita myydään aina niin kauan kuin tuotetta riittää. Esmari-tuotteista kannattaa kysyä Lidlistä sähköpostitse (asiakaspalvelu@lidl.fi) tai puhelimitse (ma-pe 9-19, 0800 05435). Vaatteita koskevan kysymyksen voi laittaa myös Lidlin verkkosivun kautta. Varsinaista omaa verkkosivua vaatemerkillä ei ilmeisesti ole.
Kolme toivomusta ja Väärin toivottu saduissa kerrotaan miehestä, joka tapaa metsässä haltijan ja saa esittää vaimonsa kanssa kolme toivomusta. Nälkäinen mies toivoo makkaran. Vaimo suuttuu tyhmästä toivomuksesta ja toivoo, että makkara roikkuisi miehen nenässä. Viimeinen toive meneekin siihen, että mies saa makkaran pois nenästään.
Satu löytyy nimellä Väärin toivottu kirjasta Lapsuuden satuaarre, Otava 1987 sekä nimellä Kolme toivomusta kirjasta Hoffman, Mary: Otavan suuri satukirja, Otava 2001.
Totuuden muuttuvaisuutta ja "naisellisuutta" käsittelee päätössäkeistössään Unto Kupiaisen kokoelman Peeveli ja peipponen (1958) runo Oppineen herran hautajaiset:
Totuuskin on matkustavainen
levoton sielu ja sen lajin nainen,
jolla on monta ylkää.
Eikä se ketään hylkää.
Lihoo vain tahi laihtuu,
aina kun sulhanen vaihtuu.
Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään (osa 1) -kirjassa esitellään muutama teoria, joihin saaren nimi voi pohjautua. Yksi niistä on, että saareen kuljetaan kahdesti veden yli, kun sinne tullaan Turusta, ja tämän vuoksi saarta on alettu kutsua Kakskerraksi. Kirjassa kuitenkin todetaan, ettei tämä voi pitää paikkaansa, koska päästäkseen saareen Turun suunnalta täytyy kulkea ainakin kolmen salmen yli. Erään toisen teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Kakskerran saarella on järvi ja siellä saari, joten saaren poikki kuljettaessa nousee samalle saarelle kahdesti. Kakskerranjärvi mainitaan myös Kakskerta - saaret salmien sylissä: Kakskerta-Satava-alueen vaiheita -kirjassa. Kirjan mukaan saaren nimen taustalla voisi olla se, että Kakskerran...
Britannian kruunupäät näyttäisivät vievän kokonaissummassa voiton, mitä tulee veronmaksajien rahojen käytön määrään. Asia on monimutkaisempi, kun lasketaan kulut per asukas tai otetaan huomioon kuningattaren ja kuningasperheen omat sijoitukset ja muut tulonlähteet, joista osa kustannuksista ja ylläpidosta katetaan. Silloin näyttäisi siltä, että presidentti-instituutio vaikuttaisi yksittäiseen veronmaksajaan raskaammin.
Yle.fi:n vanhassa uutisessa (Gertsch 2012) sanotaan Suomen tasavallan presidentin kuluista näin: ”Yhteensä koko presidentti-instituutiolle on tämän vuoden [2012] budjetissa varattu 19,3 miljoonaa euroa. Viime vuodelle budjetoitiin 21,8 miljoonaa. Tuolloin presidentinlinnan peruskorjaustöihin...
Aale Tynni kirjoittaa Eddan jumalrunot -teoksen johdannossa mm. näin:
"Eddan maailmanselitys on poimittavissa lähinnä kolmesta runosta. Ne ovat Näkijättären ennustus, Vafthrudnirin runo ja Grimnirin runo."
"Alussa oli vain tyhjyys, valtava kita Ginnungagap. Sana merkitsee hollantilaisen tutkijan Jan de Vriesin mukaan 'maagisten voimien täyttämää alkutilaa'. Siellä syntyi Ymir-jättiläinen, maailman ensimmäinen elollinen olento."
"Ymiriä ruokki Audhumla-lehmä, kuurasta syntynyt. Kun tämä lehmä nuoleskeli kuuran peittämiä kiviä, tuli kivistä esiin Buri-niminen miespuolinen olento. Burin poika Borr nai jättiläisneidon, ja heidän lapsiaan olivat veljekset Odinn, Vili ja Ve. Näistä tulivat ensimmäiset jumalat, aasat."
Johdannossa kerrotaan, että...
