Suuren käsityölehden numero10/2003 on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan
toimipisteestä. Lehteä ei lainata, mutta siitä voi ottaa paikan päällä valokopioita. Suuren käsityölehden numeroita säilytetään vuodesta 2003 lähtien. Sitä vanhempia numeroita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Internetistä löytyy koirille tarkoitettujen neuleiden ohjeita mm. osoitteista
http://www.borderterrieri.net/page8.php
http://www.elisanet.fi/mikkojainto/vaatteita.html
http://terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=202
http://www.saunalahti.fi/glottis/karderobi.htm
Kuntoluokassa 0 hinta on 1,50 euroa ja kuntoluokassa 01 0,50 euroa. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Tietoa kirjailevista serkuksista löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.:Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, BTJ KIRJASTOPALVELU 2001. Kirja löytyy kirjastoista, toisista ikävä kyllä vain käsikirjastokappaleena. Lisätietoa saa netin osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Se on Oulun kaupunginkirjaston nuortenkirjasivusto.
Ahvenanmaalaisesta ruokaperinteestä löytyy tietoa ruokaohjeita sisältävistä teoksista, tässä muutama:
Suomen pitäjäruoat / toim. Jaakko Kolmonen (Hki : Patakolmonen, 1987).
Friman, Rosita, Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt : Rosita Frimanin reseptikirja (Parainen : R. Friman, 2002).
Skärgårdssmak veneessä / toim. Manne Stenros, Erik Hornmalm, (Lahti : A la carte kirjat, 2003 Jyväskylä : Gummerus).
Anna-Leena Härkönen tuntuu olevan erittäin suosittu tutkielman kohde. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluunkin on tullut Härkösestä kyselyjä jo useamman kerran. Niinpä löydät hyviä lähteitä jo menemällä osoitteeseen: http://www.kirjastot.fi ja kirjoittamalla oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään "Anna-Leena Härkönen" ja valitsemalla hakukohteeksi "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkiston.
Lisäksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löydät paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Tietoa Anna-Leena Härkösestä löydät esimerkiksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
Kirjaston tietokannasta voit etsiä tietoa kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. Italia ja ruokakulttuuri. Kirjastossa eri maiden ruokakulttuuriin liittyvät teokset löytyvät hyllystä 68.25. Italiassa on varmasti kuten muuallakin maailmassa monia juhlapyhiin ja kirkkovuoden kiertoon liittyiviä ruokaperinteitä, eri maakunnissa ja eri uskontokunnissa erilaisia. Katolisen kirkon paastonjasta ks. esim. Suomen katolisen kirkon ohje http://www.catholic.fi/magisterium/paastokasky-2004.htm. Italialaisesta ruoasta on useita kirjoja, esim. Jussi Talven kirjassa Italia padassa kerrotaan aika laajasti italialaisen ruoan historiasta, esim. luostarilaitoksen vaikutuksesta. Netissä löytyy ruokaan liittyviä sivustoja esim. Makupaloista http://www.makupalat....
Suomalaisia kirjailijoita, jotka olisivat äidinkielen lopputyön arvoisia, on paljon. Kiinnostavia suomalaisia kirjailijoita voi etsiskellä esimerkiksi hakuteoksista. Hyvä hakuteos on Otavalta vuonna 2004 ilmestynyt "Suomalaisia kirjailijoita", joka esittelee suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta 2000-luvulle. Naiskirjailijoista kiinnostuneelle lukijalle puolestaan sopii teos "Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja" (1989), toim. Maria-Liisa Nevala, jota olen itse käyttänyt paljon. Netistäkin löytyy kirjailijahakemistoja, ja esimerkiksi Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Kirjastot.fi -palvelun sivulle http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/...
Arto Paasilinnan Seuran kotisivuilta löydät varmasti kaiken olennaisen Arto Paasilinnasta, hänen elämästään ja teoksistaan:
http://www.klak.com/paasilinna/
Tekemällä haun aineistorekisteristämme osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 saat selville mitä materiaalia Turun kaupunginkirjastosta löytyy. Voit käyttää asiasanaa "Italia" ja yhdistää sen esim. asiasanaan "ruokakulttuuri" tai "ruokaperinne". Voit myös käyttää asiasanaa "tapakulttuuri".Halutessasi voit rajata kielivalikosta toivomasi kielen.
Näin löydät esim. teokset Ruggerio, D. "Italialainen keittiö" (2001), "Maailman keittiöitä: Italia" (1998) ja "Italian keittiö" (1990).
Myös matkakirjoista löytyy usein tärkeää tietoa eri maiden perinteistä ja esim. ruokakulttuurista.
Tällaiset teokset käsittelevät useimmiten oppaan laatimista jostain tietystä aiheesta. Niissä on kuitenkin rakenne, joka ohjaa oppaan laatimiseen, joten ne ovat varmasti tutustumisen arvoisia. Teoksia voi etsiä esimerkiksi seuraavilla hauilla:
oppaan laatiminen
oppaan suunnittelu
oppaan tekeminen
oppaan teko
Oppaiden tekemiseen kannattaa etsiä ohjeita myös asiasanoilla:
julkaisun laadinnan oppaat
kirjoittaminen oppaat
Tutkielmassa Normatiivinen ohjeistus julkaisun laatimiseksi / Hanna Vilen käsitellään useammanlaisten oppaiden julkaisua. Siitä löytyy myös viitteitä aihetta käsitteleviin muihin teoksiin.
Helmet-kirjastokortilla ei valitettavasti pääse kirjautumaan Kirjastokino-palveluun. Täältä näet, mitkä kirjastot ovat mukana palvelussa: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq.
Riisiviini ei ole, kuten olet etsintäsi tuloksena havainnut, eurooppalainen
saati suomalainen ilmiö. Japanissa riisiviiniä kutsutaan SAKEksi ja Kiinassa,
missä kyseisen juoman valmistus ja käyttö on runsasta se tunnetaan
riisiviininä. Riisiviinin valmistusohjetta en löytänyt, teoksessa Alexis
Lichine's New Encyclopedia of Wine riisiviinin valmistusta kuvataan näin:
This traditional Chinese drink is made by sweetening and fermenting glutinous
rice or millet. Sakesta puolestaan: It is made from rice which is
cleansed and steamed and allowed to ferment. Toward the end of the fermentation
period more rice is added, then the sake is drawn off, filtered, and
put into casks for maturing.
Hiroshi Kondo on kirjoittanut kirjan sakesta: The Book of...
Minna-nimen alkuperään ja merkitykseen on useammankin kerran vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoittamalla arkiston hakusanoiksi Minna ja etunimet saat vastauksen kysymykseesi. Kirjassa Hyyppä, Aki: Seppojormairmeli (Ajatus 2006) kerrotaan humoristisesti erinimisten ihmisten luonteista. Muuten etunimistä löytyy kirjallisuutta jokaisesta kirjastosta Suomessa.
Vaalitoimitsija-sanaa käytetään ennakkovaalien ja kotiäänestyksen työntekijöistä.
Varsinaisena vaalipäivänä äänestystä hoitaa ja valvoo vaalilautakunta, jonka jäsenet tulevat puolueiden kautta.
Ennakkovaalien ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Vaalitoimitsijalle ei ole muita erityisiä kelpoisuusvaatimuksiä kuin että hänen täytyy olla tehtävään kykenevä 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on riittävä kielitaito tehtävän hoitamiseen, eikä hän saa olla itse ehdokkaana, eikä myöskään ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi.
Vaalilain luvussa 2 kerrotaan tarkemmin vaaliviranomaisten valitsemisesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#O1L2P9a
Valitettavasti en ole pystynyt löytämään mitään tietoa apulaisisännöitsijän palkasta.
Isännöitsijän käsikirjasta löytyy vaan tieto että palkka neuvotellaan taloyhtiön ja isännöitsijän kesken.
Ehdottaisin että otat yhteyttä isännöitsijätoimistoon ja kysyt asiasta heiltä.
Olisi hyvä tietää, mistä seurakunnasta onnykyisin määritetty kyse; seurakuntavaalit järjestetään seurakunnittain, ei valtakunnallisesti.
Seurakuntavaalien ajankohta on nykyisin määritetty, mutta vuoden 1965 tilanne on kuitenkin tarkistettava.
Kirkkohallitukselta tulleen selvvtyksen mukaan tietoa vuoden 1965 seuraluntavaaĺlien yhteisestä ajankohdasta ei löydetty heidän arkistostaan, kirjastostaan, eikä myöskään Kirkon tutkimusleskuksesta. Tästä pääteltiin, että vaaĺien ajankohta oli seieurakuntien itsensä määrättävissä. Näin antaa yan märtää myös seurasva lainaus Hannu Mäkeläisen jùlkaisussa Luottamushenkilöt seurakunnan hallinnosa:
"Vuonna 1970 vaalit toimitettiin ensimmäisen kerran uuden käytännön mukaan à...
