Samasta teoksesta on kysytty kirjastonhoitajalta aivan äskettäin, silloin tosin sen suomennoksesta. Silloin kysymykseen vastattiin näin:
Christopher Paolinin Perillinen-trilogiasta on toistaiseksi ilmestynyt suomeksi vain kaksi ensimmäistä osaa, Eragon ja Esikoinen. Ne on kustantanut helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tutkin asiaa Tammen internetsivuilta, mutta sieltä ei löytynyt mainintaa kolmannen osan mahdollisesta ilmestymisajasta. Myöskään uusimmassa Tammenlehti-julkaisussa, joka sisältää ennakkotiedot piakkoin ilmestymässä olevista kirjoista, ei ollut tietoa asiasta. Kirjasarjojen kääntämiseen voi monista syistä tulla viivästyksiä, ja joskus kustantaja saattaa lopettaakin jonkin sarjan julkaisemisen kesken. Siitä tuskin...
Kustantaja WSOY ei ole ilmoittanut mitään joten ainakaan heillä ei taida olla suunnitelmissa julkaista jatko-osia. Pitäisi kysyä kaikilta mahdollisilta kustantajilta heidän aikeistaan. Kustantajilla on useimmiten nettisivut, siellä olevien yhteystietojen kautta voisi koittaa saada tiedon irti kaikilta. Tässä linkki josta pääsee eteenpäin: http://www.kustantajat.fi/ sekä http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat/
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuija_Lehtinen
http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=lehtinen&formid=kirre&rppg=50&sort=a…;
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ Kirjailijan kohdalta löytyy myös lähdeluettelo, josta löytyy kirjoja, joissa on tietoa kirjailijasta.
Lyhyesti Lehtisestä voisi sanoa seuraavaa: Tuija Lehtinen on syntynyt vuonna 1954. Hän kirjoittaa suosittuja viihdekirjoja ja nuortenkirjoja.
Rebekka ja kesäprinssi on tyttökirjasarjan ensimmäinen osa ja se sijoittuu nykyaikaan. Kirja on tyyliltään tai genreltään nuortenkirjallisuutta ja se on varsin perinteinen tyttökirja.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5" ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen "Tyyris Tyllerö"- ja "Onnimanni"-lehtiä.) Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: "Lukufiilis" (1/1997 s.22) on...
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www....
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksia voi löytää Kuvataiteilijamatrikkelista. Linkki sinne
Ulkomaisten taiteilijoiden signeerauksia löytyy sivustolta https://artistssignatures.com/artistsbyname.php?page=0
Monet huutokauppakamarit arvioivat töitä ilmaiseksi ja voivat kertoa lisää tekijän töistä.
Vilkaisepa näitä sivuja:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1262&A=closeall&C=19021
Myös Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (osat 1-3) on jokaisessa luku Levolasta. Tämän kirjan saatavuutta voit tarkistaa Kirkkonummen kirjaston aineistohausta osoitteessa
http://pegasos.atp.fi/session4D49A32D1A71393EBF2EE753EB68B7BF/fin/index…
(Sain helpoimmin ko. teoksen esiin hakemalla teoksen tekijällä - siis Loivamaa Ismo)
Partisiipit ovat verbin infiniittisiä muotoja eli nominaalimuotoja. Ne ovat verbimuotoja, jotka taipuvat kuin nominit eli luvussa ja sijassa. Iso Suomen kielioppi löytyy verkosta, siellä kerrotaan infiniittisyydestä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=490
Myllykosken kirjastosta vastattiin kyselyyni näin:
"Erotiikka-hylly on Anjalankosken kaupunginkirjaston perua, on haluttu näin nostaa esille tietty kaunokirjallisuuden ryhmä, jolla on oma lukijakuntansa."
Kouvolan pääkirjastossa vastaavaa hyllyä ei ole.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
Ikävä kyllä ammattitaitomme ei riitä antamaan oikeaoppista käännöstä. Kannattaa kääntyä jonkun auktorisoidun kääntäjän puoleen, eli kääntäjän, joka voi laatia laillisesti pätevän käännöksen.
Valitettavasti suomen kielisistä nimiluetteloista ei Cassandra nimeä löytynyt. Englanniksi löytyi seuraava selitys verkosta:
CASSANDRA
Gender: Feminine
Usage: English, Greek Mythology (Latinized)
Pronounced: ka-SAN-dra (English) [key]
From the Greek Κασσανδρα (Kassandra), which possibly meant "shining upon man", derived from κεκασμαι (kekasmai) "to shine" and ανηρ (aner) "man" (genitive ανδρος). In Greek myth Cassandra was a Trojan princess, the daughter of Priam and Hecuba. She was given the gift of prophecy by Apollo, but when she spurned his advances he cursed her so nobody would believe her prophecies.
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
Turun kaupunginkirjastossa ufokirjat löytyvät enimmäkseen luokasta 15.7, esimerkiksi Erich von Däniken: Jälkiä avaruudesta (1998), Björn Borg: Tosiasioita ufoilmiöistä (2001) ja Tapani Kuningas: 100 ufoa Suomessa (1994) sekä vuosittain ilmestyvä Uforaportti. Myös luokista 52.2 (Maailmankaikkeus, tähdet, tähtijärjestelmät) ja 52.21 (Aurinkokunta) löytyy kirjallisuutta maan ulkopuolisesta elämästä, esim. Heather Couper: Finns det någon därute? (1999).
Aineistotietokantoja voit selata internetissä osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012307165
tai tulla paikan päälle kirjastoon.
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
Postin mukaan edullisempaa joulumerkkiä käyttäen kortti piti lähettää viimeistään 11.12. Sen jälkeen lähetykseen tarvitaan 2,75 arvosta merkki tai merkkejä. Joulumerkin voi tunnistaa lumihiutalesymbolista. Tällä hhetkelläedullisemman joulumerkin arvo on 1,70 euroa ja ikimerkin 2,75 euroa. Jos haluat lähettää kortin tässä kohtaa joulukuuta, tarvitsee sinun lisätä joulu- tai muita merkkejä, kunnes niiden arvo on yhteensä 2,75.Asiakaspalvelu | Posti. Lähteet:Tutustu postimerkkeihin ja kuoriin | PostiPostin kirjeiden ja postikorttien hinnastot | PostiPostita jouluiloa | Posti
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Sarjan ovat käsikirjoittaneet Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma, ohjannut Ilkka Vanne ja tuottanut TV1 Draamaohjelmat. Asiassa kannattaakin kääntyä Ylen puoleen https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Monesti palkitun ja hyvin tuotteliaan brittikirjailija Helen Dunmoren kirjoista on suomennettu kaksi osaa fantasiatrilogiasta Ingo, meren kansa (2006) ja Ingo, vuorovetten prinssi (2006) sekä jännitysromaani Keskustelua kuolleiden kanssa (2004). Lisäksi runoantologiassa Kuuna päivänä: englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta ( toimittanut Piritta Maavuori, 2003) on hänen runojaan.
Tietoja kirjailijasta ja luettelon hänen tuotannostaan löydät täältä:
http://www.contemporarywriters.com/authors/?p=auth103
Hiusalalla palkka voidaan maksaa joko kiinteänä taulukkopalkkana tai provisiomuotoisena palkkana. Tiedot alan palkoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä löytyvät Hiusalan työehtosopimuksen liitteistä 5 ja 6:
http://www.finlex.fi/data/tes/stes1604-MU57Hiusala1111.pdf
