Suomessa oli kauppa-autoja eli virallisemmin myymäläautoja Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvot 2007 -julkaisun mukaan 31.12.2007 rekisterissä 93 kappaletta.
Määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Karjalainen-lehden (5.7.2008) mukaan Suomessa oli vielä 1970-luvulla n. 1200 myymäläautoa. Samaisen lehden mukaan autojen nykyinen määrä on kolmisenkymmentä, mutta viimeisimmän virallisen tilaston mukaan luku on siis tuo 93.
Voit pyytää lisäämään eräpäivämuistutuksen asiakastietoihisi seuraavalla kirjastokäynnilläsi tai puhelimitse/sähköpostilla. Eräpäivämuistutus on Kouvolan kirjastoissa maksuton.
Kysymyksen sitaatti on tosiaan Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884 ja se sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. En löydä mitään tietoa siitä, että kirjettä olisi käännetty ruotsiksi. SKS:n omasta käännöstietokannasta sitä ei myöskään löydy.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (finlit.fi)
HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)
Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Somerjoen laulusta Valot on julkaistu nuotteja sanoineen vain suomenkielisestä versiosta. Tuo englanninkielinen versio Lights löytyy kuitenkin äänitteeltä (Somerjoki: Iso lemmen pala, Siboney 2002), joten tiukan paikan tullen sanat ehkä saa kuuntelemalla talteen.
Porterin teos on vastaushetkellä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainassa, joten sen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa. Pirttilän kirjaa Kilpailijaseuranta ei myöskään ole käsillä, mutta Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kauppakorkeakoulun taloustieteellisesta Helecon Mix –tietokannasta on löydettävissä uudempi kirjallisuus tallenettuna sisällysluetteloineen.
Tässä kirjan Kilpailijaseuranta / Anneli Pirttilä sisällys:
- Systemaattinen kilpailijaseuranta osana yrityksen kilpailuympäristönhallintaa
- Kilpailuympäristön hahmottaminen ja keskeisten kilpailijoiden tunnistaminen
- Kilpailijaseurannan avainryhmät yrityksessä
- Kilpailijatiedon tarve ja kysyntä
- Kilpailijatiedon käyttö
- Kilpailijatiedon lähteet
-...
Tämä mahdollisuus riippuu television ominaisuuksista. Android-televisioissa on oma nettiselain, jolla voi koettaa käyttää Kirjastokinoa. Valitettavasti televisioiden selaimet ovat yleensä käytettävyydeltään aika huonoja ja kaukosäätimellä on hankala korvata näppäimistöä.
Parempi vaihtoehto on Chromecast, jollainen voi olla sisäänrakennettuna televisioon tai sen voi hankkia myös erillisenä lisälaitteena. Kun televisiossa on Chromecast, niin tabletin näytön voi toistaa television kautta. Tähän tarvitaan Google Home –sovellus, jonka voi ladata Google Play –kaupasta. Tällä sovelluksella tabletin näytön voi peilata televisioon eli kun Kirjastokino pyörii tabletilla, niin se näkyy myös television ruudulla.
Kolmas vaihtoehto...
Kyseessä on Tuula Korolaisen Synttärikakku-loru, joka sisältyy teokseen Lystitunti (toim. Satu Sopanen ja Markku Kaikkonen, Otava, 2006, s. 12)
https://finna.fi/Record/helmet.1778374
Kyseessä on Maila Pylkkösen otsikoimaton runo, joka alkaa lauseella Yhtenä iltana minä putosin niinkuin patjan alle. Runo sisältyy Pylkkösen runokokoelmaan Monologit vuodelta 1976.
Saat runon sähköpostiisi.
Kun rekisteröit tulostustilisi, sait sähköpostiviestin, jossa oli linkki tilin aktivoimiseen. Samassa viestissä oli PIN-koodi. Tätä koodia tarvitset aina kun lähetät tulosteen tulostimelle tai kirjaudut tulostimelle. Koodin voi tällä hetkellä vaihtaa vain kirjaston henkilökunta. Pyydä uutta koodia sellaisessa kirjastossa, jossa uusi tulostusjärjestelmä on käytössä.
LibreOfficen Writer-ohjelmassa sivun asetuksia voi muuttaa Muotoilu-valikosta. Kohdasta Sivun tyyli ja sen alta Sivu voi säätää sivun marginaaleja. Kohdasta Palstat pääsee säätämään palstojen määrää.
LibreOffice Writerin käyttöohje
HelMet-tietokannasta löytyy joitakin aapisia 40- ja 50-luvuilta. Niiden säilytyspaikka on Pasilan pääkirjaston varasto. Kansalliskirjastosta luonnollisesti löytyy iso pino aapisia, joita voi tutkia paikan päällä.
Seuraavan kerran avoimet ovet HelMet-kirjavarastossa
12.12.2012 klo 13:00 - 18:00.
Helsingin kaupunginkirjaston plussa-tietokannasta löytyivät seuraavat postimyyntiä käsittelevät viitteet: Ahola, Ari: Arvoisa kaukainen asiakas - 100 vuotta suomalaista postimyyntiä, Helsinki 1997; Postimyyntiaapinen - näin menestyt postimyyjänä, Helsinki 1997; Nikkilä, Seija: Selvitys taiteen ja taidekäsityön postimyynnistä, Turku 1993. Eduskunnan kirjaston luetteloista löytyi seuraava viite: Unelmia ja elämänsisältöä - postimyynnistä : selvitys eräistä postimyyntitarjouksista ja -tavaroista, Vuorinen, Terttu, Aitta, Ulla, Christiansson, Maj-Britt/ Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja / Elinkeinohallitus. Sarja A, ISSN 0359-5668 ; 2/87. Internetin hakupalveluista, lähinnä Alta vistasta, löytyi hakusanalla postimyynti useampia viitteitä...
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Yleistä tietoa vitamiineista ja hivenaineista löytyy esim. seuraavista teoksista:
Marjanen Helvi: Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä
Rose, Sara: Vitamiinit ja kivennäisaineet
Borg, Patrick: liikkujan ravitsemus: teoriasta käytäntöön
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy esim. seuraavat tuoreet viitteet aiheesta:
Ilander, Olli: Kiistanalaiset ravintolisät julkaisussa Juoksija 2/2006
Ilander, Olli: Pillerit puntarissa julkaisussa Juoksija 1/2006
Pilleri vai hedelmä : kumpi on parempi? : ja 13 muuta kysymystä ravintoaineista julkaisussa Kunto Plus 4/ 2006
Belitz, Jenni: 8 kysymystä ravintolisistä : totta, tarua vai urbaanilegendaa? julkaisussa: Kotivinkki 1/2006...
Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan...
Nora Robertsin suomennoksia julkaisee Gummerus-kustantamo, ja se on ilmoittanut julkaisevansa helmikuussa 2013 kirjailijalta teoksen nimeltä Rakkauden kynnyksellä.
Kyseessä lienee Robert Sabbagin teos Snowblind, joka on suomennettu nimellä Lumeen piirretty viiva : erään kokaiinisalakuljettajan tarina (Odessa 1985).
Englanninkielisen teoksen saa kaukolainaksi Varastokirjastosta, kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 20 mk.
Yksinomaan Vieras mies tuli taloon -teoksesta löysin ainoastaan Turun yliopistossa vuonna 1997 tehdyn gradun ja sekin koskee teoksen saksankielisiä käännöksiä (Visuri, Marja: Kulttuurieroja Mika Waltarin pienoisromaanin Vieras mies tuli taloon saksankielisissä käännöksissä). Naistutkimuksen kannalta teosta on käsitellyt Tarja Minkkinen artikkelissaan Nimetön nainen ja tosi mies Mika Waltarin teoksessa Vieras mies tuli taloon. Artikkeli löytyy kokoelmasta Päähenkilönä nainen : esseitä naiskirjallisuuden tutkimuksesta (toim. Sinikka Tuohimaa ja Tarja Minkkinen).
Teos on esitelty myös Markku Envallin kirjassa Suuri illusionisti ja Waltarin omissa muistelmissa (Kirjailijan muistelmia / toim. Ritva Haavikko) on myös kirjasta ja sen saamasta...
Tytönnimi Ronja ei kaiketi varsinaisesti tarkoita mitään. Kirjailija Astrid Lindgren kehitteli sen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure jättämällä siitä pois alun ja lopun. Suomessa jo ennen Lindgrenin Ronja rövarsdotter -kirjan ilmestymistä (1981) muutamalle kymmenelle tytölle annettu Ronja-nimi on selitetty meillä käytössä olleeksi Veronikan ja Matronan lempinimeksi.
Kyttälän poikki kulkeneen Ronganojan ja sen mukaan nimensä saaneen Rongankadun nimi puolestaan on muiden suomalaisten "Ronko"-nimien tapaan yhdistetty rukiin haltijan Rongoteuksen nimeen.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana