Normaalisti lehden sijaintitiedot saa auki klikkaamalla lehden nimeä tai hakutuloslistauksessa näkyvää linkkiä Näytä sijainnit. Lisätiedoissa mainitsemassasi lehdessä sijaintitietoja ei ole, mikä tarkoittaa, että kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään kirjastoon. Nimeketietue on saattanut jäädä vahingossa näkyviin. Voin ilmoittaa luetteloinnista vastaavalle taholle, että poistaa tai piilottaa tämän "tyhjän" tietueen.
Parhaiten tietoa saat varmasti kustantaja Bradt Travel Guidesta
https://www.bradtguides.com/contact-us
Kotimaisissa kirjoissa kannen kuvaajan nimi on yleisesti heti alkusivuilla.
Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen:
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin
Heittolajien mittaamisessa käytetään optisia mittauslaitteita. Järjestelmiä ovat ainakin infrapunaa käyttävä EDM (Electronic Distance Measurement) ja kuvien perusteella mittaava VDM (Video Distance Measurement).LähteetMTV: Kohti tulevat heitot vaativat tarkkaavaisuutta mittaajilta yleisurheilukentällä: "Moukari on lentänyt juoksuradalle saakka" – näin heittolajien mittaus tehdään https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kohti-tulevat-heitot-vaativat-tarkkaavaisuutta-mittaajilta-yleisurheilukentalla-moukari-on-lentanyt-juoksuradalle-saakka-nain-heittolajien-mittaus-tehdaan/8218292#gs.d04abdYle: Kuulakisan mittauksista syntyi porua – näin pituudet mitataan MM-kisoissa https://yle.fi/a/3-9764765
Valitettavasti mainitsemastanne Mawlana Jalaladdin Rumin (k. 1273) runosta ei ole suomennosta.
Stephen Frearsin vuonna 2017 ohjaamasta elokuvasta Victoria ja Abdul on tehty DVD-tallenne, joka on lainattavissa myös kirjastoista.
Teoksessa Rönkkö, Pekka ; Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899) on s. 52-59 Teosanalyysin lähtökohtia. Niin ikään siitä selviää että Hyökkäys on öljymaalaus kankaalle 200x140 cm. Siitä tehtiin lukuisia painokuvia ja kortteja.
Suomenkielinen Wikipedian artikkeli toteaa, että yhtyeen kokoonpano on vaihdellut vuosien varrella, mutta laulaja Paavo ei ole koskaan esiintynyt oikealla nimellään. Yhtyeen monet laulut ovat rumpali Juha Takasen ja sanoittaja Jukka Välimaan käsialaa. Paavon henkilöllisyys on kuitenkin edelleen hyvin varjeltu salaisuus.
Heikki Poroila
Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat...
"Tuu,tuu, tupakkirullasta" on olemassa suuret määrät toisintoja ympäri Suomea. Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin on tallennettu yli 700 toisintoa. Toisintoja pääsee tutkimaan helpoimmin SKVR-tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/skvr/) kautta.
Emme ole toistaiseksi onnistuneet löytämään tietoa tupakkirullan merkityksestä, mutta kysymyksenne on lähetetty edelleen Kansanrunousarkiston puolelle. Vastauksen saamisessa saattaa mennä useampi päivä.
Sähkökulutuksen laskemiseksi tarvitset tiedon laitteen tehosta (watteina) ja laitteen kokonaiskäyttöajan. Sähkön hinnan (snt/kWh) näet omasta sähkölaskustasi. Sähkölaitteen kulutuksen laskemisen kaava löytyy esimerkiksi tältä sivustolta: https://www.caruna.fi/palvelut/omat-sahkoasiat/sahkolaitteiden-energian…
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoja Suomen koulutusjärjestelmästä.
Yliopistot http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/yliopistot/?lang=fi
Ammattikorkeakoulut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeako….
Helsingin opiskelupaikkoja ks. http://www.helsinki.fi/fi/index/koulutusjaopiskelu.html
Suomessa Ajoneuvohallintokeskus vastaa ajoneuvojen rekisteritoiminnasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. - Ajoneuvorekisterikysymyksen voi tehdä Internetissä, postitse tai tekstiviestillä. Internetosoitteesta http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_yritykset&language=… löytyy lisää tietoa asiasta. Puhelinnumero on luettelossa.
Näistä kirjoista voi löytyä tietoa:
Helmet-tietokannasta voi etsiä hakusanoilla Kreikka and ruokakulttuuri. Sieltä löytyvät nämä kirjat: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kreikka+and+ruokakulttuur…
Toisaalta voi myös hakea hakusanoilla Kreikka and ruokaperinne: http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kreikka…
Kirjastossa voi myös käydä selailemassa hyllyjä, joissa on kirjoja matkailusta, ruoanlaitosta, uskonnosta tai historiastakin. Esim. Merja Tuominen-Gialitaki: "Kreeta vieraanvaraisten jumalten saari" löytyy matkaoppaista.
Huutti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista, ei etymologisista eikä murresanakirjoistakaan. Sivistyssanakirjassa sitä ei myöskään mainita. Kyseessä lienee jonkinlainen uudissana, keksitty lyhennelmä sanalle huutokauppa, josta käytetään myös lyhennystä "huutis". - Erisnimenäkin huutti-sanaa on käytetty jossain yhteydessä.
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
"Ilkka Remeksen" kotisivut löytyvät osoitteesta
http://www.ilkkaremes.com/indexx.html
(Remes on salanimi, kirjailijan oikeaa nimeä ei löydy mistään hakuteoksesta. Ari Haasion teoksesta Kotimaisia dekkarikirjailijoita löytyy Remeksen kuva (hän on mies) ja seuraavat tiedot: s. 1962 Luumäellä, kauppatieteiden maisteri,asuu Isossa-Britanniassa. )
Lisää tietoja Remeksestä löytyy DekkariNetti-sivulta http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm
Kokeile myös Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokantaa osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid =272
Valitse ensin kirjailija, ja sitten Laajempi haku -laatikon alla olevasta valikosta esim. kohdan Henkilötiedot.
Kristinuskon vaikutus on ollut valtaisa. Olisi melkein helpompaa kysyä toisin päin: Mihin kristinusko ei ole vaikuttanut? Seuraavissa kirjoissa on perustietoa kristinuskosta: 1. Maailman uskonnot, elävän uskon perusteet (1994), 2. Kristinuskon historiaa 2000, osat 1 ja 2 (1999) ja 3. Luoma, Matti: Länsimaiden kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi (1991). Myös internetistä esim. osoitteista http://www.htk.fi/kirjasto/uskonto2.htm ja http://video.helsinki.fi/studia/studia_generalia_2000.htm löytyy aiheeseen liittyvää tietoa.
Runon tai lorun kirjoittaja on Eppu Nuotio ja se löytyy Anna-Liisa Haavikon ja Liisa Vihmasen toimittamasta teoksesta "Mummokirja" (Kirjapaja, 2004).
Loru löytyy kokonaisuudessaan alla olevan pdf-dokumentin alusta:
htts://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7743/Heikkila_Nina_Nybom_Isto.pdf?sequence=1
