Varsin kattava lista löytyy Edgar Allan Poe Society of Baltimoren sivuilta: http://www.eapoe.org/works/index.htm
Täältä löytyy ainakin osa suomennetuista teoksista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Edgar_Allan_Poe
Täältä saa myös paitsi listan alkuteoksista myös kokoekstinä kyseiset teokset: http://en.wikisource.org/wiki/Author:Edgar_Allan_Poe
Vuonna 2005 on ilmestynyt Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin toimittama kirja Ulkomaisia kauhukirjailijoia (ISBN 951-692-595-2), jossa on artikkeli Edgar Allan Poesta ja perusteellinen lista hänen suomennetuista teoksistaan.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...
Selkokieli on tavallista suomea, mutta yleiskieltä helpompaa. Vaikka selkokieli on suunnattu henkilöille, joilla on vaikeuksia lukea, niin selkokielisestä tekstistä on hyötyä monille muillekin, esim. maahanmuuttajille. Vaikea tiedollinen sisältö on helpommin lähestyttävissä kun se on muokattu selkokielelle, ja monet kaunokirjalliset klassikkoteokset ovat selkoversioina myös erinomaisia.
Selkokeskus, ks. https://selkokeskus.fi/, valvoo meillä selkokielisten kirjojen kieliasua ja julkaisemista. Selkokeskuksen hyväksymälle kirjalle myönnetään selkotunnus, joka löytyy kirjan selästä.
Helmet -kirjastoissa on yleensä erillinen selkohylly. Selkokirjoja on kirjoitettu lapsille ja aikuisille, suomeksi ja...
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroita vastaava ajankohta löytyy täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html. Tämän mukaan koneenne on valmistettu tammi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 1911. Valmistuspaikka näyttää olevan Clydebank Skotlannissa.
Viisipenniset ovat suosittuja keräilykohteita ja niiden arvo määräytyy harvinaisuuden ja painovuoden mukaan.
"Suurten valmistusmäärien vuoksi kaikki viisipenniset ovat melko yleisiä. Ainoa hieman harvinaisempi vuosilyönti on 1910 (kuva 1), jonka keräilyarvo on normaalikuntoisena noin 50 euroa. Muista maksetaan paljon vähemmän: 1870 noin 15 euroa, 1865, 72, 88, 92 ja 96 noin 5-10 euroa ja loput noin 1-3 euroa/kpl."
Microsoft Word - Viisipenniset keräilykohteina - päivitetty 2020 (snynumis.fi)
Jos kolikossa ei ole vuosilukua, kääntyisin Suomen Numismaattisen yhdistyksen puoleen. Heillä on tarjota asiantuntevaa arviointia ja tietoa.
Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Käytännössä rahti- ja matkustajalentokoneiden välillä ei ole rakenteellisesti paljonkaan eroa, sillä pääasiassa lentorahti kuljetetaan matkustajakoneiden ruumissa ja rahtilentokoneistakin suurin osa on aiempia matkustajalentokoneita, jotka on myöhemmin muunnettu tavarankuljetukseen sopiviksi, esimerkiksi poistamalla yläruumasta penkit. Ainoastaan noin kymmenesosa maailman suihkuturbiinilentokoneista on pelkästään rahtiliikenteen käytössä. (Rauhamäki et al., 63.)
Pitkillä reiteillä tärkeimpien lentokonemallien lentokoneissa on hieman mallista riippuen muutaman hengen miehistö. Esimerkiksi suurilla Boeing 747:llä on kolmihenkinen ja McDonnell Douglas MD-11:llä kaksihenkinen miehistö (Jackson, 87; 266). Keskikokoisten...
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
Lyhyen suomenkielisen esittelyn kirjasta löydät kustantajan sivulta http://www.tammi.fi , kun valitset etusivulta linkin yleinen kirjallisuus > nuortenkirjallisuus >aikaisemmin ilmestyneet. Jos ruotsinkielinen aineisto käy, löydät tietoa kirjailijasta ruotsalaisesta kirjailijasivustosta osoitteessa http://www.forfattarcentrum.se/forf/maria_gummesson.html . Maria Küchen on nimittäin aikaisemmalta nimeltään Maria Gummesson. Englanniksi tietoa kirjailijasta löytyy osoitteesta http://www.nordinagency.se/kuchen.html . Internetistä löytyy useampia kirja-arvosteluja ruotsiksi, jos haet alkuteoksen nimellä Sången till en fjäril.
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Lääkäriseura Duodecimin ja Duodecim kustannuksen ylläpitämältä Terveysportti-sivustolta löytyy Lääketietokanta, josta löytyvät apteekissa myytävien lääkkeiden tiedot. Lääketietokanta vastaa suurin piirtein painettua Farmaca Fennica -luetteloa, mutta päivityksiä tulee kaksi kertaa kuukaudessa.
Lääkettä voi esimerkiksi kauppanimellä tai lääkeluokituksen mukaan selaamalla. Tietokannasta löytyy myös tieto yhteensopimattomuudesta.
Vaikutukset ovat tietenkin aina yksilöllisiä, ja lääkkeen annostus ei aina ole yksiselitteistä. Tämä on kuitenkin erinomainen lähde tarkistaa lääkkeen mahdolliset haitat ja yhteensopivuus, jos asia epäilyttää. Viime kädessä kannattaa tietysti kysyä neuvoa useammalta kuin yhdeltä lääkäriltä tai asiantuntijalta....
Tarkoitatko sienisokeria eli trehaloosia? Lääkärilehden artikkeli ( 6.10.2011) mukaan sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat, mutta tavallista enemmän sitä on muun muassa herkkutatissa, kantarellissa ja orakkaissa. Sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat niin että tuoreissa sienissä trehaloosia on 0,3–16,8 g/kg, ja ruoaksi valmistetuissa sienissä 0,5–38,1 g/kg. Alla linkki artikkeliin:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/trehaloosi-kivistaa-si…
Kysymyksesi koskee varmaankin verkkokirjastoalueesi OUTI-kirjastojen kaukopalvelumaksuja.
OUTI-kirjastojen verkkosivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 1 €/nide. Lisäksi peritään mahdollinen lähettäjäkirjaston määräämä maksu. Kopiotilauksen hinta määräytyy lähettäjäkirjaston taksan mukaan. Kaukolainaksi tilataan aineistoa, jota ei ole saatavana OUTI-kirjastoissa.
Lisätietoa asiasta voit lukea täältä:
https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/lainaus-ja-maks…
Tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät yleensä kirjastojen tai kirjastoverkkojen nettisivuilta.
Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Ennen ehto eväkses löytyy Tauno Koskelan lausumana CD-levyltä Luuvartim Boja: Luanikast reissu - Raumlaissi veisui ja värsyi. Kyseinen levy on kuunneltavissa netissä Spotify musiikkipalvelussa. Palveluun täytyy rekisteröityä Facebookin kautta tai sähköpostiosoitteella. Toki levy on myös lainattavissa kirjastossa.
Uuno Kailaan runokokoelmia ei ole käännetty ruotsiksi tai tanskaksi. Kuitenkin nuottijulkaisusta "Kokoelma yksinlauluja 4 - En samling solosånger 4" (1967) löytyy Linnut -runosta kaksi säkeistöä (ensimmäinen ja viimeinen) ruotsiksi käännettynä nimellä Linnut - Fåglarna.
Linkki teokseen Vaski-tietokannassa:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1279…
Voisitko täsmentää, mitä tarkoitat lastenkirjallisuudella? Toivotko tilastoa esim. kuvakirjojen (kirjastoluokka 85.22) vai lastenkertomusten (84.2)lainausluvuista? Kun olet vastannut, toimitan tiedot "tilastonikkarillemme".
Sääennusteissa toisinaan mukana oleva "tuntuu kuin" -lämpötilalukema pyrkii osoittamaan, miten ihminen aistii lämpötilan iholla. Lukeman laskemiseen vaikuttaa pakkasella tuulen voimakkuus, helteellä puolestaan ilman kosteus.
Ihmisen iholta haihtuu jatkuvasti lämpöä, ja mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän lämpöä häviää. Tuulen voimakkuus vauhdittaa lämmön haihtumista, ja vaikuttaa näin pakkasen purevuuteen. "Tuntuu kuin" -lämpötilan laskennassa kylmällä säällä huomioidaan pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus ihon pintalämpötilaan ja pintaverenkierron muutoksiin. Kuumalla säällä suuri ilmankosteus taas vähentää kosteuden haihtumista iholla, ja siksi ilma voi tuntua kuumemmalta kuin mitä on.
Sääennusteiden "tuntuu kuin" -...
Valitettavasti signeerauksesta on mahdotonta saada selvää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen taulun tekijän.
