Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -tietokannasta löytyy tietoja Ilkka Remeksestä osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi
Ilkka Remeksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.ilkkaremes.com
Artikkelit Ilkka Remeksestä on teoksissa
- Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
- Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Teosten saatavuuden voit tarkistaa omasta lähikirjastostasi.
Syöpätautien hoitomenetelmistä ja hoitojen hinnoista saat parhaiten
tietoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Syöpätautien klinikalta http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,969
Syöpäjärjestöt tarjoavat neuvontaa ja tietoa syövästä ja sen eri hoito-muodoista http://www.cancer.fi/
Suomi24 sivustolla on ohjeet Tori.fi sivuston ilmoitusten jättämisestä. Siellä on ohjeet myös kuvien liittämiseen http://www.suomi24.fi/opastus/tori/ohjeet#lisaakuva
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löydät lyhyesti tietoa Tuija Lehtisestä, myös lapsuudesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24.
Lapsuudestaan Tuija Lehtinen kertoo seuraavissa kirjoissa:
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996)
Miten minusta tuli lukija: tunnetut lastenkirjailijat kertovat (Avain, 2013)
Kyllä on, jos sen yksikkö on nuli eli monikko voisi olla nulit. (puhekielessä sanat ovat helposti hieman epätarkasti lausuttuja)
Veijo Meren kirjassa Sanojen synty kerrotaan sanasta nulikka näin: "Sanasta nuli, joka tarkoitti paljasta, liukasta, paljaaksi kerittyä, kaljua, sarvetonta poroa tai nautaa.
Nullit voisi siis tarkoittaa sarvetonta poroa tai nautaa tai samaa kuin nulikat (nulkit) eli hieman halventavasti nuoria huonokäytöksisiä poikia. https://www.suomisanakirja.fi/nulikka
Valitettavasti en löytänyt tietoa Värmlannin Heinolan ja Suomen Heinolan mahdollisesta yhteydestä toisiinsa.Neuvoisin kääntymään esimerkiksi Heinolan museoiden amanuenssi Sirpa Juutin puoleen. Hänellä saattaa olla tietoa asiasta: Sirpa.Juuti@heinola.fiMyös Helmet Finnan haku antaa monta Heinola-aiheista tietokirjaa. Ehkäpä joku niistä auttaisi tiedon jäljille? Linkki Helmet Finnan hakuun: "heinola" | Hakutulokset | helmet.fi
Hans Christian Andersen on kirjoittanut satuja.
Tähän kysymykseen on vastattu tällä palstalla pari vuotta sitten. Löydät vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivun linkistä Vastausten arkisto kirjoittamalla laatikkoon andersen hans christian.
Jos haluat tarkempaa tietoa, saat sitä suomenkielisenä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on luettelo Andersenin suomennetuista teoksista ja myös linkkejä muille Andersen-sivuille.
MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan laittamattomasti tarkoittaa samaa kuin vastaansanomattomasti.
KÄYTTÖESIMERKIT
Laittamattomasti [= vastaansanomattomasti] haasteltu ja viisaasti ALEKSIS KIVI.
Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta.
Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja.
Talentum, 2010 6. uud. p.
http://www.helmet.fi/record=b1977953~S9*fin
Asiakirjamallit. Talentum, 2008
http://www.helmet.fi/record=b1858814~S9*fin
Keskinäiden testamentin malleja ei oikein löydy nettisivuilta ilmaiseksi.
Palvelustamme löytyi seuraava vastaus:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ec1a71f0-866d-410…
Runoja ja sananlaskuja kuukausista on hyvin paljon. Täsmälleen kysymäsi kaltaista emme onnistuneet löytämään. Esimerkiksi teoksessa Koulun juhlat: ohjelmakirja peruskoulun 1.-6.-luokille (1982) on kuusi erilaista kuukausilorua ja Hanhiemon iloinen lipas (1. p. 1978) –kirjassa on runo kuukausista, mutta näistäkään ei aivan samanlaista löydy.
Suomenkielistä tietoa Måns Gahrtonista ei valitettavasti juuri ole saatavilla. Kevätpuolella joku kysyi meiltä saman kysymyksen, ja siteeraan Sinulle hänen saaman vastauksen: Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Ruotsinkielellä löydät tietoa täältä:
http://www.evaochadam.redelvis.com/mans_johan.htm
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Suomalaisen kirjakaupan verkkosivun kuvauksen kirjan juonesta löydät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
Jos haluat tietää juonesta enemmän, sinun kannattaa lukea kirja.
Ainoa kirja mistä olen onnistunut löytämään sanonnan "mene ja tiedä" on Pirkko Muikku-Wernerin "Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kieln kuvaileva fraasisanakirja", mutta valitettavasti siinä on vaan selitetty mitä se tarkoittaa mutta ei alkuperää. Kehottaisin teitä kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (www.kotus.fi)puoleen.
Kirjailija Kaari Utriolta on julkaistu vuodesta 1968 alkaen kymmeniä historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Lienee mahdotonta valita niistä tunnetuimmat. Tietoa kirjailijasta ja hänen laajasta tuotannostaan esimerkiksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelun Kirjasammon sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904013124
Kirjasta Hudson: Suurin tiede - kemian historia löytyy Dmitri Mendelejevin elämäkerta lyhyesti sekä hänen tutkimuksistaan. Saatavuutta voi katsoa http://www.helmet.fi/ . Terra Cognitan kustantamana pitäisi ilmestyä lokakuussa Strathernin kirja Mendelejevin uni - alkuaineiden jäljillä. Englanniksi löytyy Posin: Mendeleyev: the story of a great scientist. Myös internetistä löytyy suomeksi jonkin verran esim. kirjoittamalla hakukoneen http://www.google.fi/ hakuruutuun Mendelejev ja valitsemalla etsi luokan suomi sivuja.
Ihmisen keuhkojen kokoon vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen muu koko: suurikokoisella ihmisellä keuhkotkin ovat suuremmat. Urheilufysiologian tutkijan Ari Nummelan mukaan "Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä kuten kehon koko, sukupuoli, ikä, perimä, kestävyysharjoittelu ja suoritus, jossa hapenottokyky mitataan." Ari Nummelan artikkeli löytyy täältä:
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Maksimaalinen-hapenottokyky-k…
Monista kunto- ja kilpaurheilun kirjoista löytyy lisätietoa hapenottokyvystä, esim.
- Lentävä lähtö / Jari Hemmilä
- Terveysliikunta : helppoa, hauskaa, tehokasta / Aleksi Niemi
- Hyvän kunnon käsikirja / Kalle Kotiranta, Päivi Sertti, Taru Schroderus
