Perusteos joka löytyy useimmista kirjastoista on
Tuontiopas ( Fintra 2002),
muita teoksia joita kannattaa myös kysyä ovat :
Karhu, Kari : Kansainvälisen liiketoiminnan käsikirja (Edita 2002)
Pehkonen, Eino : Vienti- ja tuontitoiminta (WSOY 2000)
Holopainen, Tuulikki : Yrityksen perustajan opas (Edita 2003)
Yrityksen perustamisopas : käytännön perustamistoimet (Edita 2003)
Jos olette pirkanmaalainen, teitä auttaa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa Pirkanmaan TE-Keskus (vastaavia keskuksia ja palveluja on muuallakin Suomessa -löytyvät palvelusta http://www.te-keskus.fi/)
Kauppakatu 4
PL 467, 33101 Tampere
puh. (03) 256 5300 vaihde
fax (03) 256 5329
Yrityspalvelukeskus/Neuvonta
puh. (03) 256 5777
Tampereen palvelupiste :...
Teoksessa Suomen kirjallisuus 5. SKS 1965 on parin sivun verran tietoa Yhdeksän miehen saappaista. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa on myös käsitelty tuota Haanpään teosta noin sivun verran. Pelkästään Pentti Haanpäästä on myös ilmestynyt useita teoksia, esim. Pirkko Vallinojan kaksiosainen Pentti Haanpää.
Kansalaisuus on hallinnollinen määritelmä, kun taas "englantilainen", "suomalainen", "nigerialainen", "hondurasilainen" jne ovat kulttuurihistoriallisia nimityksiä jollain alueella elävistä tai eläneistä kansoista. Usein mutta ei suinkaan aina kansallisuutta määrittää asuinalueen lisäksi yhteinen kieli tai yhteiset kielet.
Kansalaisuus ei ole täsmällinen, tieteellisesti rajattavissa oleva käsite, vaan enemmän kulttuurinen sopimus, josta voi vallita suuriakin erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomessa kiistellään edelleen siitä, kuka voi tai saa olla "saamelainen". Myös siitä, kuka voi tai saa olla "suomalainen", vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä.
Yleensä kansallisuuteen synnytään, mutta yhtä hyvin ihmisellä voi olla useampi kuin yksi...
Tällä hetkellä ei ole ainakaan julkista tietoa, milloin tätä kirjasarjaa tulisi seuraavan kerran suomeksi. Kustantamot julkaisevat tiedot tulevista kirjoistaan yleensä puolivuosittain, joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan loka-marraskuussa. Asiasta voi kysyä suoraan Maasin kirjoja suomeksi julkaisevalta Gummerukselta: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Yskänlääkkeiden tehoa on jonkin verran tutkittu viime aikoina. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että yskänlääkkeet eivät vähennä yskää yhtään tehokkaammin kuin lumelääkitys. Lumevaikutus saattaa perustua siihen, että voimakkaan makuinen neste valuu yskimisestä ärtyneen nielun läpi, ja syntyy tunne yskää helpottavasta vaikutuksesta. Eräs tanskalainen tutkimuslaitos jopa suosittelee, ettei yskänlääkkeitä pitäisi käyttää lainkaan.
(Lähde: Suomen lääkärilehti, 2007, nro 18, s. 1850-1851)
Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/...
Kuluttajaliiton sivustolta (http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkeet_ja_ravitsemus/tuote…) löytyy tällainen taulukko (kyse on tosin grillimakkaroista mutta tiedot ovat suuntaa-antavia):
Korkein lihapitoisuus
1. Kivikylän Bratwurst (97%)
2. Pajugrilli Provence Pajuniemi (95%)
3. UkkoPekka Saksalainen Olutmakkara (91%)
Alhaisin lihapitoisuus
1. Camping Juusto HK (10%)
2. Poprilli HK (11%)
2. Grillimakkara Pirkka (11%)
2. Grillimakkara X-tra (11%)
3. Hiillos Kevyt Atria (12%)
Toisin sanoen parhaimmillaan lihapitoisuus voi lähetä jopa 100%:ia, mutta ei voi tietysti ylittää sitä.
Nuottia näyttää olevan aika huonosti saatavilla. Esimerkiksi Eepos-kirjastoilla nuottia ei ole. Finna-palvelun mukaan kyseistä nuottia saattaa olla Kansalliskirjastolla, mutta se on tilattavissa vain lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston yhteystiedot löydät täältä . Voit heiltä kysyä lisää nuotista ja esimerkiksi, voiko sitä kaukolainata. Kaukolainauksen avulla voit saada nuotin lähikirjastoosi. Jos haluat kaukolainata nuotin, olethan yhteyksissä lähikirjastoosi. Kaukolainan maksu on kirjastokohtainen.
Kyseisestä kirjailijasta löytyy parhaiten tietoa Internetin kautta http://www.google.com haulla löytyy sivuja kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen. Kirjastoissa voit käydä etsimässä kirjailijasta lehtiartikkeleita Ebsco-lehtiartikkelikokoelmasta, kysy kirjaston neuvonnasta lisää.
Koiratytöt-sarjan kahdeksas osa ilmestyy alkuvuodesta 2008. Osa on nimeltään Jesse lintukoira. Valitettavasti kansikuvaa ei löytynyt: Kirjastoon ei vielä ole tullut Kariston kevään 2008 kirjaluetteloa eikä kuvaa ollut netissäkään. Jos asia sinua kovasti kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä kustantajaan, www.karisto.fi
Alhola on MTV Teatteritoimituksen tuottama neliosainen minisarja, joka esitettiin TV 2-kanavalla kevättalvella 1991. Sitä ei valitettavasti löydy YLEn Tallennemyynnin eikä YLE Shopin valikoimista. Myöskään kirjastoista ei sarjaa löydy. YouTubessa näyttäisi pyörivän sarjan valittuja paloja videoklippeinä, löydät niitä vaikkapa Googlen kautta hakemalla.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Ari Haasion kirjassa Ulkomaisia dekkariklassikoita 1. kerrotaan, että Christie kuuluu englantilaisen salapoliisikirjallisuuden whodunit -koulukuntaan, jolle on tyypillistä keskittyä rikoksen tekijän selvittämiseen. Kirjassa on artikkeli, joka käsittelee Agatha Christien tuotantoa.
Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teoksessa Pidättekö dekkareista on artikkeli Mitä Agatha tiesi? -Lajit ja rakenteet ja siinä esitetään sivuilla 93-95 ruotsalaisen dekkariteoreetikon Jan Brobergin jaottelu, jossa jännityskirjallisuus jaetaan kuuteen ryhmään. Artikkelissa kuvataan myös esimerkkejä näistä eri lajeista, joukossa myös Agatha Christien kirjoja.
Dekkaritietokannasta löytyy kaunokikrjallisuuden asiasanaston Kaunokin mukainen jännityskirjallisuuden...
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5" ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen "Tyyris Tyllerö"- ja "Onnimanni"-lehtiä.) Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: "Lukufiilis" (1/1997 s.22) on...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä mitään henkilötietoja, jotka eivät ole julkisista lähteistä kenen tahansa löydettävissä. Jenni Sivosen syntymäaikaa ei näytä löytyvän.
Heikki Poroila
Hei, veikkauspelien voiton lunastamisesta kannattaa tiedustella peliä myyvältä taholta.Alla Veikkauksen asiakaspalvelun yhteystiedot ja Veikkaukselta usein kysyttyihin kysymyksiin heidän vastauksensa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/yhteystiedot/yhteystiedothttps://www.veikkaus.fi/fi/artikkeli#!/dimy/kampanjat/yritys/usein-kysyttya
Tasavallan presidentin asetuksessä arvonimistä esitetään yleiset edellytykset ja rajoitukset arvonimen myöntämiselle. Näitä ovat:
Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton.
Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.
Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.
Asetus on luettavissa Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
Nämä edellytykset on jokaisen arvonimen saajan täytettävä. Kaikissa arvonimissä on omat kriteerinsä, mutta myöntäminen perustuu kuitenkin kokonaisarvioon ihmisestä....
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891.
