Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
http://www.artsignaturedictionary.com/result.php?stype=e&m=1&qMonogram=…
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Kirja on tilattu ja sitä on tulossa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin 389 kappaletta. Todennäköisesti sen voi lainata ja varata varsin pian ilmestymispäivän jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (pääkirjaston 2. kerroksessa) on mahdollista katsella televisiota. Televisiota voi katsella musiikkiosaston kuunteluhuone 1:ssa, jossa on laajakuvatelevision lisäksi myös Blu-ray-/DVD- ja VHS-laitteet videoiden katseluun.
Kuunteluhuoneen voi varata kahdeksi tunniksi kerrallaan ja kirjastokortti jätetään virkailijalle huoneessa olon ajaksi. Kuunteluhuoneen voi varata paikan päällä musiikkiosaston asiakaspalvelutiskillä tai puhelimitse numerosta 03-8125 531.
Vastaavaa kuin The complete novels of Jane Austen, johon sisältyy seitsemän Austenin teosta ei ole julkaistu suomeksi. Kirjaan Järki & tunteet / Jane Austen sisältyy teokset Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Järki ja tunteet. http://www.helmet.fi/record=b1145435~S9*fin
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjasto kysy.fi-palvelussa. Kysymykseen on vastattu näin:
"Lyhenteen historiasta ei ole varmaa tietoa, enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia sitäkin enemmän. Alkuperää on jäljitetty niin länsiafrikkalaisiin orjiin kuin vuoden 1840 yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaseen Martin Van Bureniin, josta käytettiin lempinimeä Old Kinderhook, ja erikielisiin OK:ta äänteellisesti muistuttaviin ilmauksiin. Amerikkalainen kielitieteilijä Allen Walker Read on esittänyt OK:n esiintyneen ensimmäisen kerran painettuna Boston Morning Postissa 1839, jossa sitä käytettiin väännöksenä all correct -fraasista."
Lähteitä ja lisätietoja:
Nevalainen, Terttu (Tiede 3/2001) Mistä tulee...
Kävin läpi kolme erilaista Barrien kirjan suomennosta. Tarkistin jokaisesta kirjan alkupuolella olevan esittelykohtauksen, jossa Wendyn/Leenan koko nimi kerrotaan. Sari Karhulahti käyttää suomennoksessaan alkuperäistä nimeä Wendy Moira Angela Darling. Samaa muotoa käyttää myös Martta Eskelinen. Tyyni Tuulio sen sijaan ohittaa nimiongelman mainitsemalla, että Leena kertoi Peterille kaikki nimensä.
Selasin myös läpi pari Disneyn animaatioelokuvaan liittyvää kuvakirjaa. Näistä lyhennetyistä versioista esittelyjakso puuttui kokonaan. Näiden lähteiden perusteella voisi siis sanoa, että Leenan koko nimeä ei ole käännetty tai sitä ei ole ainakaan julkaistu suomen kielellä.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta:
http://www.infoplease.com/ipa/A0904550.html
Sivun mukaan käynnissä on yhteensä 21 suurehkoa aseellista konfliktia eri puolilla maailmaa. Edelliseen liittyen katso myös http://www.infoplease.com/ipa/A0904663.html
Katso myös YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot http://www.un.dk/finnish/peace%20and%20security/Fact_sheet/UN%20peaceke…
Jos olet kirjan jo palauttanut, eikä sinulla ole muita lainoja, maksu ei enää nouse vaan pysyy sinä parina eurona, joka sinulla oli lainan palauttaessasi. Pälkäneen kirjaston sivuilla kerrotaan, että myähästymismaksun enimmäismäärä on viisi euroa lainaa kohden. Kannattaa soittaa tai käydä kirjastossa selvittämässä asia.
Lisätietoa Pälkäneen kirjaston maksuista:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=saannot#myohastymismaksu
Kirjaston yhteystiedot:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=kirjastot
Suomentajat Elia T. Öhrmark ja Pirkko Lahti ovat sommitelleet kyseisen aforismin seuraavaan muotoon: ”On parempi tehdä hyvin, kuin puhua hyvin.” Se löytyy suomennoksen ”Riku Rukan almanakka” (Tiennäyttäjä, 1996) sivulta 9.
Pokemon-keräilykorttipelin perusteelliset suomenkieliset ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.fantasiapelit.fi/po-rules.htm
Sivulla on linkit aloittelijan ja myös kokeneemman pelaajan sääntösivuille sekä lisäksi linkit lisäsääntöihin ja energia-merkkien selityksiin.
Vaaleissa voi olla ehdokkaana olematta kyseisen puolueen virallinen jäsen. Tällaiset ehdokkaat käyttävät yleensä nimensä perässä merkintä "(sit.)". Usein, mutta eivät suinkaan aina esimerkiksi monet julkkikset ovat tällaisia sitoutumattomia ehdokkaita. Periaatteessa on myös mahdollista, että useat puolueisiin sitoutumattomat ehdokkaat solmivat teknisen vaaliliiton keskenään, jolloin kaikki ehdokkaat ovat sitoutumattomia.
Heikki Poroila
Informaatikkomme muisteli vanhoja:
1990-luvun merkkipohjaiset asiakaspäätteet olivat joko normaaleja
PC-tietokoneita, joissa oli käytössä DOS-käyttöjärjestelmä tai sitten "tyhmiä" päätteitä, jotka olivat yhteydessä palvelimeen. Palvelimen käyttöjärjestelmä oli usein joku Unix-versio, mutta muitakin käyttöjärjestelmiä oli useita (esim. OpenVMS ja IBM:n OS/390). Nuo mainitut ASCII-internetkoneetkin olivat päätteitä,
joissa kaikki tietojenkäsittely tapahtui palvelimella.
Kirjan Lempiäinen: Suuri etunimikirja mukaan Miia olisi Mirjamin, Mirjan, Marian ja paikoin Vilhelmiinan kutsumamuoto. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen: Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna: Etunimet.
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyivät hakutermeillä asiakaspalvelu ja kirjastot esim. seuraavat viitteet:
Korkeakoulukirjaston asiakaspalvelun arviointi / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen.
Hki : Edita, 1999.
Success at the enquiry desk / Tim Owen.
London : Library Association Publishing, 1997.
Customer service exellence / Darlene E. Weingand.
Chicago : American Library Association, 1997.
Aleksista (artikkeliviitetietokanta) esim. seuraavat viitteet:
Tehokkuutta ja laatua kirjaston asiakaspalveluun benchmarking-menetelmällä / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen. Signum 1999 ; (32) ; 8 ; s.154-157.
Pelaako palvelu? / Riitta Myllylä. Kirjastolehti 1999 ; (92) ; 6 ; s.10-11.
Asiakas? / Maisa Lovio. Kirjastolehti 1998...
Sanaleikit ja sanojen merkityksillä leikkiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen hyvään kaunokirjallisuuteen. Lastenkirjallisuudessa sanaleikeillä on erityisen vahva osuus, koska lapset pitävät niistä ja löytävät huumoria sanojen vääntelystä. Sanoilla leikkivän kaunokirjallisuuden suurimpia klassikoita ovat Lewis Carrollin ”Liisan seikkailut ihmemaassa” ja ”Liisan seikkailut peilimaailmassa”. Molemmat ovat tavallaan lastenkirjoja, mutta sopivat juuri kielensä ja mielikuvituksellisuutensa ansiosta myös aikuisille.
Etsin kotimaista nykykirjallisuutta esittelevästä Sanojen aika tietokannasta hakusanalla ’sanaleikit’ ja palvelu tarjosi Juice Leskisen ”Räkä ja Roiski” –sarjan kirjoja. Niissä kieli on rikasta ja ronskia vääntelyä ja ovat juuri...
