Koirat hakevat mielellään fyysistä kontaktia ja käyttävät kosketusta kommunikointikeinona. Koirat pitävät siitä, että niitä kosketellaan tavalla, joka ei ole uhkaava ja joka kuuluu niiden sosiaalisiin käyttäytymistapoihin. Eniten ne nauttivat rinnan, kaulan ja vatsan silittelystä, kun taas päälaen, niskan ja selän takaosan silittämistä ne voivat pitää vähän uhkaavana. Ylipäätään koirat pitävät siitä, että niitä kosketellaan tavalla, joka ei ole uhkaava ja joka kuuluu niiden sosiaalisiin käyttäytymistapoihin.
Lähde: Sarah Whitehead: Kaikki koirista (WSOY 2006)
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy näköispainos 1900-luvun alussa ilmestyneestä tuoteluettelosta N. Bomans ångsnickeri (luokassa 76.1). Luettelossa on kuvia Bomanin huonekalutehtaan huonekaluista, ei kuitenkaan sängyistä. Kuvat antavat kuitenkin hyvän kuvan tehtaan huonekalujen tyylistä yleensä, joten siitä voi olla apua, kun jäljität sänkyjesi alkuperää.
Maija Mäkikallin artikkeli Huonekaluja pieniin koteihin (Glorian antiikki 2002, kevät, s. 34-38) saattaa myös sisältää kuvia Bomanin huonekalutehtaan tuotannosta.
Lätkä-laulun sanat ja nuotit löytyvät v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Musiikin maailma : Musica 5-6 : Oppilaan kirja (peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan musiikin oppikirja), uusi laitos. Kirjan tekijöinä ovat olleet Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Aulis Sallinen on sekä säveltänyt että sanoittanut Lätkä-laulun, joka liittyy SM-liigaan 1978-1979.
Lätkä-laulu on julkaistu kasetilla Musiikin maailma 1 (Fazer finnlevy fack 8015) Tapiolan yhteiskoulun kuoron esittämänä. Kasetti löytyy Frank-monihaun mukaan Joensuun ja Hämeenlinnan kirjastoista eli kaukolainausmahdollisuus on olemassa.
Niittien eli nitomanastojen pakkausmerkinnöissä (esim. 24/6) jälkimmäinen luku ilmaisee niitin "jalkojen" pituuden eli niitin syvyyden. Ensimmäinen luku kertoo nitomanastassa käytetyn metallilangan paksuuden. Mitä suurempi lukuarvo sitä ohuempaa metallilankaa nitomanasta on. Kyseinen luku perustuu perinteiseen metallilangan valmistukseen vetämällä, ja vetokertoihin, joita kokemuksen mukaan vaadittiin, jotta saadaan tietynohuista metallilankaa. Vaikka myöhemmin on otettu käyttöön tarkempia mittamenetelmiä, vanhatkin lankamittarilukuarvot ovat edelleen käytössä mm. juuri niittien pakkausmerkinnöissä, ja niille on määritelty tarkat arvot. Lankamittareita ovat mm. amerikkalainen (American Wire Gauge, AWG) sekä brittiläinen...
DANIEL on heprealainen nimi, Raamatun Vanhassa testamentissa tunnetaan ainakin kolme Danielia. Nimen merkitys on 'Jumala on tuomarini'. Nimi on eri kielialueilla yleistynyt 1600-luvulta lähtien, joskin tiedetään, että ainakin Englannissa sitä on käytetty jo 1100-luvulta lähtien. Danielin nimipäivä 11.12. (suomalaisissa kalentereissa vuodesta 1708 lähtien) on alkuaan 11.12.493 Samothrakeen saarella kuolleen samannimisen pylväspyhimyksen muistopäivä. Nimen suomalaisia muunnelmia ovat mm. Taneli, Tani, Tane.
KRISTIAN on muunnos latinalaisesta nimestä Christianus 'kristitty'. Nimi on ollut suosittu alasaksalaisella ja pohjoismaisella kielialueella, mm. Tanskassa hallitsijanimenä. Suomalaisia muunelmia on mm. Risto.///LÄHDE: Etunimet / Kustaa...
Otavan opiston Uskonnot maailmassa -kurssimateriaalin mukaan maailmassa arvioidaan olevan noin 10 000 uskontoa, ja että niiden määrä on viimeisen sadan vuoden aikana lisääntynyt. Suomessa arvioidaan olevan noin 100-150 uskonnollista liikettä:
https://otavanopisto.muikkuverkko.fi/workspace/ue1-uskonnot-maailmassa-3/materials#p-128933
Uskonnoilla on erilaisia jumalakäsityksiä. Peda.net-kouluverkon uskontosivusto kertoo asiasta näin:
"Teismillä tarkoitetaan uskoa persoonalliseen jumalaan. Teismin alalajeja ovat monoteismi eli yksijumalaisuus, kuten kristinusko, islam ja juutalaisuus. Polyteismi on monijumalaisuutta, mistä esimerkkinä on hindulaisuus monine jumalineen. Panteismi tarkoittaa sitä, että jumaluus on kaikessa ja...
Netistä löytyi tämän verran kukkilinnun historiaa:
"Suosituin kuvioaihe käspaikoissa on kukkilintu, josta esiintyy monenlaisia variaatioita. Sana kukki tarkoittaa kaikkein puhtainta ja rakkainta ja sitä on käytetty hellittelysanana rakkaista puhuttaessa: itkuvirsi äidistä ja isästä voi alkaa sanoin "kukki muamoi, kukki tuatoi". Vaikka linnun esikuvana on ilmeisesti ollut riikinkukko, karjalaiset eivät ole sitä sellaisena nähneet. Kukkilintu on myös eri asia kuin Karjalan käki. "
lähde: http://taitek.pkky.fi/kaspaikka/sym3.htm
Lisäksi Helmet-kokoelmasta löytyy seuraava asiaa käsittelevä teos: Kukkilintu-liinatie : kuvia suojärveläisistä käspaikoista / toim. Maire Peltonen, Maria Näreaho ja Maire Tsutsunen
http://www.helmet.fi/record=...
Maisa on kutsumanimi useista eri nimistä kuten Mailiksesta ja Mariasta. Muoto on syntynyt samalla tavalla kuin Katarinasta Kaisa. Nimen toinen versio on Maissi. Skotlannissa Maisie on Margaretin kutsumamuoto. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Maisan samankaltaisen lopun vuoksi nimeen Animais.
Mailis. Nimi on ilmeisesti sama kuin ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Näistä on saatu kutsumamuodot Maila ja Maili. Maija-Liisasta ja Marja-Liisasta käytetään lyhentymiä Maisa ja Marsa.
Maria. Heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Sen on arveltu merkitsevän mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin...
HelMet-kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Joissakin tapauksissa teoksen voi korvata toisella vastaavalla teoksella, silloin asiasta on sovittava erikseen aineiston omistavan kirjaston kanssa. Videokasetti, DVD-levy ja CD-ROM on korvattava maksamalla tallenteen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
HelMet kirjastojen ohjeita, Maksut -kohdasta löytyy...
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
HelMet-kirjastoissa on persian kielen kursseja, joissa opetuskielenä on englanti. Laita hakuun sanat "persian kieli kielikurssit" niin löydät ne.
Helsingin yliopiston kielikeskuksessa on itseopiskelumahdollisuutena opiskella persiaa, mateeriaalia on kaksi kielikurssia.
Netissä näyttäisi olevan mm. sivusto http://www.studypersian.com/
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980)
Vihreitä ei ole aivan helppoa sijoittaa perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Kun puolueen aktiiveilta sen alkuaikoina tiedusteltiin vihreiden suhteesta poliittisiin aatteisiin, juuri kukaan ei halunnut sijoittaa vihreitä sen enempää vasemmistoon kuin oikeistoonkaan; muutama sijoitti vihreät keskustaan.
Aiheesta paljon kirjoittanut puolueen entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on määritellyt vihreät porvarilliseksi vasemmistopuolueeksi. Porvarillisella Soininvaara tarkoittaa sitä, ettei puolue nojaa toiminnassaan ammattiyhdistysliikkeeseen, ei käytä itsetarkoituksellisesti vasemmistolaisittain leimautunutta terminologiaa sekä tavoittelee kannattajakuntaansa myös koulutettua keskiluokkaa. Soininvaaran mukaan hyvä esimerkki...
EU:n elintarvikelainsäädännössä määritetään vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saannin vertailuarvo keskiverto aikuisella. Saannin vertailuarvolla tarkoitetaan kuinka paljon tuote ylittää kyseisen suosituksen. Esimerkiksi tuote, joka ylittää 200 % vuorokautisen saannin vertailuarvon sisältää kaksinkertaisen määrän vitamiinia suositukseen nähden. Valtiot antavat saantisuosituksia, jotka perustuvat väestötutkimuksiin. Esimerkiksi D-vitamiinin tarve on suurempi Pohjoismaissa talvikautena kuin EU:n määrittämä saannin vertailuarvo.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarv…
https://www.sanasol.fi/faq/mita-tarkoittaa-ravintolisan-pakkauksessa-ol…
Nykysuomen sanakirjan mukaan kimmel on runomuoto sanoista kimmelle, kimmellys. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja esittää "Tähtien kimmel" ja "Silmissä väikkyy kostea kimmel". Kimmelle on synonyymi sanoille kimalle, välke, hohde, loiste.
Suomessa järjestettävissä vaaleissa ehdokkaiden numerointi alkaa numerosta 2, koska numeroa 1 ei ole haluttu ottaa käyttöön: ketään ei ole tahdottu julistaa "ykköseksi" ennen kuin vaalit on käyty.
Numerointikäytännöstä on säädetty Vaalilaissa (37 §. Ehdokkaiden järjestyksen määrääminen ja 41 §. Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen):
"Presidentinvaalissa arvotaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ensimmäisessä vaalissa ja ehdokkaat numeroidaan tämän mukaisessa järjestyksessä alkaen numerosta 2." (37 §)
" -- ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” sanotaan näin:
Jonna on yksi Johannan monista lyhentymistä ja täten senkin taustalta löytyy Johannes ja merkitys ”Jumala on armollinen”. Suomenkieliseen almanakkaan Jonna otettiin vuonna 1984. Jonna oli Suomessa erittäin harvinainen nimi 1960-luvulle saakka. 1970-luvulla nimi yleistyi nopeasti.
Kristiina on suomalainen kirjoitusasu nimestä Kristina, latinan Christiana. Nimet ovat naispuolisia vastineita miehen nimelle Kristian, jonka pohjana ovat kreikan ja latinan ”kristittyä” tarkoittavat sanat. Nimen sukulaisia ovat esim. suomen Kirsi, Kirsti, saksan Christa, Christel ja Krista, englannin Christine ja Chris sekä skandinaaviset Kerstin, Kirsten,...
Skanno Oy:sta, jonka palveluksessa Torsten Laakso suunnitteli Kameleontin, on tehty historiikki Smeds, Kerstin, Kameleontin aika : Skanno 50, [Helsinki] : [Skanno] , 1996. Teoksessa kerrotaan, että erityisesti nuoriin koteihin sopivaa sohvamallia alettiin kehitellä Skannossa 1964 ja Kameleontti lanseerattiin vuonna 1966. Torsten Laakso oli Skannolla suunnittelijana vuoteen 1968 saakka. Torsten Laakson meriittilista löytyy Suomalainen design from Finland : kuka kukin on = who's who in Finnish design. Toim. Rita Taskinen [julk. Teollisuustaiteen liitto Ornamo] Huhmari : Karprint, [1992] teoksesta, samoin Kuka on kukin teoksesta vuodelta 1994.
