Laulu löytyy nuottina nimellä Jumppalaulu Fröbelin Palikoiden kokoelmasta Lauletaan ja leikitään 2 (2002, ISBN 951-28-3761-7). Sitä on runsaasti saatavana HelMet-kirjastojen hyllystä varaamalla.
UKK-reitin päätepisteet ovat etelässä Lieksan Kolilla ja pohjoisessa Savukosken Tulppiossa. (http://fi.wikipedia.org/wiki/UKK-reitti)
Lisätietoja reitistä ja siihen liittyvistä kartoista:
http://www.saunalahti.fi/eeromari/vaelletaansuomessa/ukk_reitti.html
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Käsittääkseni palvelua, josta saisi listan täyskaimoista, ei ole tarjolla, kenties juuri tietoturvasyistä. Jotakin suuntaa voi saada katsomalla etsimällä täyskaimoja Fonectan hakupalvelusta osoitteesta https://www.fonecta.fi. Tietenkään se ei ole täysn kattava, koska listassa ovat vain julkisesti näkyvät puhelinnumerot.
Tiede ja teksti -teoksessa sanotaan, että on tärkeää ilmaista, mikäli käytetty lähde on uudistetusta laitoksesta. Lähdeluetteloon kirjoitetaan julkaisuvuoden lisäksi tiedot painoksesta. Myös em. teos on uudistettu painos, josta Harvard-tyylinen viite on tehty Finnassa näin:
Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2017. Tiede ja teksti: Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. Kolmas, uudistettu painos. [Helsinki]: Gaudeamus.
Tekstissä olevaan lähdeviitteeseen merkitään käytössä olevan painoksen vuosiluku.
Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa. Liittomuodon muodostavat merkitykseltään vaillinainen verbi, apuverbi, sekä pääverbin jokin taivutusmuoto, usein partisiippi.
Suomen kielessä liittomuotoja ovat perfekti ja pluskvamperfekti sekä liittopreesens ja liittoimperfekti. Perfektissä ja liittopreesensissä apuverbinä käytetään olla-verbin preesensmuotoja, pluskvamperfektissä ja liittoimperfektissä sen imperfektimuotoja. Perfektissä ja pluskvamperfektissä pääverbi on toisessa partisiipissa, liittopreesenssissä ja -imperfektissä ensimmäisessä partisiipissa.. Useissa muissakin kielissä kuten ruotsissa, englannissa ja saksassa vastaavat aikamuodot ovat liittomuotoja, samoin kuin ranskan passé composé....
Tarkoitat varmaankin ajoneuvon rekisterikilpiä, jossa on itse valittu rekisteritunnus tietylle ajoneuvolle. Vapaana olevia rekisteritunnuksia voi kysyä liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa ja yhteystiedot:
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-ajoneuvolle-erityiskilpea
Vähäproteiinisesta ruokavaliosta löytyi vain vähän tietoa eikä juuri uutta suomenkielistä. Seuraavat julkaisut ovat mm. KYYTI-tietokannassamme ja sisältyvät Kouvolan maakuntakirjaston kokoelmiin:
1)HUUPPONEN, Terttu: Proteiinirajoitteinen ruokavalio.
Kirjoittajat Terttu Huupponen ja Marjatta Palva-Alhola.
Kustantaja: Munuaisliitto, ilm. 1989 Sivuja 31
Gluteenittomat ja vähäproteiiniset elintarvikkeet.Tuoteopas. 1997. Kustantaja:Diettimedia. 64s.
Ravitsemusterapeutti, jolta asiaa tiedustelin, kertoi, ettei aiheesta ole opasvihkosia julkaistu lähivuosina, mutta Munuaisliitto sunnitelee Proteiinirajoitteisesta ruokavalio-oppaasta uutta laitosta. Aikataulusta ei ole tietoa.
Ravitsemusterapeutti suositteli kääntymistä Ravitsemusterapeuttien...
Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan mukaan Nella viettää nimipäivää 28.10.
EPNDir 2009/48/EY on direktiivi lelujen turvallisuudesta ("leludirektiivi"). Siinä on kyse leikkikaluista yleensä ja sitä on ensisijaisesti tarkoitus soveltaa tuotteisiin, jotka on suunniteltu tai tarkoitettu käytettäväksi alle 14-vuotiaiden lasten leikeissä. Droneja muistuttavia tai niihin rinnastettavia direktiivin alaisuuteen kuuluvia leikkikaluja ovat esimerkiksi erilaiset radio-ohjattavat lentolelut. EASA:n (European Union Aviation Safety Agency) mukaan leluna pidetään sellaista dronea, "jonka voi ajatella olevan houkutteleva lapsen silmissä". Käytännössä siis drone on lelu, jos se näyttää ja vaikuttaa lelulta. Laitteen ominaisuudet siis paljolti määrittävät, onko kyseessä lelu vai ei. Kovin painavaa tai vaikkapa kameran...
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan irtojäätelöllä tarkoitetaan pakkaamattomana myytävää jäätelöä (kuten irtokaramellit). Yksittäispakatut jäätelöt eivät siis ole irtojäätelöitä.
Pukeutumisen ja kampausten historiasta on kirjoitettu paljon kirjoja. Piki-verkkokirjaston kautta löydät kirjat parhaiten kirjoittamalla pikahaun (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1146659934&ulang=fin) hakusanat-ruutuun muoti historia tai muoti kampaukset. Tässä muutamien kirjojen nimiä:
-Utrio, Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen
-Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan
-Kopisto, Puku Suomessa 1750-1900
-Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
-Syromjatnikova, Kampausten historia
-Skolnikov, Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
1700-luvun muodista löydät kuvia ja tietoa esim. näiltä Internet-sivuilta:
http://www.history.org/history/clothing/intro/clothing....
Mainoksessa soi tunnusmusiikki, joka on muunnelma Irwin Goodmanin kappaleesta "Vain elämää". Aikaisempina vuosina tunnusmusiikin ovat esittäneet ohjelmaan osallistuvat artistit.
Suomenkielisistä kirjoista parhaiten kysymyksiisi vastaa varmaankin Maailma tänään osa 11 (1998). Tuoreempaa tietoa, mutta vähemmän, löytyy teoksesta Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (2002). Internetistä kannattaa katsoa esim. http://www.makupalat.fi/ (maantieteet). Kreikan kulttuurista löytyy tietenkin runsaasti tietoa historian kirjoista.
Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin.
Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Autorekisteri.fi:stä saa tietoja rekisterikilvistä. Se etsii tietoja Traficomista. Palvelu on maksullinen, ajoneuvorekisterikysely, https://www.autorekisteri.fi/.
Tietoa Traficomin viestinnästä, https://www.traficom.fi/fi/digikaista sekä aiheittain järjestetyt palvelut maaliikenteen osalta, https://www.traficom.fi/fi/digikaista/hae-asiointipalveluja?category=pr….
Traficomin palvelut ajoneuvojen rekisteröinnissä, https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
Kuntien yhteinen e-kirjasto on vahvasti valtakunnallinen hanke: suurin osa Suomen kunnista liittyi siihen jo perustamisvaiheessa. Suurin osa tällä hetkellä pois jääneistäkin liittynee siihen myöhemmin. E-aineistojen tarjoaminen on sitä hankalampaa ja usein myös kalliimpaa, mitä pienempi määrä kirjastoja on niitä hankkimassa. Yksi keskeinen hyöty on myös, että jatkossa kaikki Helmet-kirjastojenkin e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet löytyvät samasta palvelusta, eivät useista eri palveluista. Tämänkin vuoksi kaikki Helmet-kaupungit lähtivät mukaan Suomen kuntien yhteiseen e-kirjastopalveluun. Yhteisen e-kirjastopalvelun käynnistämisvaikeudet ovat tietenkin olleet valitettavia. Molemmat mainitsemanne asiat, tarjonta ja järjestelmä,...
