Haun rajaaminen johonkin tiettyyn kirjastoon HelMet-haussa onnistuu. Esimerkiksi jos haluaa tietää löytyykö elokuva Hikinen iltapäivä Pasilan kirjastossa niin voi kirjoittaa teoksen nimikenttään Hikinen iltapäivä ja painaa Hae-painiketta. Tämän jälkeen painaa Rajaa / Järjestä hakua painiketta, jonka jälkeen valitaan DVD-levy aineistovalikosta sekä Pasila kirjastovalikosta ja painetaan Vahvista-painiketta jonka jälkeen esiin tulee kaksi Hikinen iltapäivä viitettä, joista toinen on DVD-levy. Klikkaamalla DVD-levyn otsikkoa esiin tulee tieto, että kyseinen DVD-levy kuuluu myös Pasilan kokoelmaan. Samalla näkee onko DVD hyllyssä vai lainassa. HelMet-tietokannan osoite on: www.helmet.fi
Näin yksityiskohtaisessa erikoisalan kysymyksessä kannattaa varmaan ottaa yhteyttä ko. erikoisalan tietopalveluun, esim. Suomen Rautatiemuseoon http://www.bearware.net/rautatie/fi/default.asp
Rautatiemuseolla on mm. yli 10 000 nidettä käsittävä kirjasto. Seinäjoen seudun paikallishistorioista saattaa myös löytyä tietoa (esim. Alanen, Aulis J. : Seinäjoen historia 1. 1970). Internet-linkissä http://www.helsinki.fi/~kekallio/asemasta.htm on tietoa mm. Seinäjoen seudun rautatieliikenteen alkuvaiheista.
Jos tarkoitat jonkun kirjaston tarjoaman asiakaspäätteen nopeutta, kerro ensin, mitä kirjastoa tarkoitat. Käytännössä 100 megatavun nopeutta asiakaspäätteellä tuskin on missään tarjolla. Mutta keskustele asiasta sen kirjaston henkilökunnan kanssa, jota käytät. Eri kaupungeissa voi olla myös hyvin erilaisia nopeuksia asiakaskoneissa.
Heikki Poroila
Vantaa, Tikkurila
Aivot ovat osa hermostoa. Selkäytimen kanssa aivot muodostavat keskushermoston. Aivosairaudet kuuluvat siis hermoston sairauksien piiriin. Lisää aiheesta esimerkiksi Heikki Takalan ja Jyrki Joensuun kirjassa Joka kodin suuri lääkärikirja (Otava, 2000) tai tarkemmin teoksessa Neurologia (Jorma Palo & al).
Top ten - listaa ei aiheesta löydy, enkä sellaista lähtisi alaa tuntematta tekemään. Yleisimmistä hermoston sairauksista kerrotaan lääketieteen yleisteoksissa, kuten mainitsemassani Takalan ja Joensuun kirjasssa.
Osoitteessa http://www.neurocity.fi/ linkit - otsikon alla on kattava lista erilaisia linkkejä liittyen neurologisiin sairauksiin. Voit vielä tiedustella asiaa alan asiantuntijalta. Osoitteessa http://www.tohtori.fi/kysy/ on...
Ainakin James Innes-Smithin kirjassa Tukka hyvin? (WSOY 2003) on kuvia 1970-luvun kampauksista. Muita mahdollisia lähteitä ovat Tracy Tolkienin Vintage - the art of dressing up (Pavilion 2000), Mary Traskon Daring do's - a history of extraordinary hair (Flammarion 1994) ja Dylan Jonesin Haircults - fifty years of styles and cuts (Thames&Hudson 1990). Näitä kirjoja ei Ruoveden kirjastosta löydy, mutta kysy sieltä mahdollisuutta kaukolainaamiseen.
Tutustu myös seuraaviin nettisivuihin:
http://www.fashion-era.com/1970s.htm
http://www.fashion-era.com/punks_fashion_history1.htm
http://www.fashion-era.com/make_up_part_2.htm
http://www.vintageblues.com/history7a.htm
http://employees.oneonta.edu/angellkg/1970.html
Eri kulttuureissa on jo ennen joulukuusta käytetty erilaisia oksia ja kokonaisia puita juhlien koristeina. Koristeltu ikivihreä puu - ei siis aina kuusi - on vanha tapa monien kansojen keskuudessa. Vihreys muistuttaa kevään tulosta synkän talven jälkeen. Eri maissa on joulun aikaan saatavana erilaisia ikivihreitä kasveja, sen takia se, mitä puuta on joulupuuna käytetty vaihtelee kansojen kesken. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joulupuiksi kasvatetaan myös mäntyjä.
Joulukuusen käyttö joulupuuna on todennäköisesti alkanut Saksassa 1500-luvulla ja levinnyt sieltä Pohjoismaihin, mutta löytyy mainintoja, joissa Tallinnassakin olisi joulukuusia käytetty joulupuuna jo 1400-luvulla. Suomessa joulukuusia alettiin koristella 1800-luvulla ja ne...
Minna Canthista löytyy erittäin paljon tietoa. Tiivistettyä tietoa löytyy useista suomalaista kirjallisuudenhistoriaa käsittelevistä teoksista. Hänestä on julkaistu elämäkertoja ja tutkielmia. Näistä esimerkkeinä mm. seuraavat:
Nieminen, Reetta; Minna Canth, kirjailija ja kauppias, Otava 1990
Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Otava 1994
Paketti verkkosivuja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy tietoja Kreikan ruokakulttuurista: Lakopulos, Kirsti: Tie miehen sydämeen kreikkalaisittain, 1989; Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö, 2003; Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja : terveen elämän avain, 1997;Maailman
keittiöitä: Kreikka : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Kreikan eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1997; Ljunggren, Hará: Ruokaretkellä Kreikassa, 1980. Voit tarkastaa kirjojen saatavuuden Hyvinkään kirjaston aineistotietokannasta: http://194.137.230.34:8005/intro?formid=form2&sesid=1065091163
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1990) mukaan 'julkaisu' on "(useina kappaleina) julkaistu kirjallinen tuote".
Tämä tieto on siis jo melko vanha. Oman käsitykseni mukaan sanalla julkaisu tarkoitetaan nykyään myös sähköistä aineistoa (esim. verkkojulkaisu). Ehkäpä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto osaisi antaa tarkempaa tietoa asiasta http://www.kotus.fi/palvelut/ .
Tervehdys,
uusi Heilikirjastojen verkkokirjasto löytyy vaikkapa Googlella hakemalla "Heilikirjastot". Lappeenrannan kirjaston etusivulla on myös tuo verkkokirjaston avaava Heilikirjastot-linkki. Lappeenrannan lisäksi kimpassa on nyt mukana seitsemän muuta eteläkarjalaista kirjastoa(Luumäki ei ole mukana).
Kuten entisessäkin järjestelmässä teoksia voi hakea esiin ja saada selville niiden sijainnit kussakin Heilikirjastossa. Pikahakuikkuna on punaisella kehystettynä sivun yläreunassa ja sen alapuolelta on valittavissa Laajennettu haku. Laajennetussa haussa voi tehdä muutamia valintoja, hakea esimerkiksi vain DVD-levyjä.
Jos teoksen oikealla puolella näkyy vihreällä teksti Saatavissa, on kuitenkin tarkistettava, missä kirjastossa teos on...
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksia voi löytää Kuvataiteilijamatrikkelista. Linkki sinne
Ulkomaisten taiteilijoiden signeerauksia löytyy sivustolta https://artistssignatures.com/artistsbyname.php?page=0
Monet huutokauppakamarit arvioivat töitä ilmaiseksi ja voivat kertoa lisää tekijän töistä.
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Suomenkielinen ja ruotsinkielinen kalenteri nimipäivineen löytyy esimerkiksi kirjasta Suomen valtiokalenteri. Ortodoksiset nimet taas löytyvät teoksesta Ortodoksinen kalenteri. Molemmat ovat useissa kirjastoissa käsikirjastossa käytettävissä. Tarkasta sijaintitiedot aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi .
Marilyn Kayesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla laatikkoon Kaye Marilyn. Esim. seur. osoitteesta löytyy tietoa suomeksi
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…;
Iida on muinaissaksalainen nimi ja se on johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-. Iida on Idan suomalainen muoto. Ortodoksisen kalenterin vastine Iidalle on Erotida, rakastava.
Valpuri on suomalainen muoto Valborgista ja almanakassamme se on yhdessä Valpurin toisen muuntuman Vapun kanssa. Alkuaan Valpurin germaaninimi on ollut Waltburg, taistelukentällä suojaava ja auttava.
Lilja on kukan nimi, kuten saksalais-englantilainen Lily ja Lillian (pieni kukkanen), jotka alkuaan ovat Elisabetin hellittelymuotoja.
Ilona on Helenan unkarilainen muunnos. Suomessa nimeen yhdistyy kiinteästi ilo-sana.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Lempiäinen: Nimipäiväsanat
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
Nuortenkirjallisuus määritellään tietosanakirjassa näin:
"Nuortenkirjallisuus = nuorille lukijoille suunnattu kirjallisuus. Nuoret lukijat ovat lukijoita, jotka eivät enää lue lastenkirjallisuutta, mutta eivät myöskään ole kokonaan siirtyneet aikuisten kirjallisuuteen. Tämän vaiheen katsotaan alkavan 10. ikävuoden paikkeilla." (Ote tietosanakirjasta Factum: Uusi tietosanakirja)
Nuortenkirjallisuudella tarkoitetaan siis tietyn ikäisille lukijoille, varhaisnuorille ja nuorille, suunnattua kirjallisuutta.
Lisää tietoa esim. nuortenkirjallisuuden historiasta löydät aihetta käsittelevistä tietokirjoista, kuten:
Kirjaseikkailu: lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas; toim. Tuula Korolainen.
Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä; toim....
