Ohjeita siitä, kuinka voi saada kirjan käännettäväkseen, löytyy Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto r.y:n sivuilta osoitteesta http://www.megabaud.fi/~sktl/Liitto.htm . Liitto ei kuitenkaan välitä käännöstyötä.
Suomi-ukraina-sanakirja on julkaistu vuonna 2012 ja viimeisin täydennetty painos on ilmestynyt 2020. Löydät sen seuraavilla tiedoilla: Zub, Jura: Suomi-ukraina-sanakirja : yli 23 000 hakusanaa. Se löytyy myös OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2182501 (vuoden 2020 painos)
Saatavuus muissa kirjastoissa.
Nuortenkirjallisuus, kuten muukin kirjallisuus, on muuttunut kovasti aikojen kuluessa, ja toisaalta tiettynä aikanakin on julkaistu monenlaista nuortenkirjallisuutta. Nuortenkirjallisuuden sisällä on myös monenlaisia genrejä, joissa tyypillisyydet vaihtelevat.
Kaisa Rättyä kirjoittaa teoksessa Nuori kirjan peilissä : nuortenromaani 2000-luvun taitteessa / Päivi Heikkilä-Halttunen ja Kaisu Rättyä (toim.) (2003), että nuortenromaania määrittävät identiteetin muutoksen kuvaaminen ja nuoret päähenkilöt (s. 9).
Hyviä lähteitä aiheesta ovat Nuori kirjan peilissä -kirjan lisäksi vaikkapa nämä: Pieni suuri maailma / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] (2003) ja Luovuuden lähteillä : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat / toim. Päivi...
Suomen postinumerot löytyvät Postin julkaisemasta Postinumeroluettelosta. Postin sivuilta postinumerot löytyvät haulla http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/palvelut-verkossa/postinumerohaku… .
Hyvä määritelmä löytyy mm Wikipedian sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie
kohdasta kirjallinen tyyli. Agatha Christien tuotanto on pääosin arvoitus- eli palapelidekkareita.
Sähkökulutuksen laskemiseksi tarvitset tiedon laitteen tehosta (watteina) ja laitteen kokonaiskäyttöajan. Sähkön hinnan (snt/kWh) näet omasta sähkölaskustasi. Sähkölaitteen kulutuksen laskemisen kaava löytyy esimerkiksi tältä sivustolta: https://www.caruna.fi/palvelut/omat-sahkoasiat/sahkolaitteiden-energian…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy pitkä juttu viis-sanasta osoitteessa
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Elias Lonnrot on jo käsitellyt sanontaa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa vuodelta 1880 viisi-nimisessä artikkelissa. Sen mukaan suomen kielen viisi on ruotsalaisessa käännöksessä seitsemän.llmeisesti viis veisaan sopii saman alkukirjaimen takia hyvin yhteen. Eli hän vertailee suomen ja ruotsinkielistä ilmaisua. Artikkelissa on pajon tietoa, muttei valitettavasti sanonnan alkuperästä. En löytänyt myöskään muualta tietoa, missä tilanteessa sanonta viis veisaan on syntynyt.
Laita tämän palvelun arkistooon sivulla hakulauseelsi nopola sinikka niin saat myös elämäkertatietoa. Toinen sivu:
Etsi myös kirjastosta artikkeli:Tekijä Ala-Risku, Päivi
Nimeke Sinikka Nopola : rytmiä, runoja ja liian paksuja kirjoja. Aikakauslehti Anna ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2004 ; (42) ; 20 ; 136-138.
Toinen artikkeli: Harjula, Kristiina
Nimeke "Joko sää oot pakastanu persiljas?"
Aikakauslehti Anna
ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 46 ; 22-26
Huomautus Haastateltavina lastenkirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola
Aiasana lastenkirjallisuus; lastenkirjailijat: henkilöhistoria.
Kysymyksessä jää epäselväksi, mitä autiomaalla tarkoitetaan. Onko kysymys ainoastaan aavikosta vai myös muista alueista, jossa kasvillisuutta on niukasti.
Vastauksessani kerron lähteistä, jotka käsittelevät aavikon, tundran ja tunturien kasvillisuutta.
Mm. osoitteesta http://www.desertusa.com/ löytyy tietoa aavikolla viihtyvistä kasveista.
Moniosaisessa teossarjassa: Kasvien maailma - Otavan iso kasvitietosanakirja; Otava, 1979-1981, löytyy osasta 1 tietoa aavikon kasveista ja osassa 5 tietoa tundran ja tunturien kasveista.
Tietoa aavikon kasveista on teoksessa: Macquitty, Miranda: Aavikko; Helsinki Media, 1996.
Tunturien kasveista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Suomen luonto 1, Luonto toimii, Tunturit; Kirjayhtymä, 1979.
Linné,...
Kunnallissa yleisessä virkaehtosopimuksessa 2003-2004 kirjastoalan hinnoittelussa ei ole kirjastoautonkuljettaja-virkailijan nimikettä, ainoastaan kirjastovirkailija. Tätä käytetään alarajana myös kirjastoautonkuljettaja-virkailijoiden kohdalla, kunnathan voivat vapaasti määritellä henkilöstönsä nimikkeet ja niiden kirjo onkin laaja. Mainitsemasi koulutus antaa luultavasti perusteita vähimmäispalkkaa korkeampaan lähtötasoon.
Käytännössä palkkaus on nykyisin työnantajan ja työntekijän neuvottelukysymys eikä alarajaa tarkempaa arviota siitä, mitä "tulisi maksaa" voida antaa. Työnhakijan/työntekijän kannattaa käyttää apunaan ammattiliittonsa (jos sellaiseen kuuluu) edunvalvonta-osaston neuvontapalveluita, tällä alalla esim. http://www.jhl....
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt yhtäkään mainitsemistasi paikannimistä.
Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.
Nimien alkuperää voisi tiedustella myös esimerkiksi suoraan Sonkajärven kirjastosta, jossa voi olla paikallishistoriikkejä (http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansa…).
Suomen kuntien ja maakuntien vaakunat on esitelty Suomen kuntaliiton julkaisemassa kirjassa Suomen kuntavaakunat, maakuntavaakunat ja -tunnukset (2005). Vaakunat löytyvät myös netissä osoitteessa http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;85377;85008 (maakuntien vaakunat) sekä http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;341;85377;84531 (kuntien vaakunat).
Helmet.fi-verkkosivuston mukaan C-kasetteja voi digitoida Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Vinyylilevyjä voi digitoida Pasilan kirjastossa.Digitointiin liittyvät yksityiskohdat vaihtelevat kirjastoittain, joten formaattiin ja sen laatuun sekä cd-levyjen ostoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteys suoraan kuhunkin kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta Kirjastot-välilehdeltä: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Tiedossani ei ole tutkimusta, jossa olisi selvitetty kysymääsi aihetta.
Aihetta on jo aikaisemmin pohdittu Kysy.fi – palvelussa, josta linkki vastaukseen alla
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihminen-syntyy-kuurosokeana-miten-ja-mil…
Jos synnynnäisesti kuurosokealla on näkö- tai kuuloaistimuksia jäljellä, niin se mahdollistaa luonnollisesti erilaisen kommunikoinnin ja kielellisen ajattelun verrattuna täysin kuuroihin ja sokeisiin. Täysin kuurojen ja sokeiden kommunikointi voi tapahtua vain keho- ja kosketusaistin kautta.
Lisätietoa kuurosokeudesta löytyy esimerkiksi Suomen Kuurosokeat ry. www-sivuilta http://www.kuurosokeat.fi/tietoa/index.php.
Koulunkäyntiavustajien tutkintotoimikunnan puheenjohtajan mukaan näyttökokeen tekoa varten ei ole saatavana kirjaa eikä mallitehtäviä, koska tutkintojen järjestäminen on hyvin henkilökohtaista ja riippuu paikasta ja kohderyhmästä. Henkilökohtaistamismääräyksistä voi lukea osoitteesta
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot…
ja
http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/47354_…
Opetushallituksen sivuilta löytyvät myös seuraavat linkit:
Näyttötutkinnon perusteet http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/111000…
ja Näyttötutkinto-opas
http://www.tyollisyysportti.fi/@Bin/27091/nayttotutkinto-opas.pdf
Näyttötutkinnossa arvioidaan ensisijaisesti tarvittavaa...
Olisiko etsimäsi kirja Päivi Järvelän (nyk. Rämö) kirjoittama Skrippaduidaa, joka on ilmestynyt Kontakti-sarjassa vuonna 1970? Puuttuvan sisällönkuvailun vuoksi en valitettavasti pysty tarkistamaan kirjan aihetta. Mutta Fennica-tietokannasta löytyy luettelo kaikista Kontakti-sarjassa ilmestyneistä kirjoista. Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot muun muassa kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Sen osoite on http://finna.fi . Valitse hakutavaksi yhdistelmähaku ja kirjoita hakusanaksi: kontakti. Valitse vielä valikosta hakutyypiksi: sarja. Näkyviin saat kaikki Kontakti-sarjassa ilmestyneet kirjat.
Helsingin yliopiston Kielikeskuksen äidinkielen viestintäopetuksen palveluyksikön ylläpitämä Kielijelppi-sivusto opastaa viittaamaan nettisivuun lähteenä seuraavasti:
"Tekstin yhteyteen tuleva lähdeviite kirjataan muotoon: “Sivun otsikko”. Kielijelpin www-sivusto. < #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. Päivämäärä, jolloin sivua on käytetty lähteenä."
Eli tämä vastaukseni merkittäisiin näin:
“Lähdeviitteiden merkintä”. Kielijelpin www-sivusto.
< #link::7261f83a-49d8-4011-b15a-1b16a8180df7::http://www.kielijelppi.fi/::linkend# >. 26.3.2015.
Perä-Pohja-lehdessä on ollut juttu "Liput liehumaan itsenäisyysjuhlana! Illalla juhlavalaistus" jo 04.12.1927 (nro 280, s. 3), jossa kehoitetaan asettamaan kynttilöitä ikkunalle klo 6 illalla, kuten muuallakin Suomessa. Tuolloin oli kyseessä itsenäisyyden 10-vuotisjuhla.
Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1572090?page=3
Toisaalta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenteri-sivuilla kerrotaan itsenäisyyspäivään liittyvästä kynttilä-perinteen ulottuvan jopa vuosisatoja taaksepäin:
Perinteen historiasta ei ole tarkkaa tietoa. Kun Suomi oli osa Ruotsia, kynttilät ikkunalla juhlistivat kuningasperheen syntymäpäiviä tai vierailuja....
