Kiitos kysymyksestäsi! Se osoittautui yllättävän hankalaksi, ja olemme pohtineet sitä laajemmassakin kirjastonhoitajaringissä. Ystävyydet näyttäytyvät kirjallisuudessa lähinnä kriisien kautta. Tyypillisesti lapsuudessa tai nuoruudessa solmittu suhde joutuu aikuistumisen tai muun elämänmuutoksen koettelemaksi, tai ulkoinen uhka hitsaa epäsuhtaisen joukon yhteen. Edellistä tapaa etenkin viihde- ja vakavassa kirjallisuudessa, jälkimmäinen taas on genrekirjallisuuden, etenkin fantasian, peruspilareita.Onnistuimme kuitenkin kaivelemaan kollektiivisesta kirjastonhoitajatajunnastamme sinulle muutaman teoksen testattavaksi: Arundhati Royn Ministry of Utmost Happiness / Äärimmäisen onnen ministeriö: Joukko hylkiöitä, joille ei Intian...
Pudas on "takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara". Näin sanan määrittelee Kielitoimiston sanakirja, 2. osa L-R (2006). Lisää tietoa löytyy mm. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pudas
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Song for a dark-haired woman on Seppo "Paroni" Paakkunaisen sävellys. Yleisradion kantanauhoilta löytyvä tallenne kappaleesta on sittemmin julkaistu CD-levyllä Radiojazzia. 1, 1969-1974 (Yleisradio, 1989). Sopraanosaksofonisolisti on Juhani Aaltonen. Säestyksestä vastaa Radion tanssiorkesteri Jukka Kortelaisen johdolla; sähköpianoa soittaa Matti Konttinen.http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=dark-haired&ID=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?id=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542&culture=fi
Kirjassa ”Kodin lakitieto : 1 : Osapuolena oikeustoimissa”, WSOY, 1999, todetaan, että ”puolisot voivat tehdä keskenään avioehdon eli sopimuksen siitä, miten heidän omaisuutensa jakautuu avioliiton päättyessä.
Avioehto on aina tehtävä kirjallisena. Tekstin tulee olla mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Molempien puolisoiden tai avioliittoon aikovien on hyväksyttävä ja allekirjoitettava sopimus. Kahden ulkopuolisen henkilön on lisäksi vahvistettava puolisoiden allekirjoitukset oikeiksi.
Avioehtosopimus on rekisteröitävä, jotta se tulisi voimaan ja sitoisi myös ulkopuolisia, esim. velkojia. Rekisteröinti tehdään jättämällä alkuperäinen avioehtosopimus jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeuden kansliaan. Rekisteröity...
Kyseessä on vanha kasku Suomen eri heimojen luonteenominaisuuksista, josta on olemassa hieman toisistaan poikkeavia variantteja. Useimmissa pudotaan tarkemmin määrittelemättömältä katonharjalta, toisissa tapahtumapaikka täsmennetään nimenomaisesti kirkon katoksi. Osassa tarinoita ovat mukana karjalainen, savolainen ja pohjalainen, useimmissa myös hämäläinen. Tarinan eri versioissa myös putoajien sanomisissa on pieniä eroja. Kaikkein tavallisin versio lienee se, joka on kirjattu esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistoon perustuvaan Matti Kuusen kirjaan Kansanhuumorin mitä missä milloinkin:"Katonharjalla oli neljä miestä töissä: karjalainen, savolainen, hämäläinen ja pohjalainen. Köysi petti, ja miehet lähtivät putoamaan. Karjalainen huusi...
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla...
Intialaisesta pukeutumisesta ei näyttäisi olevan varsinaisia kirjoja. Internet on tässä asiassa paras lähde. Laitan tähän muutamien englanninkielisien Internet-sivujen osoitteita. Sari ei ole puku vaan kangas, joka kiedotaan tietyllä tavalla, joten varsinaisia kaavoja ei ole. Ohjeita kankaan kietomiseen sen sijaan löytyy.
Kannattaa vierailla jos mahdollista esim. Intian Basaari -myymälöissä, joita on ainakin suurimmissa kaupungeissa esim. Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä (asematunneli).
ohjeita sarin käyttämiseen & kuvia
http://www.indianselections.com/category/general.howtowearasari
tietoa intialaisesta pukeutumisesta
http://www.devi.net/saribook.html
kuvia sareista
http://www.sarimagic.com/textiles/Sarees/ (hyvä!)
http://www....
Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-luvun Saksassa vadilta juominen oli tavallista yhteiskunnan paremmissakin piireissä, mutta myöhemmin siitä luovuttiin. Suomessa lautaselta juominen oli niin tavallista, että kupin reunalta juojia saatettiin pitää hienostelijoina. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa on runsaasti tällaisia kahvinjuontikohtauksia.
Kahvinjuontitavat alkoivat muuttua toisen maailmansodan jälkeen. Lautaselta juontia on ilmeisesti pidetty tavan viimeisimpinä elinaikoina huonona käytöksenä, sillä kotimaisiin perinnearkistoihin kertyneistä kahvinjuontimuistoista vuodelta 1969 löytyy maininta, jonka mukaan kertoja joi lautaselta, kun kukaan ei ollut näkemässä. Myös Ruotsissa...
Etsitty kirja voisi olla Jenny Kangasvuon Sudenveri. Kangasvuo on Oulussa asuva kulttuuriantropologi ja Sudenveri on hänen esikoisromaaninsa. Biseksuaalisuus on keskeinen aihepiiri Kangasvuolle myös hänen tieteellisessä tuotannossaan. Hänen lisensiaatintutkimuksessaan vertaillaan suomalaisen lehdistön käsityksiä biseksuaalisuudesta siihen, miten biseksuaalit itse kuvaavat biseksuaalisuutta, ja hänen tekeillä oleva väitöstutkimuksensa jäljittää biseksuaalisuuden paikkaa suomalaisessa seksuaalikulttuurissa.
Laillistettuja kätilöitä oli 18-68-vuotiaista 4 768 henkilöä, joista 27 oli miehiä, vuonna 2015.
Lähde: Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, THL 2018.
http://www.julkari.fi/handle/10024/135915
Suomen luonto -lehden Kysy luonnosta -palstalla on vastattu hyvin samanlaiseen kysymykseen, jossa kysyjän kesämökille oli ilmaantunut syksyisin vuoteeseen ja muihin paikkoihin kasvien siemeniä pikku kasoihin. Vastaajan mukaan piilottajat ovat hyvin todennäköisesti metsähiiriä, joiden suosikkivarastoja ovat juuri vuoteet. Vastauksen voi lukea alta:
https://suomenluonto.fi/uutiset/17937/
Kysy luonnosta -palsta löytyy täältä:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Emaloitu valurauta tarkoittaa, että siihen on laitettu eräänlainen lasitus suojaamaan valurautaa ruostumiselta. Tämä lasitus voi olla myös mattapintainen, minkä takia se saattaa vaikuttaa olevan ilman emalipintaa. Valurauta on hyvin altis ruostumiselle sen huokoisuuden takia, mistä johtuen se pitää joko rasvapolttaa tai emaloida. Emalointi ei kuitenkaan ole vastaus kaikkeen, sillä se on herkkä lämpötilanvaihteluille ja kolhuille. Emaloitu valurauta on helppo puhdistaa.
Fiskarsin sivuilla lukee kyseisessä padassa olevan emalipinnoite, mutta kuvaa katsoessa sitä on vaikea havaita. Uskon siis, että kyse on valuraudan värisestä ja mattapintaisesta emalipinnoitteesta. Jos kuitenkin koet, että padassasi on virhe, ota yhteys valmistajaan....
Hei,
Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla.
Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin...
Virittäjä-lehden artikkelin mukaan souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa ( Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä, Salmenkivi, Pulkkinen, Tuominen, Virittäjä 2/2006, s. 190–228): http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_190.pdf
Se on myös sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Souru on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Lukemasi fantasiasarja on luultavasti kuitenkin Ursula Le Guinin Maameren tarinat. Sarja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1970-luvulla: Maameren velho (1976), Atuanin holvihaudat (1977) ja Kaukaisin ranta (1977). Kirjoista on ilmestynyt uusia painoksia myöhemmin. Sarja jatkuu kirjoilla Tehanu (1992), Kertomuksia Maamereltä (2002) ja Toinen tuuli (2003).
Esimerkiksi Atuanin holvihaudat -kirjassa tapahtumapaikkana on Holvihautojen kunnas keskellä Atuanin autiomaata. Se on ikivanha jumalkuninkaan temppeli ja kalmisto, jonka yhdeksän hautapaaden alla on Labyrintti.
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Koskiniemi Sisko, Kääntöpuolella lapsuus ja Ihan tavallinen perhe. Kirjailija on lastensuojelun ammattilainen, joka kirjoittaa fiktion keinoin kohtaamistaan ilmiöstä.
Laukkarinen Liisa, Yhden asian mies ja Pakko juoda?
Härkönen Anna-Leena, Onnen tunti, joka käsittelee sijaisvanhemmiksi ryhtymistä.
Hayden Torey, Sähkökissa. Kirja kertoo autistisesta pojasta
Hayden Torey, Nukkelapsi. tositarina puhumattomasta tytöstä
sekä muut Haydenin kirjat.
Jalava Antti, Asfalttikukka. Kirja kertoo siirtolaisista, suomalaisista Ruotsissa 1970-80-luvulla.
Mörö Mari, Kiltin yön lahjat
Feldt Felicia, Näkymätön tytär
Onkeli Kreetta, Ilonen talo...
Täsmällisiä numerotietoja lentoliikenteelle varatuista pysäköintipaikoista tuskin on olemassa, mutta jos otetaan huomioon se, että 11. syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa onnistuttiin tyhjentämään ilmatila lentokoneista hyvin lyhyellä varoitusajalla, voitaneen varovaisesti päätellä, että tilaa kentillä on ollut riittämiin. Vastaavasti huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksessa ilmakehään levinnyt tuhkapilvi aiheutti lähes koko Euroopan lentoliikenteen tilapäisen pysäyttämisen eikä lentokoneiden pysäköintipaikkojen riittämättömyys tullut esille tämänkään tapauksen uutisoinnissa. Olisin siis taipuvainen pitämään kysymyksessä esitettyä väitettä pelkkänä urbaanilegendana.
