Kyllä, pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy myös somalin kielistä aineistoa. Voit hakea sitä www.helmet.fi -sivustolta seuraavasti:
Klikkaa etusivulta kohtaa tarkennettu haku. Laita varsinaiseen hakukenttään tähti (*) ja valitse kieli-valikosta somali.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Suosittelen lähettämään kysymyksesi suoraan Ellibsin asiakaspalveluun. Saat heihin yhteyden kun lähetät sähköpostia osoitteeseen support( a t )ellibs.com (korvaa osoitteessa kohta "( a t )" merkillä @.
Ainakin Entressen kirjastossa on ollut lainattava iPad. Kysy lisää kirjastosta, seuraava linkki avaa yhteystietosivun http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Entressen_kirjasto/Yht…
Kirjastojen Mobiililaitteet ja älypuhelimet -työpajoissa voi käsitellä, kokeilla ja kysyä laitteista. Esim. Sellon kirjaston seuraava mobiilityöpaja on ensi perjantaina 8.2. klo 16.30. Tervetuloa!
Kirjastoissa saa apua laitteiden käyttöön esim. Lainaa kirjastonhoitaja -palvelussa. Varaa aika seuraavan linkin avaamalta sivulta. http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Kysy_meilta
Päiväkodin aloittamisesta ja yökyläilystä on paljon kirjoja, ja ne varmasti ovat tilanteet, joissa lasten eroahdistus usein tulee esiin. Päiväkotiin menosta kerrotaan ainakin kirjoissa Wolde: Sanna päiväkoti, Pelliccioni: Onni-poika menee päiväkotiin, Forssen Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko, Kuutti: Onni ja Aada päiväkodissa ja Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri. Yökyläilykirjoja ovat esimerkiksi Kuutti: Onni ja Aada yökylässä, Känkänen: Tuu yökylään, Apo Apponen!, Kirkkopelto: Mollin iltahepuli, Lindenbaum: Essin uni hukassa ja Reuterstrand: Emppu yökylässä. Ihan suoraan eroahdistuksesta ei näissä eikä muissakaan kuvakirjoissa puhuta, vaan enemmänkin halutaan vahvistaa myönteistä kuvaa lasta mahdollisesti...
Ympäristöministeriön www-sivulla http://www.vyh.fi/ym/palvhak/alo.htm löytyy luettelo eri alueiden seutukaava-asioista vastaavista henkilöistä puhelinnumeroineen.
Sisäasianministeriön www-sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html puolestaan löytyy kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Suomen kuntaliiton sivulla http://www.kuntaliitto.fi/esittely/kuntakoodit.htm on kuntien kuntanumerot.
Tilastokeskus käyttää määritelmää seutukunnat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin postin sivuilta http://www.posti.fi/ löytyi postinumeroluettelo, muttei enää. Vastausta siihen, mitkä postinumeroalueet
kuuluvat mihinkin seutukaava-alueeseen ei löytynyt. Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella ympäristöministeröstä tai postista.
Kuulostaa siltä, että varauksesi kanssa on sattunut jokin "työtapaturma" jossain logistiikan kiemuroissa.
Jos otat yhteyttä lähimpään aluekirjastoosi, niin voimme selvitellä ongelmaa tarkemmin ja kenties löytää kirjan Sinulle. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Pahoittelut hankaluuksista!
Tilaan ei ole tulossa Helmet-kirjastoa. Suunnittelupäällikkö Lauri Riikonen kertoi, että kirjastoksi nimettyyn tilaan on tulossa kiinteistön puolesta lautapelejä.
Yleisissä kirjastoissa EBSCO-tietokanta on kyllä vapaasti kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Esim. Helsingin kirjastoissa pystyt myös tulostamaan tietokannassa olevia kokotekstiartikkeleita, jolloin ensimmäiset viisi liuskaa ovat maksuttomia, loput maksavat markan / sivu. En kuitenkaan onnistunut löytämään etsimääsi artikkelia Ebscosta. Näyttää myös siltä, että Ebscoon on indeksoitu ainoastaan etsimäsi lehden edeltäjä (Psychosocial rehabilitation journal) vuoteen 1995 asti, mutta ei Psychiatric rehabilitation journalia.
Olet tietysti tervetullut käyttämään Ebscoa mihin tahansa pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon, mutta edellä mainituista syistä ehdottaisin, että ottaisit yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon Terkkoon, jonka...
HelMet-verkkokirjaston eräpäivätiedotteet otetaan näillä näkymin uudelleen käyttöön 15.1.2009. Valitettavasti muistutus- ja ilmoituspostin tulostaminen on edelleen hidasta eikä ongelman syy ole selvinnyt. Tällä hetkellä kirjasto ei voi taata, että kaikki eräpäivätiedotteet lähetetään päivittäin. Suurin osa tiedotteista voidaan lähettää, mutta päivinä, jolloin sähköpostitse lähetettävän ilmoitus- ja muistutuspostin määrä on tavanomaista suurempi, esim. juhlapyhien jälkeen, osa eräpäivätiedotteista voi jäädä tulostumatta. Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään aina ensin ja eräpäivätiedotteita vasta niiden jälkeen. Tämän vuoksi eräpäivätiedotteiden puuttumisesta ilmoittavien sähköpostitiedotteiden lähettäminenkään ei olisi...
Tapio Rautavaara ei ole levyttänyt tätä Ragnar Ågrenin säveltämää laulua, jonka alkuperäinen nimi on "Spelmannen" ja sanoittaja Dan Andersson. Ehkä muistelet Esa Niemitalon levytystä? Esa Niemitalon ääni muistuttaa Tapio Rautavaaran ääntä. Hänkään ei laula täsmälleen muistamillasi sanoilla, vaan "mä soitan niinkuin tahdon enkä niinkuin neuvotaan". Mauno Kuusisto laulaa tämän saman kohdan: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin halutaan." Tauno Palo laulaa: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin toiset haluaa." Esa Niemitalo aloittaa laulun sanoilla "Oon soittoniekaks syntynyt", kun esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 2, laulu alkaa: "Oon soittoniekka huoleton". "Soittoniekka"-laulun suomenkielisten sanojen tekijäksi on...
Valitkaa HelMet-aineistohaussa ensin Sanahaku. Sitten hakukenttään Äänikirjat romaanit. Aineistokohdasta voitte valita C-kasetit. Voitte myös halutessanne korvata sanan romaanit sanalla kaunokirjallisuus.
Suomen Sukutukimusseuralla on SukuForum -niminen keskusteluryhmä, josta löytyy henkilö, joka on käyttänyt vanhempaa Juuret -tietokantaa. Sukututkimusseuran sivulta, www.genealogia.fi, on myös linkkejä muihin keskusteluryhmiin.
Keräsin pienen listan omia ja kollegani suosituksia. Mukana on niin nuorten- kuin aikuistenosastolle sijoitettuja kirjoja, joiden voisi arvella sopivan tuollaiselle ikäryhmälle. Tässä siis lista:
– Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus, 2017), aavikkofantasiaa ja nuoret päähenkilöt
– Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014), kahden naisen välinen rakkaustarina fantasiamaailmassa
– Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus (Johnny Kniga, 2016), dekkari
– Magdalena Hai: Haiseva käsi (Karisto, 2016), nuorille suunnattua kauhua.
– Kati Hiekkapelto: Kolibri (Otava, 2013), maahanmuuttajatemaattinen dekkari
– Juha Jyrkäs: Oivas Repänen : Kainoan musta linna (Kuoriaiskirjat, 2017), suomalaista barbaarifantasiaa
– Jari Järvelä: Metro-...
Hei!
Varsinaisesti verenvähyyttä käsittelevää tietoa en akupunktiokirjoista ole löytänyt. Hyvä artikkeli akupunktiohoidosta ja sen hoitokohteista ja komplikaatioista sen sijaan löytyy teoksesta:
LÄÄKÄRIN käsikirja / toimitus: Ilkka Kunnamo ... [et al.] ; Julkaisut: Duodecim, 2004 (Jyväskylä : Gummerus). -1526, [2] s. : kuv. ; 26 cm.
Artikkelin akupunktuurista on kirjoittanut Seppo YT Junnila. Teoksen voi lainata tai sitä voi käydä lukemassa Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Tässä vielä alla pari kohtuullisen uutta suomenkielistä kirjaa akupunktiosta:
Aejmelaeus, Päivi: "Akupunktioatlas : meridiaanit ja akupisteet : käsikirja perinteisen kiinalaisen lääketieteen harrastajille" (2002)
Hiltunen, Marja: "Kiinalainen lääketiede: terveyttä ja...
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
Jyväskylässä on toiminut sekä Jyväs-Matti että Jyväs-Martti. Jyväs-Matin toimiala oli arvopaperien ja raaka-ainesopimusten välittäminen. Jyväs-Martin taas maatalouskoneet ja -tarvikkeet.
Erich Kästnerin Lisen ja Lotten salaisuus (Das doppelte Lottchen) on filmattu Amerikassa nimellä The Parent Trap. Suomeksi se on nimellä Ansa vanhemmille. Sitä on saatavissa Suomen kirjastoista VHS-tallenteena. Oulun kaupunginkirjastossa sitä ei valitettavasti ole, mutta sitä voi kaukolainata muista kirjastoista.
Kirjaudu omilla tunnuksillasi Kyyti-finnaan. Sitten klikkaat auki oman tilisi (se avautuu nimesi vieressä olevasta väkäsestä), jonka jälkeen saat omat lainasi näkyviin. Sen jälkeen klikkaat ruutua " uusi kaikki" yläreunassa tai klikkaat teosten kohdalla olevaa ruutua ja valitset ne teokset, jotka haluat uusia.
