HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin- ja ruotsinkielistä.
Lisätietoa OverDrivesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/uusi-…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/HelMetkirjaston_uusi_sahkokirjap…
Kyseisestä kirjailijasta löytyy parhaiten tietoa Internetin kautta http://www.google.com haulla löytyy sivuja kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen. Kirjastoissa voit käydä etsimässä kirjailijasta lehtiartikkeleita Ebsco-lehtiartikkelikokoelmasta, kysy kirjaston neuvonnasta lisää.
Kirjastolain (904/1998) mukaan "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen.
Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia."
Tilastokeskuksen Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan v. 2004 oli seuraava lukumäärä kirjastoja kunnissa koko maassa (957): http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Def…
Esim. Kesälahden tiedot löytyvät Kiteen kohdalta tilastosta ja Ristiinan tiedot Mikkelin kohdalta.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä alle viisi Koskipelto-nimistä henkilöä.
Valitettavasti tämän täsmällisempää lukua ei nimipalvelun kautta saa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjanpitolautakunnan antamista lausunnoista ja poikkeusluvista saattaisi löytyä kirjausohjeita aiheesta. Esimerkiksi haulla rahasto* sivulla http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/lapolusuomi?openview saadaan mm dokumentit:
Omakatteisen rahaston asianmukaisesta esittämisestä tilinpäätöksessä 17.01.2006
Ns. omakatteisten rahastojen merkitseminen aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmaan ja taseeseen 10.04.1995
Kirjailijoiden tuotantoa on usein varsin hyvin luokiteltu julkaisujärjestykseen Wikipediassa. Ed McBainin kohdalla tämä toteutuu vain englanninkielisellä Wikipediasivulla: https://en.wikipedia.org/wiki/Evan_Hunter Toinen esimerkki sivustosta, josta löytyy listaus 87. piirin kirjoista ilmestymisjärjestyksessä on https://fantasticfiction.com/m/ed-mcbain/ Mainittuja sivuja ei kannata antaa automaattikääntäjän kääntää suomeksi, sillä kirjojen nimet kääntyvät usein "väärin" kirjan suomentajan näkökulmasta.
Koska dekkarinetin kaltaista suomenkielistä palvelua ei ainakaan tällä hetkellä ole, on McBainin kohdalla turvauduttava ns. kiertotiehen kirjan suomenkielisen nimen selvittämiseksi. Voit etsiä haluamaasi kirjaa...
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
Måns Gahrtonista löytyy tietoa esim. seuraavasta teoksesta:
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan / Mervi Koski
Kyseistä kirjaa löytyy lukuisista Helsingin kirjastoista, useimmista kuitenkin käsikirjastosta eli ne ovat luettavissa vain kirjastoissa. Lisätietoja osoitteesta www.helmet.fi
Valitettavasti Johan Unengesta en löytänyt edes pienimuotoista henkilöesittelyä, joka olisi suomenkielinen.
Ruotsiksi hänestä löytyy laajasti tietoa, esim.: http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=11643 Sivuilta löytyy myös luettelo Unengen teoksista, joissa hän on ollut ainakin osatekijänä.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksia voi löytää Kuvataiteilijamatrikkelista. Linkki sinne
Ulkomaisten taiteilijoiden signeerauksia löytyy sivustolta https://artistssignatures.com/artistsbyname.php?page=0
Monet huutokauppakamarit arvioivat töitä ilmaiseksi ja voivat kertoa lisää tekijän töistä.
Partisiipit ovat verbin infiniittisiä muotoja eli nominaalimuotoja. Ne ovat verbimuotoja, jotka taipuvat kuin nominit eli luvussa ja sijassa. Iso Suomen kielioppi löytyy verkosta, siellä kerrotaan infiniittisyydestä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=490
Myllykosken kirjastosta vastattiin kyselyyni näin:
"Erotiikka-hylly on Anjalankosken kaupunginkirjaston perua, on haluttu näin nostaa esille tietty kaunokirjallisuuden ryhmä, jolla on oma lukijakuntansa."
Kouvolan pääkirjastossa vastaavaa hyllyä ei ole.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
Ikävä kyllä ammattitaitomme ei riitä antamaan oikeaoppista käännöstä. Kannattaa kääntyä jonkun auktorisoidun kääntäjän puoleen, eli kääntäjän, joka voi laatia laillisesti pätevän käännöksen.
Näytelmiä löytyi kirjastomme varastosta vanhemmista ohjelmistokirjoista useita, mutta niiden sopivuutta on vaikea arvioida. Voit tutustua aineistoon pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla, jossa 5 ohjelmakokoelmaa odottaat sinua 24.4. alkaen. Odottamassa ovat Dieckmannin Tähtihetkiä II, Honkasen Ohjelmaa nuorten juhliin, Laurikaisen Nyt näyttelemme, Mäkelän Lausun ja näyttelenkin sekä Koivulan Yhdessä juhlaan. Tekstit ovat 1950-1990 -luvuilta ja aiheeltaan kevääseen ja äitienpäivään liittyviä. Tarvittaessa etsimme lisää, jos nämä eivät sovi. Jos haluat lisätietoja, yhteydenotot lasten- ja nuortenosastollle, puh. 05-616 2338.
Joko olet tutustunut tyttösi kanssa Vantaan kaupunginkirjaston internetsivujen Satumetsä-osioon? Sieltä löydätte muun muassa lukuvinkkejä:
http://satumetsa.libvantaa.fi/vinkit/vinkit.html
Myös Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivuilta löytyy suosituslistoja moneen makuun lapsille ja nuorille:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Children/BooksterRecommends.aspx
Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut sisältävät nekin lukuehdotuksia:
http://city.porvoo.fi/nuortenkirjasto/kirjavinkit.html
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
Joel Lehtosen runo Ruiskukka minulle aina oli rakkaampi kuin ruis... sopii asiakkaanne kuvaukseen. Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta Runojen kirjasta (1977) ja Sinikka Pellisen toimittamasta Kauneimmat luontorunot -valikoimasta (1994).
Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta olisi kysyjälle nyt hyötyä. Tietokannan käyttäminen ei ole aivan helppoa, joten 1) kansallisarkistosta tai kysyjän 2) asuinpaikan lähellä olevasta kansallisarkiston toimipisteestä kannattaa pyytää opastusta.
Kansallisarkiston verkkosivuston löytää osoitteesta www.narc.fi
"Eoin Colfer asuu vaimonsa ja poikansa kanssa pienessä Wexfordin kaupungissa Irlannissa. Colfer työskenteli 15 vuotta opettajana kotikaupungissaan. Suuri kirjallinen läpimurto koitti Colferille Artemis Fowlin myötä - peräti kolme kustannusyhtiötä oli kiinnostunut kirjan oikeuksista samaan aikaan." Edellinen lainaus kirjailijan suomalaisen kustantajan sivuilta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/913E649C5748A2FAC2256B490…
Tämän lisäksi kirjailijasta löytyy Internetistä seuraavia linkkejä:
http://www.eoincolfer.com/
http://www.bbc.co.uk/arts/books/author/colfer/
http://www.artemisfowl.com/
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
