"Johdantaan joutuminen" ei ole vakiintunut ilmaus, mutta runoilija A. W. Forsman (myöhemmin Koskimies) tätä kuitenkin käytti sittemmin virtenä 462 tunnetuksi tulleessa runotekstissään. Alun perin 'Soi kiitokseksi Luojan' -nimellä tunnettu laulu on peräisin Helsingin yliopiston vuoden 1897 promootiokantaatista, johon musiikin sävelsi Jean Sibelius. Kantaatin osana Koskimiehen teksti oli kaksisäkeistöinen, ja johdantaan joudutaan sen jälkimmäisessä säkeistössä, virsitutkija Tauno Väinölän "oudolta kuulostavaksi säepariksi" nimittämässä tekstikohdassa: "Hän onneen meidät ohjaa, / Jos joutuu johdantaan." Kieltämättä oudolta kuulostavalla ilmauksellaan "johdantaan joutumisesta" Koskimies lienee halunnut luoda mielikuvan vaikeaan...
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska "suurin" voi tarkoittaa joko esimerkiksi pinta-alaa, tilavuutta tai istumapaikkojen määrää. Perinteisesti suurimpana kirkkona on pidetty Pietarinkirkkoa, mutta myös Norsunluurannikolla sijaitsevaa Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa on esitetty suurimmaksi. Muita suuria kirkkoja ovat esimerkiksi Brasiliassa sijaitseva Basílica de Nossa Senhora Aparecida sekä Sevillan katedraali Espanjassa.
Englanninkielisessä Wikipediassa on laaja lista suurista kirkoista sekä pohdintaa suuruuden käsitteestä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_church_buildings_in_the_wo…
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
Sieni-aiheisia lauluja voi etsiä Suomen kansallisdiskografia Violasta tai YLE:n Fono-tietokannasta. Hakusanoilla ’sieni’ tai ’sienet’ löytyy mm. seuraavat laulut (suluissa on mainittu levyn nimi, jolla laulu on):
Matti Järvinen: Pieni sieni (Matin levy)
Eppu Normaali:Mutta ihmeistä suurin joka jäi näkemättä (Valkoinen kupla)
Musta Jää: Sieniä (Systeemi on tätä) – tässä on kyse huumesienistä
Don Huonot: Pieniä sieviä sieniä (Luurangot laatikossa)
Kuha: Opi tuntemaan sienet (Tieteen puolesta fiktiota vastaan)
Eero Jones & Kahvi: Sienimetsässä (Vuosi)
Laulutrio Ihanaiset: Pajukori täynnä on sieniä (Taskut täynnä lauluja 2)
Lastenlauluja:
M. A. Numminen: Sieni, sieni, sieni (Valtava jänis)
Marjatta Meritähti: Sienessä (Vilakka silakka)...
Lapinpuvun eli saamenpuvun kaavoja löytyy Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsityöt, Anne Kirsten Eiran kirjasta Duodjegaldu (saamenkielinen teksti), myös Ella Sarren diasarjasta ja oheisvihkosta Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne. Nämä kaikki löytyvät Lapin maakuntakirjastosta ja niitä voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Henrika, Henriika ja Henriikka ovat Henrik-nimen naispuolisia vastineita. Nimen kanta on siis sama kuin Henrikillä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Haimrich, jonka merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
Etanoli liukenee veteen, joten vesi-etanoli seoksen tilavuus on pienempi kuin alkuperäisten etanolin ja veden liuostilavuuksien yhteenlaskettu summa. Kun sekoitetaan yhtä suuret tilavuudet etanolia ja vettä, niin Wikipedian artikkelin mukaan saadun liuoksen tilavuus on 1.92 kertaa alkuperäinen tilavuus (ei siis kaksinkertainen). Eli tässä tapauksessa 9.6 dl (1.92 kertaa 5 dl).
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ethanol
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkoholi.html
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan Eleanor on englantilainen muunnos Eleonorasta. Eleonoora (Eleonora) nimi on alkuaan arabian Ellinor, mikä tarkoittaa ”jumala on valoni”. Nimi on mahdollisesti tullut maurien mukana Espanjaan 1000-luvulla. Sieltä se sitten levisi ensin Ranskaan ja Englantiin. Suomessa nimi on tunnettu 1700-luvulta. Nimipäivä Eleonooralla (Elli, Nelli, Noora) on 11.7.
Shermanin tiliin voidaan lausahduksesta panna korkeintaan sen alkuosa. "War is cruelty, and you cannot refine it" ('Sota on julmuutta, eikä sitä voi jalostaa'), hän on sanonut. Loppuosan alkusointu panee epäilemään, että ajatus kysymyksessä esitetyssä muodossa on kotimaista alkuperää, eli kyseessä voi hyvinkin olla kansan suussa syntynyt lentävä lause.
Sakari Virkkusen Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "Sota on julmaa ja ratsumies on raaka" oli hyvin suosittu sanonta 1930-luvulla. Toisaalta lentävästä lauseistostamme löytyy myös "Sota on julmaa ja kauppa raakaa", mikä voisi ehkä viitata siihen, että ykskantainen toteamus "Sota on julmaa" on toiminut hedelmällisenä perustana erilaisille lisähuomautuksille aina tilanteen mukaan....
Lammion etunimeä ei Tuntemattomassa käytetä. Teoksen Olli Helen: Tunnetko Tuntemattoman, Aamulehti 2005 lopun hakemistossa ovat kaikki henkilöt etunimineen, jos etunimi tiedetään, mutta Lammio vain Lammio (s. 152).
Tuntematon sotilas, WSOY, v. 2000 laitos (kuv) sivulta 180 löytyi ahkeran selaamisen jälkeen tuo Lehdon maininta ”Helvetin Keikka-Heikistä”.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. seuraavat sirkusmusiikkia sisältävät äänitteet:
Musiques de cirque
Laporte, Jean
Musiques de cirque / avec Jean Laporte et son orchestre
Previte, Bobby (esitt.)
Music of the Moscow Circus
Cirque du Soleil (esitt.)
Collection
On myös joitakin taidemusiikin sävellyksiä, jotka liittyvät sirkuksen aihepiiriin - ainakin säveltäjän teokselleen antaman nimen perusteella. Näitä voi etsiä esim. Aalto-kirjastojen tietokannasta, kirjoittamalla kolmeen asiasanakenttään oheiset asiasanat:
aiheet – musiikki – sirkus
Aalto-kirjastojen aineistonhaku löyyy osoitteessa:
http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/
Kyseessä lienee valssi, jonka nimi on Tyttären valssi (säveltänyt Toivo Orasmaa ja sanoittanut Helka Hynninen). Alkusanat : "Morsiusvalssi soi sulle nyt näin, kun luotani lähdet, mä ikävään jäin..."
Kyseisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät Oulun kaupunginkirjasto- maakuntakirjaston musiikkiosastolla ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
* Kultaa ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia
* Vanhaan malliin 8.
* Vanhaan malliin 3.
Nimen Anri alkuperä on hämärän peitossa. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) ja Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY, 1989) mukaan Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra, joka puolestaan muistuttaa nimeä Anita. 1950-luvulla teos "Anri tunturien tyttö" lisäsi nimen suosiota.
Nimen Anri alkuperää on selvitetty tarkemmin jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?que…
Lisätietoa nimestä Anri löytyy esimerkiksi jo mainituista Pentti Lempiäisen kirjoista. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta osoitteesta www.turku.fi/aino
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vielä runsaasti LP-levyjä (14 490 tällä hetkellä). Uusimmat ovat tältä vuodelta. Suurin osa levyistä (10 964) on Tikkurilan musiikkivarastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Ju…
Levyjä, kuten muutakin aineistoa poistetaan, jos ne ovat huonokuntoisia tai niitä ei enää lainata. LP-levyillä on oma, innostunut käyttäjäkuntansa, ja vanhatkin levyt saattavat olla yllättävän kysyttyjä, eikä niitä siksi poisteta tai laiteta myyntiin. Eli monet vanhatkin levyt jatkavat uraansa kirjastokäytössä.
Helmet-kirjastojen LP-levyistä saat luettelon merkitsemällä Helmet-haun tarkennettuun hakuun *-merkin ja valitsemalla aineistoksi LP-levyn:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Vuonna 1973 Suomen Chilen suurlähettiläksi oli nimitettynä Alexander Thesleff, mutta hänen varsinainen asemapaikkansa oli Argentiinassa, Buenos Airesissa. Chile toimi ns. jalkamaana. Santiago de Chileen oli Thesleffin lisäksi nimitetty asiainhoitajaksi I lähetystösihteeri Tapani Kaarle Brotherus.
Tapani Brotheruksesta on henkilötietoja Ulkoasiainhallinnon matrikkelissa 1918-1993, hän on Santiago de Chilen jälkeen toiminut mm. Oslossa, Teheranissa, Islamabadissa ja Ateenassa. Tarkempia tietoja hänen toiminnastaan voi kysyä ulkoasiainministeriön arkistosta, p. 09 - 160 55361
Kyllä vain. Lainaaminen onnistuu Helmet-kirjastoissa poikkeustapauksessa voimassa olevalla viranomaisen myöntämällä henkilötodistuksella, ajokortilla, passilla tai kuvallisella Kela-kortilla.
Tervetuloa lainaamaan!
