Euroopan unionin ja Euroopan yhteisöjen perustekstit löytyvät vaivattomimmin EUR-Lex-sivustosta: http://eur-lex.europa.eu/fi/treaties/index.htm
Painetun sanan ystäville Maastrichtin ja Rooman sopimusten suomennokset ovat tarjolla esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
EU:n perussopimukset. I osa, Sopimus Euroopan unionista ja Euroopan yhteisön perustamissopimus. Painatuskeskus, 1994
Euroopan unionin laki 2005. Talentum : Lakimiesliiton kustannus, 2005
Laina-aikaa voi jatkaa, ellei aineistoon ole varauksia. Lainat voidaan uusia korkeintaan 8 kertaa.
Lainan uusiminen onnistuu puhelimitse, käymällä kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa www.satakirjastot.fi. Vasemmalla olevasta palkista pääsee omiin tietoihin. Internetin kautta uusimiseen tarvitaan tunnusluku, jonka saa kirjastosta.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta.
Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil…
Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta.
Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Rippikoulukorttia näytetään käytettävän yleisesti eri puolilla Suomea. Korttiin kootaan merkintöjä osana rippikoulua osallistumisesta jumalanpalvelukseen tai muuhun seurakunnan toimintaan. Alla olevan linkin kautta löytyy kuva Euran seurakunnan rippikoulukortista:
http://www.euranseurakunta.fi/nuoret/wp-content/uploads/2011/09/2011-ri…
Kortista voidaan käyttää myös muita nimiä. Esimerkiksi Valkealan seurakunnan sivuilla puhutaan tutustumiskortista:
http://www.valkealanseurakunta.fi/?id=892
Ainakin minun työtovereistani löytyi monia "Kekkosen aikana" rippikoulunsa käyneestä ja eri puolilla Suomea silloin eläneestä, jotka ovat tällaista korttia täyttäneet, vaikka kortilla ei välttämättä tätä nimeä silloin ollutkaan.
Kirkkohallituksen...
Hei!
Kiitos kysymyksestä.
Tilastokeskus julkaiseen voimassa olevan rakennuskustannusindeksi. Tuorein julkistus on 12.1.12 ja seuraava julistus 10.2.12. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi-sivulle pääsee linkistä: http://www.stat.fi/til/rki/index.html
Rakennuskustannusindeksin kehitystä voi tarkkailla tilastotietokannasta, StatFin. Tilastotietokantoihin pääsee osoitteesta: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html > ylimmäisenä listassa StatFin, klikkaa Siirry palveluun > Hinnat ja kustannukset alta > Rakennuskustannusindeksi
Tilastokeskuksen oma kirjasto, tilastokirjasto, on paras kirjasto vastaamaan tilastoihin liittyviin kysymyksiin, jos yllämainituista lähteistä ei löydy haluamaanne tietoa. Tilastokirjaston...
Charles Dickensin A Christmas Carol on ilmestynyt Suomen kansallisbioliografia Fennican mukaan ainakin nimillä Joulu-ilta, suom. David Konstantin Wyyryläinen 1893; Jouluaatto : aavetarina jouluksi, suom. Werner Anttila 1932 ja 1999; Kaksi kertomusta : Jouluilta : aavetarina joulusta, suom. Kari Jalonen 1972 ja 2000; Joululaulu : aavetarina joulusta, suom. Marja Helanen-Ahtonen 1984; Joululaulu, suom. Tero Valkonen 2001. Lisäksi on yksi merkintä Joulun-aatto, suom. Waldemar Churberg 1878, mutta viitteeseen ei ole mekitty alkuteosta. Saiturin jouluyö on ilmestynyt Jukka Torvisen suomentamana 1986.
"Tuu,tuu, tupakkirullasta" on olemassa suuret määrät toisintoja ympäri Suomea. Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin on tallennettu yli 700 toisintoa. Toisintoja pääsee tutkimaan helpoimmin SKVR-tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/skvr/) kautta.
Emme ole toistaiseksi onnistuneet löytämään tietoa tupakkirullan merkityksestä, mutta kysymyksenne on lähetetty edelleen Kansanrunousarkiston puolelle. Vastauksen saamisessa saattaa mennä useampi päivä.
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoja Suomen koulutusjärjestelmästä.
Yliopistot http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/yliopistot/?lang=fi
Ammattikorkeakoulut http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeako….
Helsingin opiskelupaikkoja ks. http://www.helsinki.fi/fi/index/koulutusjaopiskelu.html
Vuonna 2004 samaan kysymykseen vastattiin Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Siihen vastaukseen on vaikea keksiä mitään lisättävää.
Heikki Poroila
Huutti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista, ei etymologisista eikä murresanakirjoistakaan. Sivistyssanakirjassa sitä ei myöskään mainita. Kyseessä lienee jonkinlainen uudissana, keksitty lyhennelmä sanalle huutokauppa, josta käytetään myös lyhennystä "huutis". - Erisnimenäkin huutti-sanaa on käytetty jossain yhteydessä.
Suomessa Ajoneuvohallintokeskus vastaa ajoneuvojen rekisteritoiminnasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. - Ajoneuvorekisterikysymyksen voi tehdä Internetissä, postitse tai tekstiviestillä. Internetosoitteesta http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_yritykset&language=… löytyy lisää tietoa asiasta. Puhelinnumero on luettelossa.
Näistä kirjoista voi löytyä tietoa:
Helmet-tietokannasta voi etsiä hakusanoilla Kreikka and ruokakulttuuri. Sieltä löytyvät nämä kirjat: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kreikka+and+ruokakulttuur…
Toisaalta voi myös hakea hakusanoilla Kreikka and ruokaperinne: http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=kreikka…
Kirjastossa voi myös käydä selailemassa hyllyjä, joissa on kirjoja matkailusta, ruoanlaitosta, uskonnosta tai historiastakin. Esim. Merja Tuominen-Gialitaki: "Kreeta vieraanvaraisten jumalten saari" löytyy matkaoppaista.
Runon tai lorun kirjoittaja on Eppu Nuotio ja se löytyy Anna-Liisa Haavikon ja Liisa Vihmasen toimittamasta teoksesta "Mummokirja" (Kirjapaja, 2004).
Loru löytyy kokonaisuudessaan alla olevan pdf-dokumentin alusta:
htts://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7743/Heikkila_Nina_Nybom_Isto.pdf?sequence=1
Kristinuskon vaikutus on ollut valtaisa. Olisi melkein helpompaa kysyä toisin päin: Mihin kristinusko ei ole vaikuttanut? Seuraavissa kirjoissa on perustietoa kristinuskosta: 1. Maailman uskonnot, elävän uskon perusteet (1994), 2. Kristinuskon historiaa 2000, osat 1 ja 2 (1999) ja 3. Luoma, Matti: Länsimaiden kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi (1991). Myös internetistä esim. osoitteista http://www.htk.fi/kirjasto/uskonto2.htm ja http://video.helsinki.fi/studia/studia_generalia_2000.htm löytyy aiheeseen liittyvää tietoa.
Kuva on hieman epäselvä, mutta ötökkä muistuttaa hieman sokeritoukkaa, paitsi sokeritoukalla ei tietääkseni ole noin voimakkaan värisiä raitoja. En ole biologi enkä hyönteistuntija, joten jotta kyseisen toukan voisi luotettavasti tunnistaa, kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Kirjailija Merja Jalosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3. Toi. Ismo Loivamaa.BTJ 2001.
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto 1996.
Jälkimmäisessä kirjassa on hiukan tietoa myös Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin kysytty Merja Jalosta. Pääset tutkimaan vastauksia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi kirjailijan nimen.Vastauksissa neuvotaan kirjoja ja www-sivuja, joista saat tietoa kirjailija Merja Jalosta.
Parhaiten tietoa hänen lapsuudestaan saat kysymällä kirjailijalta itseltään. Merja Jalolle (oikealta...
Lapin alueella Kaleva tulee useampaan kirjastoon, https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1313443, mutta tuohon Lapin kirjaston tietueeseen Finnassa ei ole merkitty, minkä vuoden lehdet kirjastoista löytyvät. Siksi on hyvä tarkistaa esim. Rovaniemen kirjastosta, onko tuon päivämäärän lehteä jäljellä, https://lapinkirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85728
Monihaku.kirjastot.fi mukaan Kalevan numerot vuosilta 1909-1980 löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Siellä sen saa tilattua lukusalikäyttöön.
Kopion lehdestä saa tilattua lomakkeella 6€ hintaan.
Oulun kaupunginkirjastossa on Kaleva-lehtiä mikrofilmillä, sieltäkin voi tiedustella, onko tuon päivän lehteä siellä, https://www.ouka.fi/oulu/...
