Seinäjoen kirjaston ensimmäisiä mangoja ovat olleet Katsuhiro Otomon Akira-sarjakuvat. Niistä ensimmäinen on hankittu syyskuussa 1995. Ennen manga-buumin alkua kirjastoissa ei paljon muita manga-sarjakuvia Akiroiden lisäksi ollutkaan.
Muiden kirjastojen tilanteeseen en pääse Internetin kautta käsiksi. Voisimme laittaa kysymyksen kirjastohenkilöstön sähköpostilistalle, mutta silloinkin vastaukset olisivat satunnaisia, kaikista kirjastoista tietoa ei olisi saatavilla kuitenkaan. Kysymääsi tietoa ei siis valitettavasti ole suoraan saatavilla mistään. Halutessasi voit tietenkin kysellä tietoa suoraan haluamistasi kirjastoista.
Kartanosta ilmestyi historiikki vuonna 1983: Kytäjä, kohtalon kartano / Aake Pesonen. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1452846__Skyt%C3%A4j%C3%A4…
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
Valitettavasti kirjaston Arabian tuotantoa käsittelevistä kirjoista en löytänyt kuvailemaasi kannua. Jonkinlaista osviitta voi saada teoksesta Helanderilla huudettua 2008-2009, jossa on seuraavia esimerkkejä Arabian tuotteista: kolme maitokannua 160€, kahvikannu ja kaksi maitokannua 180€, neljä maitokannua 230€, maitokannu ja kaksi kermakkoa 180 €. Antiikki & design -lehteen voi lähettää valokuvan kannusta ja saada Mikä missä milloin -palstalla asiantuntevan arvion.
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
Asiakastietokoneiden käyttöliittymiä ja asetuksia säädetään vielä. Valikoita ja työpöytänäkymää hiotaan ja rekisteröitymissivun teksteihin tulee käännöksiä. Palaute otetaan huomioon muutoksia tehtäessä. Prosessi kestää valitettavasti jonkin aikaa, sillä mukana on useita toimijoita.
Tietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai mitään muuta tunnusta. Kirjautuminen koneelle tapahtuu valitsemalla alkunäytöltä Vieras ja sitten klikkaamalla Kirjaudu sisään. Ulos kirjaudutaan kaksoisklikkaamalla työpöydän kuvaketta Kirjaudu ulos - Log Off.
Chromea voi tällä hetkellä käyttää vain Incognito-tilassa. Tulossa on päivitys, jonka jälkeen Chromen selaamistilan voi valita. Jos ei halua...
Kannattaa käydä kirjastossa aivan paikan päällä missä asia voidaan helposti selvittää. Ottakaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, niin saatte tarvittaessa myös uuden kirjastokortin samalla käynnillä.
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Vastausta tähän ei valitettavasti löytynyt. Sarjan ovat käsikirjoittaneet Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma, ohjannut Ilkka Vanne ja tuottanut TV1 Draamaohjelmat. Asiassa kannattaakin kääntyä Ylen puoleen https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Helmet-kirjastot eivät tilaa toistaiseksi Kirjastokino-palvelua, sillä sen sisältö ei vastaa laadultaan asiakkaidemme toiveita. Helmet-kirjastot arvioivat myös muita VoD-palveluita, ja näin ollen palvelut saattavat laajentua kattamaan myös Vod-palvelun myöhemmin.
Kyseessä on Ilmari Kiannon satu Kaiken Kyselijä Tyttö ja se on mm. teoksessa Turjanlinnan satukirja / omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi Ilmari Kianto. - Helsinki : Otava, 1920, 2. p. sivut 68-71 sekä teoksessa Pieni aarreaitta. - 1. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY. ISBN 951-0-17363-0, ss. 164-166.
Oopperan libretosta löytyy Aulis Sallisen Kiannon tekstin pohjalta muokkaama sanoitus ja siinä on kohtauksessa 3, s. 126 eteenpäin lasten esittämiä kysymyksiä (mm. Mikä se oikein on se piru, poltetaanko taivaassakin tupakkaa, onko Jumalalla partaa…). Kysymykset on poimittu em. sadusta. Teoksen saa mm. Tampereen kaupunginkirjastosta kaukolainaksi. Teoksen tiedot:
Punainen viiva [Nuottijulkaisu] : kaksinäytöksinen...
Helsingin Sanomat 1945 vuodelta löytyvät mikrofilmeinä Pasilan kirjastosta. Ne saa siellä lukusalilainaan.Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta löytyvät myös lehden vapaakappaleet. Niitä voi tiedustella kirjastojen asiakaspalvelusta. Lehtiä ei saa sieltäkään kotilainaan.Kopiointi onnistunee, mutta se on maksullista.
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku), ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
Lisätietoja:
Opetusministeriön sivut:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html
Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497
Vennamo, Meri, Lähikuvassa Veikko Vennamo / Meri Vennamo 2009 (Keuruu : Otavan Kirjapaino). Meri Vennamo on kirjoittanut kirjan isästään Veikko Vennamosta ja lapsuudenperheestään muutenkin.Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (1973) [maanalainen kommunistiaktivisti, kansanedustaja 1945–51, sisäministeri 1945–48]Annikki Kalela: Isäni A. K. Cajander (1985) [pääministeri 1922, 1924, 1937–39]Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja – suomalainen sovittelija (1986) [ulkoministeri 1951–52, pääministeri 1953–54]Kukka-Maaria Karjalainen: Isä (Ahti Karjalainen) 1998Vappu Tuomioja: Sulo, Hella ja Vappuli (Sulo ja Hella Wuolijoki) 1997
Emme ikävä kyllä onnistuneet selvittämään mistä kirjasta on kyse. Nimettömiä kirjeitä on monissa tunnetuissa dekkareissa, mutta kuvailemasi kaltaiseen juonikuvioon emme törmänneet.
Kirjasammon kautta voi selailla listausta jännityskirjoista, joissa kirje on keskeisessä roolissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/j%C3%A4nnityskirjallisuus%20k…
Helmet sivustoa kehitetään parhaillaan. Saa nähdä, onko uudessa sivustossa toivomasi ominaisuus käytössä.
Muutosta odotellessa voisit kokeilla Helmet-sivujen muistilistaa.
Hakutulosten oikeassa reunassa, varaa toiminnon alla, on lisätoimintoja. Keskimmäisenä niistä on lisää koriin. Koriin lisätyn kirjan viereen ilmestyy Lisätty koriin ilmoitus. Sen linkistä pääset tarkastelemaan koria.
Korissa olevat kirjat voi lisätä Helmet-sivujen muistilistalle (tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun) tai lähettää aiheen mukaan nimettynä viestinä sähköpostiin.
Lastenkirjainstituutin Päivi Nordling vastasi seuraavalla tavalla: Vastaavanlainen kysymys on joskus esitetty meille tänne instituuttiin: mitkä kirjat ovat sellaisia, joita voi pitää sukupolvikokemuksena eli jotka (melkein) kaikki eri puolilla maailmaa asuvat alle 30-vuotiaat ovat lukeneet. Tähän ryhmään kuuluvat ehkä monet Astrid Lindgrenin kirjat, myös Tove Janssonin muumikirjat ja uudemmista J. K. Rowlingin Harry Potterit. Mahdollisesti kirjoja on listattu jonnekin, mutta en pysty äkkiseltään sanomaan mistä tällaista tietoutta löytäisi.
Onnetista poimin asiasanalla klassikot muutamia teoksia joista voi lähteä haravoimaan klassikoita, päällimmäisenä kaksi:
01.58 NYSTRÖM, Karna
100 böcker att läsa innan man blir vuxen
Lund : BTJ...
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (...
