Helsingin kellutus- ja logistiikkaprojektin käyttöönoton yhteydessä (toukukuussa 2019) myös sähköpostipalvelin vaihdettiin. Muutosvaiheessa asiakkaat saattoivat saada sähköpostiviestin sekä vanhasta että uudesta järjestelmästä. Uudet varausilmoitukset tulevat osoitteesta:
no reply@lib.hel.fi
Varausten lokeronumeroa kannattaa kysellä kirjaston henkilökunnalta, jos sitä ei näy saapumisilmoituksessa. Henkilökunta opastaa mielellään uuden järjestelmän aiheuttamissa pulmissa. Jos ilmoituksia varauksista ei lainkaan tule, on jokin vialla, ja henkilökunta voi auttaa.
Tilattu, maksullinen tekstiviestipalvelu ei enää jatku uudessa järjestelmässä. Syskyllä otetaan käyttöön uusi, maksuton...
Porterin teos on vastaushetkellä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainassa, joten sen tarkemmasta sisällöstä ei ole tietoa. Pirttilän kirjaa Kilpailijaseuranta ei myöskään ole käsillä, mutta Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta kauppakorkeakoulun taloustieteellisesta Helecon Mix –tietokannasta on löydettävissä uudempi kirjallisuus tallenettuna sisällysluetteloineen.
Tässä kirjan Kilpailijaseuranta / Anneli Pirttilä sisällys:
- Systemaattinen kilpailijaseuranta osana yrityksen kilpailuympäristönhallintaa
- Kilpailuympäristön hahmottaminen ja keskeisten kilpailijoiden tunnistaminen
- Kilpailijaseurannan avainryhmät yrityksessä
- Kilpailijatiedon tarve ja kysyntä
- Kilpailijatiedon käyttö
- Kilpailijatiedon lähteet
-...
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on yksi teos, jossa aihepiirinä on kellosepät. Teos on nimeltään Urmakare och klockor i Sverige och Finland, tekijöinä Gunnar Pipping, Elis Sidenbladh ja Erik Elfström; se on vuodelta 1995. Teos käsittelee vuotta 1900 edeltävää aikaa.
Tämän lähdeteoksemme matrikkeliosassa ei mainita nimeä Martin Widholm. Siinä mainitaan Lars Widholm, synt. 1739, kuollut 1767, vaikuttanut Ruotsissa. Mainitaan myös Martin Widlund, synt. 1734, kuollut 1798; hän on vaikuttanut Suomen puolella, Pohjanmaalla. Yksityiskohtaisempia tietoja pääsee katsomaan käsikirjastossa hyllyluokasta 64.57.
Kiitos palautteesta! Onpa harmillista, että systeemin muutokset tuovat hankaluuksia käytettävyyteen. Yleensä asioita pyritään kehittämään, jotta asiointi helpottuisi. Asiakkaiden tekemät huomiot ovat tärkeitä, jotta ongelmakohtiin osataan tehdä parannuksia.
Kysymyksestänne ei ilmene, katsotteko varaustietojanne Helmet.fi:n Omissa tiedoissa vai käytättekö Taskukirjastoa?
Asian selvittämiseksi teidän kannattaa olla yhteydessä lähikirjastonne henkilökuntaan, joka kyllä auttaa ja opastaa mielellään. Voitte antaa heille tarkemmat tiedot epäkohdasta, jotta he voivat viedä asian järjestelmän kehittäjien tietoon.
Tiedoksenne vielä, että saapuneista varauksista asiakas saa aina saapumisilmoituksen joko sähköpostilla...
Asiakastietokoneet uusitaan Helsingin kirjastoissa alkuvuoden 2023 aikana. Asiakaskoneissa käytössä oleva LibreOffice on vapaa, avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto. https://fi.libreoffice.org/tutustu/libreoffice/
LibreOfficen verkkosivuilta löytyy ohjeita työkalujen käyttöön: https://help.libreoffice.org/latest/fi/text/swriter/main0503.html?&DbPA…
Ilmeisesti olet lukenut sellaisen painoksen Viimeisestä mohikaanista (esim. vuodelta 1974), jonka lopussa on lyhyt kirjailijaesittely. Tässä vuoden 1974 painoksessa tosiaan mainitaan että yksi Nahkasukka-sarjan kirjoista olisi nimeltään Uudisasukkaat. Teoksen vuoden 1989 painoksen vastaavassa osuudessa tätä tietoa ei enää ole. Ja kuten totesit, ei myöskään
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta tätä tietoa löydy. Voimme siis olettaa, että kääntäjällä/esipuheen kirjoittajalle on tullut virhe tekstiin, joka on myöhemmin huomattu ja korjattu uudemman teoksen esittelyyn.
James Fenimore Cooperista kirjailijana löytyy tietoja mm. seuraavista teoksista
:
TEKIJÄ KOSKI, Mervi
NIMEKE Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan...
Turun ja Helsingin välinen valtatie (Vt. 1) oli yksi Suomen ensimmäisistä valtatiehankkeista, ja se toteutettiin 1930-1951 välisenä aikana. Turun ja Piikkiön Tammisillan välinen tieosa päällystettiin ensin betonipäällysteellä 1933-1936. Tieosalla tehtiin töitä jälleen 1955, jolloin tieosan betonipäällyste purettiin ja vaihdettiin asfalttipäällysteeksi. Vt 1 oli tuolloin ensimmäinen Turun ulosmenotie, joka sai asfalttipäällysteen. Koko Turku-Helsinki väli päällystettiin asfaltilla vuoteen 1960 mennessä. 2-ajorataiseksi tie on Turun puoleisessa päässä muuttunut ilmeisesti vasta 1970-luvun alussa. Helsingin päässä tien muuttaminen 2-ajorataiseksi moottoritieksi alkoi 1956, jolloin aloitettiin ensimmäinen osuus Munkkiniemestä Espoon Gumböleen...
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Asiasanoina kannattaa käyttää sanoja tietotekniikka ja suurkeittiöt (tai katkaista sana i:n jälkeen). Kokeilin tietotekniikan kaverina myös ruokahuolto- ja suurtaloudet -sanoja, mutta tulos ei kauheasti parantunut.
Tampereen kaupunginkirjastosta löysin vain yhden kirjan:
Keskiajan kesteistä kestävään matkailuun: artikkelikokoelma Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja takousalan vuoden 2002 opinnäytetöistä. Metson molemmat kappaleet näyttivät olevan juuri nyt lainassa, mutta kirjaa voi varata sieltä.
Kirjaston asiakaskoneilla on käytössä artikkelitietokantoja.
Aleksista löysin aiheesta 7 viitettä.
-Lindroth, Lasse-Olof: Omavalvonnan nykytila suurkeittiöissä
(Elintarvike ja terveys 2/2005)
-Tuikkanen, Riitta:...
Erityistä artikkelia tai kirjaa, joka käsitteli Tv-tasojen historiaa ei löytynyt, mutta kannattaa tutkia kuitenkin seuraavia teoksia:
Helsti: Kulttuurin muutos ja televisio. Television ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisen kokemina, 1988.
Miestamo: Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö,1981.
Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia, 1995.
Sarantola-Weiss: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
Yhteiset olohuoneet: näkökulmia suomalaiseen sisustuskulttuuriin 1949-1999 /toim: Minna Sarantola-Weiss, 1999.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin
Ilmatieteen laitoksen Sää ja ilmasto -sivuilta löytyy myös tekstipohjainen säätiedotus. Jonkin verran grafiikkaa sivuilla kuitenkin on. Sivun osoite on http://www.fmi.fi/saa/.
Suezin kriisihän puhkesi loppuvuonna 1956, kun Suezin kanava kansallistettiin. Kriisistä on tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 22, s.288-296, 1984.
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s.903-904, 1988.
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 18, s.145-147, 1986.
Suuri maailmanhistoria, osa 14, s.62-63, 1983.
Sadat, Anwar el-: Presidentin ääni, s.139-144
Alkuperäiset Muumi-sarjakuvat ovat kaikki mustavalkoisia ja aikuisille tarkoitettuja. Myös kaikki uusintapainokset ovat mustavalkoisia kanttaan lukuunottamatta.
Lapsille on julkaistu Muumi-sarjakuvia värillisinä. Niitä löytyy Muumi-lehdessä ja kuvakirjoissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumipeikko_(sarjakuva)
Tesoman kirjaston kokoelmiin kuuluuvat Stephenie Meyerin Twilight-sarjan kaikki suomennetut teokset (Houkutus, Uusikuu, Epäilys ja Aamunkoi sekä sarjan tapahtumiin liittyvä kirja Bree Tannerin lyhyt elämä). Neljä ensimainittua on mahdollista lainata myös äänikirjana. Lisäksi Tesomalta löytyvät em. kirjat englanninkielisinä sekä Houkutus myös sarjakuvaversiona. Kesällä 2011 ilmestyy suomeksi sarjasta kertova kirja Houkutus : kuvitettu opas vampyyrisaagaan, ja sekin hankitaan Tesomalle. (Lisätietoa kirjasta esim. Risingshadow.net-sivustolta, http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio….)
Kirjat ovat hyvin kysyttyjä ja usein lainassa, mutta halutessasi voit tehdä niihin varauksia joko paikan päällä...
Signeerauksen arviointi vaatii asiantuntijaa.
Asiaa voisi selvitellä itse tutkimalla Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelia. Sitä löytyy Pasilan kirjaston varastosta ja Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta.https://www.finna.fi/Record/helmet.1103278
Myös kuvaston taitelijaluettelo netissä on melko kattava, mutta kaikissa teoksissa ei näy signeerausta. https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Apua voi myös pyytää taidehuutokaupoilta. Monilla heista on maksuton arviointipalvelu.
Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista ja he auttavat töiden arvioinnissa. Tässä muutama ehdotus:
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Hagelstam & Co https://www.hagelstam.fi/osta-myy
Helander https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voi myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista:
https://finna.fi/Record/vaski.253041
Suomen Taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkeli:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
