Kolme suomalaista naista on voittanut olympiakultaa kesäkisoissa.
Aale Tynni Lontoossa, 1948 (Taidelajit, lyriikkakirjallisuus).
Sylvi Saimo Helsingissä, 1952 (Melonta).
Heli Rantanen Atlantassa, 1996 (Keihäänheitto).
Lisää olympialaisten historiasta ja tuloksista voi lukea http://www.noc.fi/sivut/linkit.html
Ukri-sanasta etunimenä ei löydy mainintaa tavallisista etunimikirjoista. Juri Nummelinin harvinaisten etunimien kirjassa on Ukrista mainittu, että se on muinaissuomalainen, mahdollisesti Ukko-nimen muunnos. Ukko esiintyy Kalevalassa ja vanhoissa kansanrunoissa suomalaisten tärkeimpänä jumalana.
Juri Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä. 2003.
Eino Leinon Helkavirsissä on runo nimellä Ukri. Siinä Ukri on muinaishistoriallinen heimopäällikkö ja samaanipappi. Nimi sopii runon henkilölle (vrt. sana 'ugri' suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet).
Helkavirsien Ukri-runoa onn tutkittu ja Viljo Tarkiainen on kirjottanut siitä kirjassaan: Eino Leinon runoudesta, 1954, s. 117-.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Helmer Kalas on oikea nimi.
Väestörekisterikeskuksen sukunimihaun mukaan Kalas-nimisiä ei ole elossa, mutta on ollut kaksi henkilöä sillä nimellä. Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion lyseon oppilasmatrikkelista löytyy seur. tieto:
”Kalas (Kilkki), Kaarlo Helmer, s. 1.7.1921 Rantasalmella, vanhemmat pol. konst. August Evald Kilkki ja Martta Huopalainen. Tuli VII lklle Mikkelin lyseosta, yo 1940. Toiminut liikealalla mm. Italiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Osall. 2. maailmansotaan SS-joukoissa Saksan itärintamalla ja jatkosotaan, luutnantti. Puoliso v.1948 Gina Fuser”. Ilmeisesti Helmer Kalas on muuttanut myöhemmin sukunimensä Kilkistä Kalasiksi. Nimeä Kaarlo Helmer...
Voit itse hakea Internetistä vuoteen 1787 asti Sallassa kirkonkirjoja Suomen sukututkimusseuran historiakirjojen Hiski-luetteloa osoitteessa http://www.genealogia.fi/ valitse historiakirjojen hakuohjelma
Kannattaa ottaa hakuun mukaan myös naapurikunnat Kemijärvi, Kemi ja Kuusamo.
Sallan rippikirjoja 1832-1862 on mikrofilminä olemassa ja kaukolainattavissa lähimpään kirjastoosi katseltavaksi. Rullan tunnus (Ik 195)
Kuolajärvi on ollut itsenäisenä seurakuntana olemassa 1857-1936 ja sen puhtaaksikirjoitettuja historiakirjoja
on Mikkelin maakunta-arkistossa mikrokortteina vuoteen 1900 asti. Numero SSS 210 (Kemijärvi). Niitäkin voi lainata ainakin lähimmän maakunta-arkiston kautta.
Oulun maakunta-arkisto taas voi neuvoa viimeisten sadan...
Yhdyskunta tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan suppeahkolla alueella asuvien ihmisten yhteisöä, esim. tehtaan ympärille kehittynyt yhdyskunta.
Infra eli infrastruktuuri taas on samaisen Kielitoimiston sanakirjan mukaan jonkin toiminnan, järjestelmän tm. pohjana olevat rakenteet ja perusedellytykset, usein yhteiskunnan toiminnan mahdollistavat palvelut ja rakenteet (esim. liikenneyhteydet, energian saanti).
Yhdyskunnan infraverkosto olisi siis jonkin tietyn alueen kadut, vesiväylät, radat, jätehuolto, vesihuolto, energiahuolto jne.
Merkintä "Innoituksen perustana teos [teoksen nimi]" näkyy metatiedoissa Huomautus-kentässä, mikäli kyseinen teos perustuu johonkin toiseen kirjalliseen teokseen, kansantarinaan tai mytologiaan tai on kyseisen lähteen innoittama.
Esimerkkinä voidaan mainita Helmet-kirjaston aineistosta esimerkiksi seuraavat kirjat:
- Jeanne Willis & Tony Ross: #Kultakutri (kirjan innoituksen perustana on klassikkosatu Kultakutri ja kolme karhua)
- Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (kirjan innoistuksen perustana on klassikkosatu Kolme pukkia)
- Kristina Gorcheva-Newberry: The orchard (kirjan innoituksen perustana on Anton Tšehovin teos Kirsikkapuisto)
Jojo Moyesin kirja Lainakengissä puolestaan pohjautuu hänen...
Suomessa siirryttiin goottilaisista kirjaimista latinalaisiin noin 1920-luvulla. Tarkkaa vuotta ei ole, koska kirjaintyylien käyttö oli liukuvaa. Goottilaiset kirjaimet olivat käytössä joAgricolan aikaan eli ensimmäinen suomenkielinen raamattu on painettu niilla.
"Kun ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin 1500-luvulla, oli tapana, että latinankielistä tekstiä, jota osasivat lukea vain papit ja muut oppineet, painettiin niillä latinalaisilla kirjaimilla, joita mekin nykyään käytämme. Sen sijaan kansankielistä tekstiä, jota ihan tavallisten ihmisten piti ymmärtää, painettiin koukeroisen näköisillä goottilaisilla kirjaimilla. Saksan- ja ruotsinkielisiä kirjoja oli jo aikaisemmin painettu goottilaisilla kirjaimilla, ja niitä alettiin...
Kappale Ennen kuolemaa löytyy esim. Vesa-Matti Loirin cd-levyltä, jonka nimi on Vesa-Matti Loiri. Ennen kuolemaa sisältyy myös Arja Saijonmaan cd-levyyn La Cumparsita. Myös Topi Sorsakoski esittää ko kappaleen levyllä Hurmio.
Mustangsien levyllä Going doing on Avant de mourir. Avant de mourir on myös Tea-Time Ensemblen levyllä Original tea-time music sekä Kaarlo Pennasen Pisaroita 60-vuotistaipaleelta-levyllä.
Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saatte netistä Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki...
Tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toiminnasta löytyy sivulta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelustaKommentointiVastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.Saamme kommenteista apua ydintehtäväämme, silloin kun ne tuovat lisätietoa ja hyviä tiedonlähteitä vastaukseen. Jos saamme merkittävän tiedon niiden kautta, se lähetetään kysyjälle. Aiheeseen kuulumattomia kommentteja ja...
Pentti Lempiäisen kirjassa: Suuri etunimikirja (1999) sanotaan Tomi –nimestä seuraavaa:
Tomi ja Tommi ovat muunnoksia Tuomaasta, Suomen almanakassa kumpikin apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Tomi on vuodesta 1973 lähtien almanakassa.
toinen nimikirja: Anne Saarikalle - Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo Tomista seuraavaa:
Tomi on suomalainen muunnelma ruotsinkielisestä almanakasta löytyvästä nimestä Tom, joka taas palautuu nimeen Tomas. Kaikkien näiden pohjana on aramean nimi Thoma, jonka merkitys on ”kaksonen”. Samaa alkuperää olevista nimistä Tuomas on Suomessa ollut kaikkein suosituin.
Tomi on ollut tavanomainen nimi maassamme 1960-luvulta lähtien. Se on yleinen varsinkin 1970-80-luvuilla syntyneiden...
Kilpikonnat, krokotiilit, liskot ja käärmeet kuuluvat sammakkoeläimiin. Ne ovat kaikki selkärankaisia eli niillä on ruumiissaan tukiranka. Kilpikonnan kuori on muodostunut selkärangasta, kylkiluista ja luulevyistä, jotka ovat kasvaneet yhteen. Ks. esim. Holland, Simon, Matelijat. Helsinki : Kirjalito, 2005. Wilke, Hartmut, Kilpikonnat : oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen. [Helsinki] : Tammi, 1999 (Tampere : Tammer-paino).
Tässä on listattu eri tyyppistä mereen ja saaristoon liittyvää proosaa. Ulla-Lena Lundberg on kirjoittanut useita Ahvenanmaalle sijoittuvia romaaneja, samoin Sally Salminen ja Anni Blomqvist. Niitä kaikkia ei ole lueteltu listassa. Kirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanalla ’saaristo’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Ajvide Lindqvist, John ihmissatama : kauhu
Blomqvist, Anni Myrskyluodon Maija -sarja
Erikson, Pamela Herttuatar ja kapteenin vaimo : elämäkerta
Fagerholm,...
Runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
Kiti, Kikka ja Kitta ovat kansanomaisia kutsumamuotoja nimestä Kirsti, joka puolestaan on ilmeisesti jo keskiajalla muunnettu Kristiina nimestä. Kristiina taas juontaa juurensa kreikan ja latinan Christiana nimestä, joka tarkoittaa naispuolista Kristuksen kannattajaa.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Punahiuksisuutta määrittelee MC1R-geeni, jota kaikilla on kaksin kappalein: yksi isältä ja yksi äidiltä. MC1R-geeni vaikuttaa pheomelaniinin tuottoon. Jos kumpikin MC1R-geeni puuttuu tai ei toimi, ihmisestä tulee punahiuksinen. Myös silmien väri määräytyy eri geenien toiminnan mukaan: geenit vaikuttavat silmien pigmenttipitoisuuteen.
Ihmisen elinkaaren aikana eri geenit voivat jostain syystä aloittaa tai lopettaa toimintansa. Yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat ennen aikuisikää. Aikuisiällä tapahtuvat geenimuutoksiin voivat vaikuttaa erilaiset ulkoiset tekijät, esimerkiksi stressi. Jos hiusten tai silmien väriä määrittävien geenien toiminta muuttuu, myös niiden väri muuttuu. Jos MC1R-geenin toiminnassa ilmenee siis jossain vaiheessa...
Absoluuttinen nollapiste -yhtyeen jäseniä kuvataan internetissä Wikipedia-tietokannassa siten, että Tommi Liimatta nostetaan muiden jäsenten edelle:
"Tommi Liimatta (s. 14. tammikuuta 1976) on tamperelainen muusikko, sarjakuvapiirtäjä, kuvataiteilija ja kirjailija. Liimatta on tullut tunnetuksi Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen laulajana, sanoittajana ja säveltäjänä."
Muista nykyisistä jäsenistä kerrotaan nimen lisäksi vain soitin:
"Nykyiset jäsenet
Janne Hast, kosketinsoittimet ja lyömäsoittimet
Tommi Liimatta, laulu ja kitara
Aki Lääkkölä, kitara ja kosketinsoittimet
Tomi Krutsin, lyömäsoittimet ja laulu
Aake Otsala, basso ja laulu"
Jos kysyjän tarkoitus on saada selville mahdollisia omistussuhteita yhtyeessä (esim. osakeyhtiö, osuudet...
Niin kuin Johan Turi kirjoittaa kirjassaan Kertomus saamelaisista (Muitalus samiid birra, 1910) että saamelaiset eivät ole tulleet mistään vaan ovat aina olleet täällä niin myös voi sanoa joiusta. Mistä on ihmisen laulaminen ylipäänsä lähtöisin, siinäpä kysymys. Yhtymäkohtia saamelaisten joiulle on tutkittu olevan jopa intiaanien laulamisessa (vrt. Timo Leisiö). Joiku, luohti, leu'dd (myös vuelle) on tapa jolla joku paikka tai ihminen tai eläin joikataan ikään kuin luokse. Saamelaisalueen eri puolilla lauluperinne eroaa toisistaan paljonkin (vaikkapa alueen äärilaidat kolttasaamelaiset vs. eteläsaamelaiset).
Joiku ei ala eikä se lopu, se on vain olemassa. Perinteistä joikua esittää edelleen esim. Enontekiön saamelainen Wimme, jos toki...
Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
