HelMet-verkkokirjastosta löytyy vain yksi varsinaisesti thainkielisille suunnattu suomen kielen alkeisoppikirja, Seppo Seppäsen Thai puhuu suomea 1.
http://www.helmet.fi/record=b1907927~S9*fin
Kokoelmiimme sisältyy muuten runsaasti oppimateriaaleja suomea vieraana kielenä opiskeleville. Kirjoita hakukenttään "suomen kieli" ja "kielikurssit".
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kyseessä on Toivo Orasmaan säveltämä ja Helka Hynnisen sanoittama Tyttären valssi, joka löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
KULTAA ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia.
KOTIMAISTA vanhaan malliin 8.
Kirjaston luetteloinnissa aineistolajilla tarkoitetaan sitä, missä muodossa ko. aineisto on ilmestynyt tai talletettu. Paperille painetusta materiaalistakin eritellään aineistolajien avulla kirjat, lehdet, nuotit, kartat jne.
Aineistolaji-määritteen avulla on mahdollista rajata hakua niin, että tulokseksi tulevat vain esimerkiksi tiettyä aihetta käsittelevat kirjat, mutta ei lehtiä, tai tietty musiikkikappale nuotteina, mutta ei äänitteinä. Aineiston luetteloinnin yksi tarkoitus on ennakoida sitä, millaisia tiedonhakumahdollisuuksia tarvitaan.
Elokuvien kohdalla tallennusmuoto on oleellinen tieto vaikkapa varausta tehdessä, jotta asiakas, jolla on käytössään dvd-soitin mutta ei videonauhuria - tai toisin päin - voi kohdistaa varauksen...
Nora Robertsista löytyi valitettavasti hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Kustannusosakeyhtiö Gummeruksen kirjailijasivuilla
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/Kaankauno.htm on kerrottu hieman hänestä.
Kirjassa Twentieth-century romance and historical writers (1990), joka on Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa, kerrotaan, että Nora Roberts on amerikkalainen salanimellä kirjoittava kirjailija. Hän on syntynyt Washington D-C.:ssä ja saanut koulutuksensa Montgomery Blair High Schoolissa Silver Springsissä Marylandissa. Hän on avioitunut v. 1968 Ronald Aufdem-Brinken kanssa ja v. 1985 Bruce Wilderin kanssa ja hänellä on kaksi poikaa. Ammatiltaan hän on sihteeri.
Englanninkielistä tietoa kirjailijasta voit hakea internetistä...
Ernest Clinen Ready Player One -kirjan kustantaja Suomessa on ollut Gummerus Kustannus. Tällä hetkellä Gummerus ei näyttäisi olevan julkaisemassa jatko-osan suomennosta ainakaan kovin pian. Toiveita tällaisesta voi esittää osoitteessa info@gummerus.fi.
Presidentinlinnan liputuskäytännöistä on aikaisemmin kysytty täällä: http://www.kysy.fi/kysymys/lasketaanko-myos-tasavallan-presidentin-lipp… : jossa on vastattu seuraavasti:
"Presidentin kanslian liputuskäytäntö noudattaa liputusohjetta. Liputamme Presidentin lipulla aina siellä kohteessa, missä Presidentti on paikalla. Lippu nousee aamulla klo 08.00 ja laskee auringonlaskun aikaan, viimeistään klo 21.00. Juhannusyö on siis poikkeus, kuten mainitsitte.
Virallisena liputuspäivänä jos Presidentti ei ole paikalla, liputamme Valtiolipulla."
Saimme lisäksi nyt vastauksen Tasavallan presidentin kansliasta:
Sellaisina päivinä kun Presidentti tulee Linnaan, nostetaan aamulla Presidentin lippu salkoon klo 08.00. Presidentin lipussa...
TV Tropes -sivusto esittää, että kolme toivomusta on kerronnan kannalta sopiva määrä. Ensimmäisellä toive on koe, joka usein käytetään johonkin turhaan. Toisella kertaa pyydetään jotain suurta, mutta usein saadaan muuta kuin halutaan. Kolmas toive pyrkii palauttamaan perustilan, mutta jälleen lopputulos ei välttämättä ole sitä mitä halutaan. Kolmen toivomuksen kanssa tarina ei ole liian pitkä, ja siinä on sujuvasti alku, keskikohta ja loppu.
Kolmen toivomuksen malli liittyy myös laajemmin kulttuurissa esiintyvän kolmen sääntöön. Kolme kertaa on pienin määrä, jolla tarinaan luodaan kuvio ja sitten rikotaan se. Kaksi ensimmäistä kertaa luovat kuvion ja jännitteen, kolmas kerta rikkoo kuvion yllättävällä käänteellä ja laukaisee...
Oletan, että molemmilla tavoilla päädytään lehtien sivuille. Toisilta pyydetään haastatteluita, toiset tarjoavat niitä. Lehtien nettisivuilla voi olla ihan virallinen yhteydenottolomake, jonka kautta kuka tahansa voi vinkata "hyvästä" jutusta.
Joskus taas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee toimittajien ilmoituksia, että halutaan tehdä lehteen juttu aiheesta x. Ota yhteyttä, jos sinulla on kokemuksia kyseisestä aiheesta jne. Näillä ilmoituksilla usein haetaan nimenomaan ei julkisuudenhenkilöitä.
Palkkiota haastateltaville maksetaan äärimmäisen harvoin kertoo mm. toimittajan ja tiedottajan rooleissa ollut Jaakko Kilpeläinen näkyyjakuuluu-blogin kirjoituksessa:
"Haastatteluista maksetaan äärimmäisen harvinaisissa...
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka...
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
Joitakin mainintoja Raivolan lastenkodista löytyi kirjoista:
Mervi Kaarnisen kirjassa Punaorvot 1918 kerrotaan lyhyesti Raivolan lastenkodin perustamisesta, sivut 87-88.
Lisäksi mainitaan Panu Pulman ja Oiva Turpeisen kirjassa Suomen lastensuojelun historia, s. 132, että Raivolan lastenkodista tehtiin 1920-luvun lopulla Kannaksen ammattikoulukoti.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy lisäksi Karjala-lehdessä 13.11.1997 ollut artikkeli, jonka on kirjoittanut Sinikka Lehtinen. Artkkelin otsikko on tunteeko kukaan kuvia : Raivolan lastenkoti Uudellakirkolla. Artikkelista voidaan tilata kaukolainaksi kopio Lahden kaupunginkirjastoon.
Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisten henkilöiden nimiä näissä tietolähteissä ei valttämättä mainita....
Suomeksi englantilainen joululaulu Twelve Days of Christmas tunnetaan nimellä Joulun kaksitoista heilaa. Suomenkieliset sanat ovat tehneet Juha Vainio ja Jukka Virtanen. Laulu alkaa sanoin "Lupas jouluksi heilani mulle hymyten: saat sormuksen kultaisen" ja jatkuu siis kertoen siitä, mitä kukin heila lupasi jouluksi.
Joulun kaksitoista heilaa-laulun sanat sisältyvät muun muassa nuottijulkaisuihin Suuri toivelaulukirja 10 (1993) ja Kultainen joululaulukirja (2016).
Laulu on kuultavissa ääniteellä Joulun aika (1986) Maija Hapuojan tulkitsemana, mutta äänitettä on vain c-kasettina ja LP-levynä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4688221
https://www.finna.fi/
https://www....
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan 'yrjö' ja sen johdannaiset ovat saaneet oksennukseen liittyvät merkityksensä vasta 1960-luvulla, eli 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ilmiöstä lienee kyse. Tätä vahvistaa myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen etunimikirjassaan esittämä huomio siitä, että nimi oli suhteellisen suosittu 1950-luvulle asti, mutta sittemmin kärsinyt sanan saamasta kansankielisestä merkityksestä. 1950-luvulla Yrjö-nimen saaneita poikia oli vielä yli 2 500 – 1970-luvulla enää alle 400.Yrjö ja Yrjänä (sekä keskiajalla tunnettu Yrjä) ovat kansankielisiä muotoja kreikkalaislähtöisestä nimestä Georgios. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ruotsalaisen Yrjän-muodon kautta,...
Kyseistä signeerausta ei löytynyt ainakaan oheisesta Kupittaan Saven taiteilijoiden sigreenauksia esittelevästä listasta:
https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htm
Listasta tosin puuttuu esimerkiksi Valentina Modig-Manuelin signeeraus. Taiteilijoiden puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita, eikä kaikkia Kupittaan Saven kuvastoja ja tuoteluetteloja ole saatavana. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Tuula Salakarin ja Harri Kalhan kirjoittamaan teokseen Keräilijän aarteet : Kupittaan Savi. Kirjan lähdeluettelo ja hyödyllisten sivujen luettelo voivat ohjata eteenpäin selvitystyössä. Kyseisen teoksen lisäksi vanhat Kupittaan Saven hinnastot ja kuvastot voivat olla avuksi.
Kupittaan Saveen liittyvää kirjallisuutta voit selata Vaski-...
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b...
Lunkulansaari kuului Salmin pitäjään, nykyisin Salmin kylään. Markus Lehtipuun kirjassa "Karjala : matkaopas" (3.uud.p. 2002) on kerrottu myös Salmista ja Lunkulansaaresta ja sen nykyisyydestä. Salmi-säätiön kotisivuilla internetissä on tietoa Salmista, sen historiasta, elinkeinoista, kylistä: http://www.salmi-saatio.net/ .Salmi-seuran julkaisemassa kirjassa "Meijän Salmi kuvina", löytyy oma lukunsa myös Lunkulansaaresta, josta on paljon kuvia 1920-1940-luvulta. Joensuun kaupunginkirjaston aluetietokannasta Koivikosta löytyi viisi lehtiartikkeliviitettä, joissa kerrotaan Lunkulansaaresta ja sen kulttuurista entisaikaan:
1. "Bokin´" päivillä Salmin Lunkkulassa.
Jääskeläinen, Viljo
Kotiseutu, / 1912, s. 156-158
2. Kevätpäivä...
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Ensimmäistä maailmansotaa edeltävissä Venäjän meripuolustussuunnitelmissa Itämeren laivaston pääsatama oli Kronstadtin tukikohta sekä Pietarin amiraliteetin telakka, mutta laivaston operatiivisina tukikohtina olivat Viapori ja Tallinna. Viaporin sotasatamaan sisältyi myös Katajanokan satama-alue. Laivaston pitäminen Kronstadtissa sodan syttyessä ei ollut mielekästä väylien vaikeakulkuisuuden ja talvisten jääolosuhteiden takia. Kronstadtin tehtäväksi jäi pääkaupunki Pietarin puolustus tykein ja miinoituksin. Viaporin sotasatamaan sijoitetun Itämeren laivaston tehtävänä oli estää Saksan tunkeutuminen meritse Pietariin.
Itämeren laivastoa komensi sodan alussa Nikolai von Essen, ja hänen alaisuudessaan oli myös Viaporin linnoituksen...
Pätevyysvaatimukset vaihtelevat. Joissakin kunnissa vaaditaan pelkästään C-luokan ajokortti ja joissakin pitää olla myös kirjastovirkailijan pätevyys. Lappeenrannassa on kirjastovirkailija-kuljettaja sekä varalla kirjastoautonkuljettaja ilman kirjastoalan koulutusta. Palkkaus määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, ja voi vaihdella tehtävän vaativuudesta ja työkokemuksesta riippuen. KVTES:n kirjastovirkailijan peruspalkka 1640,53 euroa.
Kirjastoalan koulutuksesta yleensä löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...piskelu/
Kirjastoalan koulutusvaatimuksista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Varsinaisesti alan koulutusta ei ole Lappeenrannassa, mutta oppisopimuksellakin voi...
Jos vedetään suora linja Porista Tampereelle ja Tampereelta Kotkaan, näyttäisi sen eteläpuolelle jäävän kaikki Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnat lähes kokonaan. Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan kunnista linjan eteläpuolelle jäävät osittain tai kokonaan nämä kunnat:
Kymenlaakso: Kotka ja Pyhtää
Pirkanmaa: Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti
Päijät-Häme: Hollola, Kärkölä, Lahti ja Orimattila
Satakunta: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila
Yhteenlaskettu väkiluku Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnissa sekä...