Ruotsin kielen opiskelu toisena kotimaisena kielenä voi alkaa jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla (A1-kieli) tai viimeistään peruskoulun kuudennella luokalla (B1-kieli). A1-kieli voi olla joko toinen kotimainen tai vieras kieli. Kielivaihtoehtojen tarjonta riippuu koulusta. Esimerkiksi Tampereella A1-kielenä voi opiskella koulusta riippuen englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. B1-kieli on joko toinen kotimainen tai englanti. Näiden lisäksi on mahdollista opiskella valinnaisaineena A2-kieltä kolmannelta luokalta alkaen. Myös A2-vaihtoehdot riippuvat koulusta.Kieliverkosto: https://www.kieliverkosto.fi/fi/tassu-tiu/huoltajalle/yleisimpia-kysymyksia-kieltenoppimisesta-ja-kielivalinnoista Tampereen...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Hei!
Ainakin seuraavasta osoitteesta löytyy tietoa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/ Kyseessä on tietokanta Astrid Lindgrenin teoksista ja sivuilta löytyy myös muuta tietoa kirjailijasta. Suomenkielisiä sivuja ei ole kovinkaan paljon, mutta sitäkin enemmän vieraskielisiä sivuja. Makupalat-linkkihakemistossa ositteessa http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm löytyy linkkejä Astrid Lindgren -sivuille. Osoite -litanian http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971114/kult/971114ku02.ht… takaa löytyy Hesarin uutisarkiston juttu kirjailijasta.
Dawson's Creek -kirjoja on suomeksi ilmestynyt viisi:
Jennifer Baker: Kaiken uuden alku ja Tyyntä myrskyn edellä
K. S. Rodriguez: Pitkä kuuma kesä ja Suhteet solmussa
C. J. Anders: Viettelysten viikonloppu
Fanisivun mukaan kirjoja olisi englanniksi ilmestynyt yhteensä 16. http://tonystrading.co.uk/galleries/tvbooks/dawsonscreek.htm
Simone de Beauvoirin teoksesta Murtunut nainen löydät arvosteluja Porin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta sekä Kirjallisuusarvosteluja 1978 B -lehdestä. Lyhyt luonnehdinta kirjasta on myös Arvostelevassa kirjaluettelossa vuodelta 1978. Kaiken tämän materiaalin saat käsiisi tulemalla kirjastoon.
Voit tehdä haun kirjaston aineistohakusivuilla (riimiw.lappeenranta.fi) asiasanalla Jamaika. Ikävä kyllä lähes kaikki tulokseksi tulevat kirjat ovat englanninkielisiä ja ainoa suomenkielinen (Maailma tänään, osa 4) on lainassa, eräpäivä 6.4. Parhaat tiedot Jamaikan historiasta on kirjassa Jamaica. -Apa Publications, 1997. Suomeksi Jamaikan historiasta on lyhyesti kirjoissa Maailmantieto 4 ja Maailma jossa elämme 2. Onnea ryhmätyölle!
Toinen varauksesi on näköjään jo saapunut Vallilaan noudettavaksi, joten sitä ei valitettvasti enää voi siirtää Oulunkylään. Varauksen noutopaikkaahan voi vaihtaa siihen asti, kun varaus lähtee matkalle alunperin valittun paikkaan, mutta ei enää sen jälkeen. Jos haluat tämänkin kirjan Oulunkylään, siitä pitäisi tehdä uusi varaus.
Toisen varauksesi noutopaikaksi olen nyt vaihtanut Oulunkylän.
Varauksien noutopaikkoja voi itsekin vaihtaa HelMet-verkkokirjaston Omat tietoni -osion kautta.
Selkokieli on tavallista suomea, mutta yleiskieltä helpompaa. Vaikka selkokieli on suunnattu henkilöille, joilla on vaikeuksia lukea, niin selkokielisestä tekstistä on hyötyä monille muillekin, esim. maahanmuuttajille. Vaikea tiedollinen sisältö on helpommin lähestyttävissä kun se on muokattu selkokielelle, ja monet kaunokirjalliset klassikkoteokset ovat selkoversioina myös erinomaisia.
Selkokeskus, ks. https://selkokeskus.fi/, valvoo meillä selkokielisten kirjojen kieliasua ja julkaisemista. Selkokeskuksen hyväksymälle kirjalle myönnetään selkotunnus, joka löytyy kirjan selästä.
Helmet -kirjastoissa on yleensä erillinen selkohylly. Selkokirjoja on kirjoitettu lapsille ja aikuisille, suomeksi ja...
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Suomenkielisiä tuon paksuisia Thaimaan matkaoppaita on useampia: Thaimaa (Näe ja koe), 2007 ; Lehtipuu, Markus : Thaimaa (Suomalainen matkaopas), 2004 ; Persson, Mikael : Thaimaa (Mondo matkaopas), 2007. Etsimänne kirja voisi olla joku näistä.
Tiivistä elämänkerta- ym. tietoa Pakkalasta löytyy seuraavista teoksista:
"Suomen kirjallisuushistoria 2--Järkiuskosta vaistojen kapinaan" --toimittanut Lea Rojola (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1999);
Laitinen, Kai: "Suomen kirjallisuuden historia" (Otava, Helsingissä, 1997).
Lisää viitteitä Pakkalasta tehtyihin tutkimuksiin ym. löytyy kirjasta "Suomen kirjailijat 1809-1916" --pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet / toimittanut Maija Hirvonen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1993). Katso myös teos Laitinen, Kai: "Kirjojen virrassa--tutkielmia ja esseitä kirjallisuudesta ja lukemisesta" (Otava, Helsingissä, 1999).
Pakkala, Teuvo: "Kirjeet 1882-1925", toim. Maija-Liisa Bäckström (...
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
Ring till telefonnummer 0060-060504 (vardagar kl. 12-18). Boken kan omlånas, om ingen annan har beställt den och om boken är inte försenad (idag). Ta fram boken och ditt lånekort.
Kokkolan kirjastossa on kuusi osaa Frendejä ja kundeja -sarjaa. Neljä niistä on juuri nyt lainassa, mutta kahden (Frendejä, kundeja & muotiguruja ja Frendejä, kundeja & pyjamabileitä) pitäisi olla paikalla Kokkolan kirjaston lasten- ja nuortenosastolla. Saat luettelon sarjasta kirjaston aineistotietokannan kautta kirjoittamalla tyhjään ruutuun vapaasanahaussa frendejä kundeja:
http://webkirjasto.kpnet.fi/opac/default.aspx
Kyllä on, tällainen laite on Helsingissä Pasilan ja Töölön kirjastoissa sekä Kohtaamispaikan neuvontapisteessä. Pasilan laitteen voi varata puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta, Töölön ja Kohtauspaikan puhelimitse. Ohjeet ja lisätietoa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ajankohtaista/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelu tuottaa kattavia ilmastotilastoja ja asiantuntijaselvityksiä perustuen säähavaintohistoriaan, joka ulottuu paikoin jopa 1800-luvun alkupuolelle saakka.
Havaintojen lataus -palvelussa on tallennettuna vuorokausi- ja kuukausikohtaisia säähavaintoja aina 1960-luvulta alkaen: Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos
Haku ei kuitenkaan tällä kertaa tuottanut tulosta.
Kyllä valokuvia edelleenkin kehitetään pimiössä, jos kyseessä ovat filmille kuvatut kuvat. Digikuvat puolestaan tulostetaan tulostimella paperille. Millaista tulostinta ja paperia käytetään, riippuu siitä, kuinka laadukas kuvasta halutaan.
Vanhat RSS-muotoiset uutuusluettelot poistuivat käytöstä, kun siirryttiin uuteen Helmet-verkkokirjastoon. Uudessa verkkokirjastossa voit käyttää uutuushakua. Verkkokirjastoon toteutetaan parhaillaan myös valmiiksi tallennettuja uutuushakuja, jotka tulevat käyttöön lähiaikoina (mahdollisesti jo tänään 19.6.2024).
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
