Flavius Josefuksen Juutalaissotia ei liene suomennettu, mutta esim. Helsingin yliopiston pääkirjastosta
kirjaa löytyy useammalla kielellä (ainakin englanti, saksa, ranska, italia). Kirjaston tietokannassa
tekijän nimi on muodossa Iosephus Flavi.
Aihetta on suomeksi käsitellyt ainakin Pauli Huuhtanen mm. kirjassaan Juutalaissota 66-74 jKr, jossa
Josefusta on käytetty lähteenä.
En ole aivan varma, onko kyseessä sama asia, mutta voisikohan kyseessä olla suositukset? Voit kysyä ystävältäsi esimerkiksi elokuvasuositusta ja hän voi halutessaan vastata suositukseen. Tämä tapahtuu ystävän tiedoissa, missä hän on listannut esimerkiksi omat suosikkimusiikkinsa.
Lehdessä Enter 4/2003 on Aija Hakalan artikkeli Kirjoita kymmenellä sormella. Se on tulostettavissa myös Internetistä, Aikakauslehtien liiton artikkelipankista. Osoite on http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/Kirjoita_kymmenella… tai http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/kirjoita_kymmenella…
Miltään nuottikokoelmalta tuota valssia ei tunnu löytyvän, mutta
valssista ja sen nuotista on käyty paljon keskustelua alla olevalla palstalla ja sitä kautta nuottia on ollut saativissa eli
http://www.vapaalehdykka.net/forum/index.php?topic=1313.0
Kyllä valitettavasti julistetulostin on tällä hetkellä huollossa ja siksi pois varaamosta.
Pahoittelumme.
Onneksi Julistetulostin on kohta korjattu ja Sellon pajan palveluvalikoimissa.
Tarkkaa päivää emme vielä uskalla luvata, joten kone ilmaantuu varaamoon kun se taas toimii..
Vantaalla on auki sunnuntaina klo 10-15 Pointin kirjasto Pakkalassa osoitteessa Hagelstamintie 1.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/a0c3fbde-1120-4347-aeb1-224edcd7b269.aspx löytyvät tiedot Helsingin kirjastojen lukusaleista.
Klikkaamalla kirjaston nimeä saa selville osoite- ja aukiolotiedot.
Löydät lisätietoa Härkösen tuotannosta mm. näistä teoksista:
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 (2012)
Kotimaisia nykykertojia 8 (2010)
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Kuvaus osuisi aika tarkasti Elin Willowsin kolme vuotta sitten julkaistuun romaaniin Sisämaa (Teos, 2018). Se on Ruotsissa syntyneen ja nykyisin Suomessa asuvan kirjailijan esikoisteos.
http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/sis%C3%A4maa.html
Perheiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista esim. seuraavat teokset:
Inhimillinen turvallisuus (Vastapaino, 2000)
Juuti Pauli, Suomalainen elämänlaatu (JTO-palvelut, 1996)
Kemppinen, Petri: Kasvatuksen maailmat - kadotettua kasvatusvastuuta etsimässä (Kustannusvalmennus P & K, 2001)
Keurulainen, Maritta: Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (Tampereen yliopisto, 1998)
Väheneekö väki - paranevatko pidot? (Väestöntutkimuslaitos, 1997)
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin internetsivuilta osoitteessa http://www.stakes.fi löytyy myös tietoa perheiden hyvinvoinnin tutkimuksesta.
Ensimmäinen värillinen LP-levy maailmalla julkaistiin jo vuonna 1908. Tämä tieto on peräisin RareRecords.net-sivustolta artikkelista Colored Vinyl Records History:
https://www.rarerecords.net/record-info/colored-vinyl-records/#history
Valitettavasti emme saaneet selville tätä tietoa suomalaisista vinyylilevyistä.
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan...
Kesän ääniä ja Simpukankerääjien lisäksi Rosamunde Pilcherin kirjoittamia romaaneja ovat myös Aikainen kevät(1994), Kaksosten merkeissä(1992), Myrskyn aika (1993) ja Syyskuu (1991. Nummi-Pusula on yksi kuudesta Luoteis-Uusimaan Lukki-kirjastoista, joissa on lainattavina Pilcerin kirjoja (http://nummi-pusula.kirjas.to/). Niitä voit myös kysellä antikvariaateista, joista niitä voi vielä hyvällä onnella löytää.
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runon pätkää tai värssyä. Kuolinilmoituksissa julkaistut värssyt ovat monesti jonkun omaisen itsensä kirjoittamia. Värssyjä lainataan monesti aiemmista lehdessä julkaistuista kuolinilmoituksista, joten alkuperäinen tekijää tai kirjallista lähdettä voi olla hankala selvittää.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon tai värssyn. Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sinikka Nopolasta löytyy tietoa sekä kirjoista että internetin kirjailijasivustoilta.
Kirjoihin pääset käsiksi tekemällä asiasanahaun esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Introssa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 Kirjoita asiasanakenttään nopola, sinikka. Saat tulokseksi kirjat, joissa on tietoa hänestä. Esimerkiksi: Kotimaisia nykykertojia 4 (BTJ Kirjastopalvelu 2005) ja Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu 2004).
Internetistä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=424&lang=FI
Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus.
Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
Nykysuomen sanakirja, osa 4 ( WSOY,1996) selittää sanan rauhan hieroja tarkoittavan rauhanneuvottelijaa,- tunnustelijaa. Valitettavasti muuta selitystä en löytänyt. Kotimaisten kielten keskus Kotus tuntee suomen kielen, heiltä voisi sanojen alkuperää kysellä.
http://www.kotus.fi/
Ajan voi varata soittamalla toimipisteeseen, jossa digitointia haluaa tehdä. Valitettavasti Joensuun pääkirjastolla videokasettien digitointimahdollisuus on kuitenkin toistaiseksi pois käytöstä vioittuneen laitteiston vuoksi.
Tällä hetkellä VHS-digitointiin on mahdollisuus seuraavissa Vaara-kirjastojen toimipisteissä:
Ilomantsin kirjasto (vhs suoraan dvd:lle)
Kiteen kirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Lieksan pääkirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Digitointi toimii pääasiassa itsepalveluna, mutta ohjeet ovat hyvät ja opastusta toki annetaan. Joensuun pääkirjastolla on myynnissä 64GB muistitikkuja, johon mahtuu videota varmasti useampi kasetillinen. Muistitikkujen saatavuus kannattaa varmistaa...
