Linnuilla ei ole ulkoisia sukupuolielimiä (joillakin lajeilla mm. sorsalintukoirailla on kuitenkin penis). Lintukoirailla ja -naarailla on kloaakki eli yhteissuoli, jonka kautta siittiöt kulkeutuvat koiraasta naaraaseen. Saman kloaakin kautta poistuvat myös linnun ulosteet. Paritellessaan linnut laittavat kloaakkien aukot vastakkain ja samalla siittiöt siirtyvät. Lintujen parittelu on nopeasti ohi, mutta se toistuu useasti.
Yllä oleva tieto, samoin kuin paljon muuta lintutietoa löytyy Bird Life Suomen sivuilta:
https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/muita-lintukysymyksia/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kloaakki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linnut
Jääkiekkomaalin korkeus on 1,22 metriä ja leveys 1,83 metriä. Maalin sisämitta maaliviivan etureunasta verkon takareunaan on enintään 1,12 m ja vähintään 60 cm.
Lähde: Suomen jääkiekkoliitto: Virallinen sääntökirja.
Hyvin monessa kirjastossa voi nykyään digitoida VHS-kasetteja dvd:lle. Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voi hakea palveluja, sieltä saa seuraavan listauksen https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Entressen kirjasto, ESPOO
VHS-DVD -digitointilaite
Herttoniemen kirjasto, HELSINKI
VHS-DVD-digitointi
VHS-DVD-nauhurilla saat digitoitua vanhat videokasettisi DVD-muotoon. Digitointiin kuluu aikaa alkuperäisen nauhan pituuden verran, sillä analogisen VHS-nauhan kopiointia ei ole mahdollista nopeuttaa. Laitteella on mahdollista digitoida myös pienikokoisempia VHS-C-kasetteja; tällöin tarvitaan adapteri, jota voit pyytää lainaksi Herttoniemen kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Herttoniemen...
Luetettavia tilastotietoja asiasta on vasta vuodelta 1880
Tilastollisen vuosikirjan 1903 (tilasto 15b) mukaan koko maassa v. 1880
kansakoulukurssia korkeampi kaikkiaan 1,8 %
suomenkieliset 0,4 %
ruotsinkieliset 9,5 %
muita luku- ja kirjoitustaitoisia kaikkiaan 10,8 %
suomenkieliset 9,3 %
ruotsinkieliset 18,7 %
ainoastaan lukutaitoisia kaikkiaan 85,0 %
suomenkieliset 87,7 %
ruotsinkieliset 71,4 %
yhteensä siis vähintään lukutaitoisia 97,6 %
suomenkieliset 97,4 %
ruotsinkieliset...
Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit lainata HelMet-kirjastojen aineistoa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen, esim. ajokortin tai passin. Sen sijaan pelkästään muistamalla ulkoa kirjastokortin numeron ja pin-koodin et pysty lainaamaan.
Hei!
Terho Itkosen Uuden kielioppaan mukaan (v.2000) minkälainen kirjoitetaan aina yhteen, mutta esim. minkä kokoinen, - luonteinen, -makuinen, -niminen, ja -näköinen voidaan kirjoittaa myös erikseen.
Minkä tähden ja minkä vuoksi kirjoitetaan erikseen. Käytäntö on siis minkä-alkuisten sanojen kohdalla vaihteleva ja molemmat muodot ovat oikein: yhteen kirjoittaminen tai erikseen.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan sana kemi on kuiva- ja kovapohjainen, ohutmultainen, huonokasvuinen keto, tanner, kenttä, usein niitty Hämeessä ja Satakunnassa. Kuitenkin Kemi-alkuisia paikannimiä on eniten Pohjois-Suomessa Peräpohjolassa, Kainuussa sekä Oulujärven ja Pielisen rannoilla, lisäksi Vienan Karjalassa.
Kyrö taas on saman kirjan mukaan alkuaan hämäläinen maastotermi, jolla on ollut merkitys louhikkoinen, kallioinen, rotkoinen, ryteikköinen, maastonkohta, johon on helppo piiloutua. Ylitorniolla sana merkitsee edelleen kätköä ja piiloa. Etelä-pohjanmaan tärkeimmän asutuskeskuksen nimi oli keskiajalla Kyrö.
Kymi-sana löytyy Nykysuomen sanakirjasta ja se tarkoittaa isoa, mahtavaa, jokea. Uudesta suomalaisesta nimikirjasta en...
Bruno Rygseckin murhaaja oli Neiti Amalia Rygseck; hän livahti kylpyhuoneeseen Brunon aamuvirkistäytymisen aikana ja löi häntä sateenvarjolla takaraivoon. Bruno menetti tajuntansa ja hukkui omaan kylpyammeeseensa.
Komisario Palmun erehdys taisi olla se, että hän viritti ansan murhaajalle huolimattomasti; tarkoitushan oli että Neiti Vanne toimisi syöttinä ja murhaaja olisi lähtenyt liikkeelle tavoittelemaan häntä. Komisario Palmu ei tullut ajatelleeksi, että Neiti Rygseck kutsuisi Neiti Vanteen luokseen, eikä siis ohjeistanut miehiään tämän mahdollisuuden varalta.
Lorvikatarri on tauti, jonka uhri vain laiskottelee. Taudin nimen alkuosa tulee verbistä "lorvailla, lorvehtia, lorvia", mikä viittaa laiskana olemiseen, vetelehtimiseen ja maleksimiseen. Lorvikatarria kutsutaan myös lorvitaudiksi.
Lorvikatarri on leikkimielinen ilmaus. Vakavasti puhuen katarri-sana viittaa limakalvon tulehdukseen, kuten esimerkiksi yhdyssanoissa keuhkokatarri ja mahakatarri. (Suomen kielen perussanakirja v.1990)
Hymykuoppa on pieni mutaatio ihmisen kasvolihasten perimässä.
Hymykuopat periytyvät dominoivasti eli usein lapsella on hymykuopat, jos toisella vanhemmista on sellaiset.
"Hyvän tuulen lihaksisto piilottelee kasvojen julkisivun alla. Suupielestä ylös korvan suuntaan johtaa iso poskiluulihas, tieteelliseltä nimeltään zygomaticus major.
Kun se supistuu, suu venyy leveämmäksi ja kaartuu sivuilta ylöspäin. Lihastyön tuloksensa kasvoille levittäytyy hymy.
Joidenkin ihmisten isolla poskiluulihaksella on kaksi kiinnityskohtaa suupielessä. Tämän ansiosta heidän poskiinsa ilmaantuu lihasten supistuessa hymykuopat."http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/talla_ilmeella_elat_pitk…
Lisätietoa saat vielä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/...
Suomen murteiden sanakirjan (osa 1, s. 573-574) mukaan atima tarkoittaa 1)sukulaisvierasta, -vierailua, vierasjoukkoa ja 2)sukulaisten luona vieraisilla olemista. Vermlannin metsäsuomalaisten kielessä sanalla on ollut myös merkitys 'kehno ruoka'. Sana esiintyy myös muodossa atimo, joka ei kaikissa sijamuodoissa erotu atimasta.
Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelussa. Tässä vastaus:
”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä. Fillariksi on kutsuttu myös 1970-luvulla moottoripyörää ja 1960-luvulla auton rengasta: heitetään fillarit alle."
Lähteet:
http://www.kysy.fi/kysymys/...
Barbara Taylor Bradfordin kirjoittamaan Harten perheen tarinaan kuuluu tätä nykyä seitsemän kirjaa:
1. Rahan ruhtinatar
2. Unelmien valtiatar
3. Nainen ylitse muiden
4. Emman salaisuus
5. Onnen yllätykset
6. Tahtonaiset
7. Suvun vihollinen
Sarjan kuudennen kirjan Tahtonaisten takakannen esittelytekstissä tosin sanotaan, että teos on viimeinen osa tässä sukutarinassa. Harten tavaratalosukuun liittyviä ihmisiä kuitenkin tavataan myös Tahtonaisten jälkeen ilmestyneessä romaanissa Suvun vihollinen, ja Barbara Taylor Bradfordin virallisella amerikkalaisella verkkosivulla tämä teos (Breaking the rules) mainitaan nimenomaisesti sarjan seitsemäntenä kirjana.
http://www.barbarataylorbradford.com/hartefamilysaga.htm
HETU ja SOTU eivät tosiaankaan ole aivan sama asia, vaikka käytännössä tehtävä on ollut sama.
Sosiaaliturvatunnus (sotu) oli Kansaneläkelaitoksen 1.9.1964 lähtien kaikille kansalaisille jakama tunnus, joka vastasi myöhemmän henkilötunnuksen rakennetta. Sosiaaliturvatunnuksesta kuitenkin luovuttiin vuoden 1971 alussa, jolloin sen korvasi Väestörekisterikeskuksen myöntämä henkilötunnus. Vaikka sotuja ei siis ole myönnetty vuoden 1970 jälkeen, se on käsitteenä jäänyt elämään arkikielessä. Virallisesti nykyään on kuitenkin olemassa vain henkilötunnus (HETU).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6tunnus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturvatunnus
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kustantamosta kerrottiin, että Darren Shan kirjasarjan osien 11 ("Lord of the Shadows") ja osan 12 ( "Sons of Destiny" ) suomennosten pitäisi ilmestyä vuoden 2012 aikana.
Kirjojen tarkat ilmestymisajankohdat eivät ole vielä selvillä, mutta "Lord of the Shadows" -kirja julkaistaan todennäköisesti kevään 2012 aikana.
Darren Shan -kirjoja kustantaa Suomessa Tammi. Palautelomake löytyy täältä: http://www.tammi.fi/sivut/3.
Kysymyksen sitaatti on Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884. Kirje sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet.
"Olen ollut täällä nyt aivan yksin. Annikin [Canth] on Kurkiharjussa. Tuo tietysti on outoa ja ikävää, mutta ainahan sen kestäisi, ellei olisi noita tosi elämän tosi huolia jotka karkoittavat unen ja tekevät sydämmen levottomaksi. Tiedän kuitenkin että ne ovat minulle tarpeelliset, sillä ne pitävät sielun voimia eleillä ja kehittävät hermostoa. Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää." (s. 162, kursiivi lisätty)
Kyllä varasto on edelleen varasto. Aineistohotelli puolestaan on termi, joka liittyy Helsingin kaupunginkirjastossa toukokuussa aloitettuun aineiston kellutukseen. Kun kirjastoaineistoilla ei enää ole erillistä omistajakirjastoa, niteet sijoitetaan eri kirjastoihin kulloisenkin tarpeen mukaan. Älykäs kellutusjärjestelmä ohjaa jokaisen niteen aina sellaiseen kirjastoon, jossa juuri sillä hetkellä on kysyntää sen tyyppiselle aineistolle. Jos kuitenkin jollakin hetkellä tiettyjä aineistoja ei paljonkaan kysytä missään kirjastossa - esimerkiksi kesäaikaan joulukirjoja tai tenttikauden päätyttyä oppikirjoja - ne ohjautuvat väliaikaisesti aineistohotellliin odottamaan, että kirjastoissa taas on kysyntää niille. Aineistohotelli on...
Milläs minä pääsen taivaaseen (trad.sovitus: Marko Mäkinen)
1. Milläs minä pääsen taivaaseen? Pyörälläkö vinhasti polkien? Autollako ajan vaiko raketilla meen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
2. Lentokone tässäkö tarpeen on? Laivako se viepi yli aallokon? Hevosetko hankin minä rattaineen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
3. Syntini kun hylkään ja tunnustan silloin minä taivaan jo omistan! Uskomalla Herraan Jeesukseen pääsen minä varmasti taivaaseen!
ainakin moniviestimessä Pieni suuri seikkailu : isä suojaa (1997)
terveisin Virpi Silvonen / Lappeenrannan maakuntakirjasto
