Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta. Sanojen aurinko, ottaa, saada ja sade alkuperää käsitellään kyllä monissa teoksissa, esimerkiksi Kaisa Häkkisen teoksessa Nykysuomen etymologinen sanakirja (uusin, 6. painos vuodelta 2013). Ottaa aurinkoa -ilmauksen merkitys 'oleskella auringossa ruskettuakseen' selitetään Pirkko Muikku-Wernerin teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008). Sen sijaan teoksessa ei kerrota, miksi ilmauksessa käytetään juuri ottaa-verbiä. Ilmausta saada sadetta ei teoksista löydy, joten sekään ei selviä, miksi saada-verbiä käytetään sade-sanan yhteydessä.
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan Kielitoimiston puhelinneuvonnassa arkisin klo 9-12....
Korttitemppukirjat ovat kirjastossa luokassa 79.85 Taikatemput. Kirjoja on sekä aikuisten että lasten ja nuortenosastolla. Korttitemppuja löytyy mm. seuraavista kirjoista: Iiro Seppäsen magian maailma ja Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja.
Uutta kirjaa Sulo Kolkasta ei ole ilmestynyt sitten vuoden 2006. Suomen sotilas -lehdessä (Näytenumero, nro 6, 2009) on pieni kirjoitus, jossa hänet mainitaan. Sen mukaan tarkka-ampuja Sulo Kolkkaa ei ole ollut olemassakaan, vaan ainoastaan urheilutoimittaja Sulo Kolkka. Ulkomainen toimittaja olisi mahdollisesti sekoittanut tarkka-ampuja Simo Häyhän ja Kolkan nimet keskenään. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.suomensotilas.fi/pdf/Naytenumero_74_75.pdf
Wikipedia-artikkelista löytyy lisää tietoa "sotilashahmo" Sulo Kolkasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Kolkka_(sotilashahmo)
Hei, tietoa Suomen kansantaloudesta helpointa on kysyä Tilastokeskuksesta. Kysyttäessä s-postilla on varminta määritellä, että mitä ajanjaksoa tarkoitatte.Helmet-kirjastosta löytyy tietoa kirjallisessa muodossa. Esimerkiksi emeritusprofessori Markku Kuisma on kirjoittanut aiheesta.Tästä löydät yhteystiedot Tilastokeskuksen neuvontapalveluun.https://stat.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/neuvonta-ja-tietopalveluSähköposti: info@stat.fiPuhelin: p. 029 551 2220
Löysin seuraavat nimekkeet, joilla pääset alkuun. Lasten sanakirja- ja kieliromput: Ruma ankanpoikanen, My first incredible amazing dictionary, Alfa-aihepiirisanasto: Englanti, Eka kieliromppuni: Englanti, Eka kieliromppuni: Amerikanenglanti, My first english 1, Opi englantia Asterixin kanssa, Tell me more english 1 beginner ja 101 idiomia in english -kirja, joka sisältää kuvaselitykset osasta idiomeja, saattaisi olla hauska myös lapsille!
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
Kirjastot eivät yleensä hanki asiakkaiden käyttöön atk-ohjelmia, koska niihin ei saa lainausoikeuksia. SPSS-tilasto-ohjelma on yleisesti käytössä eri oppilaitoksissa (mm. yliopistoissa), jonne se on hankittu niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin käyttöön esim. opinnäytetöitä varten. Yleensä käyttäjän on oltava oppilaitokseen rekisteröity opiskelija.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista (http://www.helmet.fi/) löytyy kyllä useitakin SPSS-ohjelman käyttöön liittyviä oppaita ja joissakin on mukana harjoituslevyke. Kirjallisuutta SPSS:stä löytyy hakusanalla SPSS.
Slaavilainen ruokakulttuuri kattaa useamman valtion ruokakulttuurin, mm. Venäjä, Ukraina, Bulgaria, Puola ja Tsekki.
Hyvät artikkelit näiden alueiden ruokakulttuurista löytyvät kirjoista Kultainen keittokirja (osat 3 ja 4) ja Culinaria: European specialties: Vol 1.
Myös seuraavista kirjoista aiheesta löytyy tietoa, vaikka useimmat pääasiassa sisältävät ruokaohjeita. (eniten kirjallisuutta näyttää löytyvän Venäjän ruokakulttuurista):
Lindström, Juhani: Venäläinen keittiö: Jäämereltä Kaukasiaan
Lehmusoksa, Risto: Venäjän keittiö
Salamaa, Elsa: Gulassista haaremin herkkuun
Lehtiartikkeleita:
Saine, Helena: Venäjä (Kodin kuvalehti 1999; 8, s. 143-144, sarja: Maailma lautasella)
Venäläinen ruokaperinne yllättää (Ortodoksinen kulttuuri 1995; 6...
Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
Kiinaa hallitsi vuosina 1644-1912 Qing-dynastia. 1800-luvulle tultaessa ilmenivät ensimmäiset merkit Qing-dynastian rappiosta:sotavoimien tehottomuus, korruptio byrokratian huipulla ja suuresti lisääntyneen väestön elämisen vaikeudet. Väkiluku kasvoi vuoden 1741 142 miljoonasta vuoden 1851 432 miljoonaan. Hallintokoneisto ja ja armeija eivät kuitenkaan suurentuneet, eivätkä ne kriisiaikoina kyenneet toimimaan kyllin tehokkaasti. Ongelmia kärjisti lisäksi lännen tunkeutuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Lisätietoja löydät edellisen tekstin lähteenä käytetystä Olavi K. Fältin artikkelista "Kiina ja Japani: keisarillisen Kiinan loisto ja rappio" teoksessa Maailman historian pikkujättiläinen. WSOY 1988.
Teetkö tutkielmaa lukiossa? Muita kiinan...
Eteläisimmässä Suomessa suunnilleen linjalle Rauma - Tampere - Lappeenranta kasvavan metsätammen mahdollisuudet pärjätä Lieksan korkeudella ovat varsin huonot, vaikka on todennäköistä, että ilmaston oltua nykyistä lämpimämpi myös tammia on esiintynyt nykyistä pohjoisempana. Oikein suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa tällainen kasvaminen voisi ehkä olla satunnaisesti mahdollista, mutta jo puuksi kasvaminen edellyttäisi, ettei kauteen mahdu pitkiä ja kylmiä talvia.
Euroopanpähkinäpensas on tammeakin arempi ja eteläisempi laji, jonka yksilön pohjoisimmaksi tunnetuksi esiintymispaikaksi antaa Wikipedia Korpilahden Keski-Suomessa. Korpilahti ei ole juurikaan Lieksaa etelämpänä, mutta pähkinäpensaan pärjäämisen näkökulmasta Lieksa...
Hei
Kuopion kaupunginkirjaston uusi verkkokirjasto otettiin käyttöön toukokuussa 2011. Frank-monihakua Kuopion osalta on Kirjastot.fi:n taholta työstetty. Valitettavasti työ on edelleen kesken eikä tiedossamme ole tarkkaa aikataulua, milloin haku saadaan toimimaan.
Pahoittelemme tätä ja toivomme kärsivällisyyttä.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaa voi käyttää osoitteessa:
http://kirjasto.kuopio.fi//
Sivu löytyy myös, kun googleen kirjoittaa Kuopion kirjasto.
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Lähdeviitteita voidaan merkitä monella eri tavalla. Olennaista on erottaa selkeästi oma ja lainattu teksti ja mainita käytetyt lähteet selkeästi ja johdonmukaisesti. Viitteistä tulee ilmetä tekijän tai tekijöiden sukunimi, julkaisun painovuosi ja sivunumerot. Internet-lähteisiin on merkittävä päivämäärä, jolloin niihin on viitattu.
Alkuperäislähteet ilmoitetaan mieluiten alkuperäisessä asussaan ja aakkostetaan arkistojen, julkaisujen ja sanomalehtien mukaan.
Lisää tietoa lähdemerkinnöistä löydät esim. seuraavista lähteistä:
http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/lahdeviitteiden-merkinta
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/hie/opiskelu/.../HISsemohje
http://www.helsinki.fi/~pmautio/orientoiva/viittaaminen.html
Kirjoja: Kananen, Jorma:...
Seuraavien verkkosivustojen mukaan erilaisten kamelirotujen tiineys kestää n. 13 kuukautta:
http://www.americazoo.com/goto/index/mammals/356.htm;
http://www.arab.net/camels/;
http://www.animalinfo.org/species/artiperi/camebact.htm
Seuraava näkemys perustuu koiran kanssa elämiseen, ei eläinten fysiologian erikoisosaamiseen. - On tuskin mitään yleistä biologista syytä, minkä takia koira ei voisi ainakin pakottavassa tilanteessa virtsata ja ulostaa vedessä. Vedessä pysyvästi elävillä eläimillä ei vaihtoehtojakaan ole, mutta koiralla on. Varsinkin virtsaaminen on tärkeä viestintäväline, joka vedessä menettää tehonsa. Koiran ei siis yleensä kannata virtsata vedessä.
Ulostaminen on kaikilla koirilla silminnähden lihastyöskentelyä edellyttävä tapahtuma, jonka aikana useimmat koirat rodusta riippumatta taivuttavat vartalonsa tiettyyn asentoon, jotta uloste ei putoa omille jaloille. Asento on vaistomainen, eikä perustu harkintaan ajasta ja paikasta. Todennäköisesti vedessä...
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Vilkunan kirjassa Etunimet kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja. Henna on myös kutsumamuoto Johannasta ja Helenasta.
Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Monien satujen noidat muistuttavat kuvaustasi. Myös esimerkiksi L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin Peltimiehellä, Carlo Collodin Pinokkion Pinokkiolla ja Tove Janssonin Taikurin hatun Taikurilla on samoja piirteitä. Hahmot voivat tosin näyttää hyvinkin erilaisilta kuvittajan mukaan.
Voit tehdä varauksen itse http://www.helmet.fi -sivuilla joko kirjaston työasemalta tai muualta Internetin välityksellä.
Hae HelMet-hausta esiin haluamasi teoksen saatavuustiedot napsauttamalla tulosluettelosta teoksen nimeä.
Nyt näytön oikeaan yläkulmaan ilmestyy painike: varaus.
Napsauta painiketta. Anna järjestelmän pyytämät henkilötiedot. Valitse kirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston.
Jos haluat tehdä useita varauksia, kirjaudu ensin omiin tietoihin ja hae esiin haluamasi teokset kohdasta hae luettelosta.
Kohta omat tiedot on näytön vasemmassa yläkulmassa. Klikkaa sitä. Päästäksesi tietoihin
sinun on ilmoitettava nimesi, kirjastonkortin numero ja kirjastosta saamasi tunnusluku.
