Aivot ovat osa hermostoa. Selkäytimen kanssa aivot muodostavat keskushermoston. Aivosairaudet kuuluvat siis hermoston sairauksien piiriin. Lisää aiheesta esimerkiksi Heikki Takalan ja Jyrki Joensuun kirjassa Joka kodin suuri lääkärikirja (Otava, 2000) tai tarkemmin teoksessa Neurologia (Jorma Palo & al).
Top ten - listaa ei aiheesta löydy, enkä sellaista lähtisi alaa tuntematta tekemään. Yleisimmistä hermoston sairauksista kerrotaan lääketieteen yleisteoksissa, kuten mainitsemassani Takalan ja Joensuun kirjasssa.
Osoitteessa http://www.neurocity.fi/ linkit - otsikon alla on kattava lista erilaisia linkkejä liittyen neurologisiin sairauksiin. Voit vielä tiedustella asiaa alan asiantuntijalta. Osoitteessa http://www.tohtori.fi/kysy/ on...
Ainakin James Innes-Smithin kirjassa Tukka hyvin? (WSOY 2003) on kuvia 1970-luvun kampauksista. Muita mahdollisia lähteitä ovat Tracy Tolkienin Vintage - the art of dressing up (Pavilion 2000), Mary Traskon Daring do's - a history of extraordinary hair (Flammarion 1994) ja Dylan Jonesin Haircults - fifty years of styles and cuts (Thames&Hudson 1990). Näitä kirjoja ei Ruoveden kirjastosta löydy, mutta kysy sieltä mahdollisuutta kaukolainaamiseen.
Tutustu myös seuraaviin nettisivuihin:
http://www.fashion-era.com/1970s.htm
http://www.fashion-era.com/punks_fashion_history1.htm
http://www.fashion-era.com/make_up_part_2.htm
http://www.vintageblues.com/history7a.htm
http://employees.oneonta.edu/angellkg/1970.html
Valitettavasti ei selvinnyt, mikä merkki on kyseessä. Merkki voisi liittyä esim. palvelusvuosiin työpaikalla tai johonkin seuraan tai yhdistykseen.Tein hakuja Finnassa yhdistämällä hakuihin merkin erilaisia symboleita. Esim. pinssi + t-kirjan, ansiomerkki + salama, rintamerkki + salama, seuramerkki + t-kirjain. Rajasin haun esineisiin ja rajasin hakua myös vuosiluvulla, sillä se oli tiedossa. Tein vastaavat haut myös Googlessa.Selasin Antikvariaatti.netin (https://www.antikvariaatti.net/) sivustolta löytyneet pinssit ja rintamerkit läpi. Selasin myös Antiikin vuoksi-sivuston osiota poletit, pinssit, rintaneulat ym., mutta valitettavasti kummastakaan ei löytynyt vastaava merkkiä.
Kattava tietopaketti Anna-Leena Härkösestä löytyy hänen kustantajansa
Otavan sivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/ylkir/tuotteet/2a1e.htm
Kirjallisuusarvostelut kerätään suurimmista lehdistä Kirjallisuusarvosteluja -julkaisuun,
joka ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa. Voit kysellä sen saatavuutta lähikirjastostasi.
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy tietoja Kreikan ruokakulttuurista: Lakopulos, Kirsti: Tie miehen sydämeen kreikkalaisittain, 1989; Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö, 2003; Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja : terveen elämän avain, 1997;Maailman
keittiöitä: Kreikka : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Kreikan eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1997; Ljunggren, Hará: Ruokaretkellä Kreikassa, 1980. Voit tarkastaa kirjojen saatavuuden Hyvinkään kirjaston aineistotietokannasta: http://194.137.230.34:8005/intro?formid=form2&sesid=1065091163
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen...
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1990) mukaan 'julkaisu' on "(useina kappaleina) julkaistu kirjallinen tuote".
Tämä tieto on siis jo melko vanha. Oman käsitykseni mukaan sanalla julkaisu tarkoitetaan nykyään myös sähköistä aineistoa (esim. verkkojulkaisu). Ehkäpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto osaisi antaa tarkempaa tietoa asiasta http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Vaikuttaa siltä, että hyvin tarkkoja ehtoja ei Suomessa ruumisarkkujen koolle ja ulkomitoille ole koskaan annettu, se on aina ollut käytännöllinen asia. Wikipedian artikkelin mukaan ainoa nykyinen vakiomitta on 200 cm:n pituus, mutta siitäkin luonnollisesti poiketaan, jos vainaja on merkittävästi pitempi. Lasten arkut ovat vastaavasti pienempiä. Käytännössä arkun ulkomittoja rajoittavat toisaalta maahautauksessa käytettävissä olevan alueen koko, tuhkaamisessa taas polttouunin koko. Mikään tai kukaan ei vaadi valmiin, tehdasrakenteisen arkun käyttämistä, vaan sellaisen voi valmistaa myös itse. Hautaustoimiston kanssa kannattaa tietysti varmistaa etukäteen tuhkauksessa käytettävän uunin ja hautapaikan sanelemat ylärajat.
Heikki Poroila
Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/...
Kuluttajaliiton sivustolta (http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/tuote…) löytyy tällainen taulukko (kyse on tosin grillimakkaroista mutta tiedot ovat suuntaa-antavia):
Korkein lihapitoisuus
1. Kivikylän Bratwurst (97%)
2. Pajugrilli Provence Pajuniemi (95%)
3. UkkoPekka Saksalainen Olutmakkara (91%)
Alhaisin lihapitoisuus
1. Camping Juusto HK (10%)
2. Poprilli HK (11%)
2. Grillimakkara Pirkka (11%)
2. Grillimakkara X-tra (11%)
3. Hiillos Kevyt Atria (12%)
Toisin sanoen parhaimmillaan lihapitoisuus voi lähetä jopa 100%:ia, mutta ei voi tietysti ylittää sitä.
Lohiressun alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta vaikuttaisi siltä kuin kyseessä olisi muunnos leipäressusta. Leipäressu on ruokalaji, jossa leivänpaloja, usein kuivuneita, syödään sekoitettuna kuumaan maitoon tai veteen. Ohje löytyy esim. Pekka Muhosen teoksesta 1000 vuotta lohta ja lohiruokia (s.68). Kirjassa sanotaan, että tämä resepti on ”Lappi à la carte” –projektista, jonka isäntänä on "keittiömestari Tapio".
Valitettavasti tietoa asiasta käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt. Lähteinä katsoin muun muassa kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii Stadin slangin suursanakirja sekä Kielitoimiston sanakirjan. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voit hakea näistä osoitteista:
http://www.mol.fi/
http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/tapahtumat/virat.html
Käy myös katsomassa perustietoja kirjastoalasta tältä sivulta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/index.html
Suomessa kasvavista puulajeista löytyy kyllä kirjoja HelMet-haun avulla osoitteessa http://www.helmet.fi. Valitse aihehaku: puulajit, rajaa hakua pudotusvalikosta aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi. Kirjasssa "Suomalaisia puulajipuistoja" on esimerkiksi kerrottu arboretumeista ja listattu niissä kasvavia, harvinaisiakin puita. Kokeile myös aihehakuja jalopuut, lehtipuut, havupuut.
Kannattaa käydä myös Dendrologian seuran sivuilla osoitteessa http://www.dendrologianseura.fi
Löydät Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia äänikirjoja varsin helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanan äänikirjat. Tulossivun vasemmassa laidassa ovat rajoittimet, joista valitsemalla voit rajata tuloksen esimerkiksi aineistotyypin mukaan (esimerkiksi vain CD-levyt), kokoelman mukaan (vain esimerkiksi kaunokirjat tai tietokirjat, vain aikuisten tai lasten kokoelma jne.). Voit valita myös kielen.
Jos haluat lainata sähköisiä äänikirjoja, kirjoita hakuun e-äänikirjat. Ruotsinkieliset äänikirjast löytyvät hakusanalla ljudböcker.
"Eoin Colfer asuu vaimonsa ja poikansa kanssa pienessä Wexfordin kaupungissa Irlannissa. Colfer työskenteli 15 vuotta opettajana kotikaupungissaan. Suuri kirjallinen läpimurto koitti Colferille Artemis Fowlin myötä - peräti kolme kustannusyhtiötä oli kiinnostunut kirjan oikeuksista samaan aikaan." Edellinen lainaus kirjailijan suomalaisen kustantajan sivuilta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/913E649C5748A2FAC2256B490…
Tämän lisäksi kirjailijasta löytyy Internetistä seuraavia linkkejä:
http://www.eoincolfer.com/
http://www.bbc.co.uk/arts/books/author/colfer/
http://www.artemisfowl.com/
Heititpä pahan kysymyksen humanistille! Materiaalitekniikka näyttää olevan laaja termi ja käytössä monella alalla, mm. auto- ja kuljetusala, kone- ja metalliala, graafinen teollisuus ja prosessi- ja kemianteollisuus. Et kerro minkä alan tietoa tarvitset, mutta vaikka kertoisitkin, asiantuntevamman vastauksen saat varmasti omasta oppilaitoskirjastostasi tai jostakin teknillisen alan kirjastosta. Esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://lib.hut.fi/ löytyy muutamia viitteitä hakusanoilla vetoko? ja kovuusko? (?=katkaisumerkki). Lahden kaupunginkirjaston aineistohausta http://nettikirjasto.lahti.fi/ löytyy joitakin materiaalitekniikkaan liittyviä kirjoja hakusanalla materiaalitekn (käytössä on automaattinen katkaisu). Sama hakusana (...
Marjan Kello ja Lahja –liikkeen ryöstöaika ei ole selvinnyt. Liikkeestä ei haluttu palata menneitä penkomaan, paikallislehdellä ei ole digiarkistoa 90-luvulta ja poliisilta saa tietoja vain asianosaiset. Siilinjärven ja Kuopion kirjastoissa ei kukaan muistanut ryöstöä ja lehtien selaaminen kymmenen vuoden ajalta ei onnistu. Aiheesta on ollut keskustelua Suomi 24 –palstalla ja siellä joku keskustelija muisti että hän oli ensimmäisellä luokalla kun ryöstö tapahtui. Nyt tarvittaisiin vain tieto minä vuonna ko. henkilö oli ensimmäisellä luokalla. Jos voit selvittää vuoden ja kenties vuodenajan osallistumalla keskusteluun, voit paikallislehteä Uutis-Jousi selaamalla löytää tietoa ryöstöstä.