Opetushallituksesta kerrottin, että asiaa ei ole säädelty tai ohjeistettu valtakunnallisesti opetushallinnon puolelta, vaan kyse on kuntien arkistointimääräyksistä ja -ohjeista. Kyseeseen tulee lähinnä todistukset.
Arkistointia yleisesti säätelee arkistolaki ja -asetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821012
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 todetaan todistuksista:
"Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä,
ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen."
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1558...
Kesäkuussa 1992 toistakymmentä lähinnä Etelä-Suomessa toimivaa pankkia ajautui ylipääsemättömiin vaikeuksiin. Valtion vakuusrahasto katsoi, että säästöpankkien joutuminen selvitystilaan olisi johtanut rahoitusmarkkinoiden vakavaan häiriöön. Katsottiin parhaaksi, että kyseiset pankit sekä 30 muuta säästöpankkia fuusioituivat Suomen Säästöpankiksi.
Lisätietoa löytyy Mitä Missä Milloin -kansalaisen vuosikirjasta 1994, sivuilta 326-329.
Myös Aamulehden arkistosta, joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy tästä aiheesta artikkeleita.
Suomenlinna on sekä saarilinnoitus että kaupunginosa Helsingissä.
Suomenlinnan kotisivut ovat osoitteessa http://www.suomenlinna.fi/
Sivuilla on runsaasti tietoa (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) sekä Suomenlinnan historiasta että nykypäivästä.
Suomenlinnasta kertovat myös:
Manninen, Markus
Viapori -- merilinnoitus ensimmäiseesä maailmansodassa 1914 - 1918
Sotamuseo, [Helsinki], 2000
ISBN 951-25-1137-1
Seppovaara, Juhani
Suomenlinna -- tuulee kesät talvet
Rakennusalan kustantajat, Helsinki, 1999
ISBN 951-664-039-7
Gardberg, C. J.
Viapori - Suomenlinna
Otava, Helsingissä, 1998
ISBN 951-1-13306-3
Enqvist, Ove
Varuskunnasta maailmanperinnöksi
Suomenlinna-seura, [Helsinki], 1998
ISBN 952-91-0078-7
Helsingin muuttuvat kasvot 2
osa 10 --...
The Aaltos –yhtye levytti 1970-luvulla muutaman levyn. Valitettavasti ainakaan enää ei kysymääsi levyä, eikä yhtyeen muitakaan levyjä, ole kirjastojen kokoelmissa.
Hei!
Ohessa muutama teos,josta voisi löytyä apua ongelmaasi.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja
Ossa, Jaakko: Perinnön ja lahjan verokohtelu
Tarkista saatavuus suoraan seutukunnan kirjastosta.
Jos haluat tarkistaa englanninkielisen sanan kiinankielisen vastineen, se käy kätevästi netissä, esimerkiksi osoitteessa http://www.okdaily.com/go/svc/ecdict.html tai http://www.tigernt.com/dict.shtml . Molemmat sivut näyttävät käännöksen myös kuvana.
Sanaa ’outlaw’ (lainsuojaton) vastaava kiinankielinen merkki on oheisen linkin takana:
http://www.okdaily.com/cgi-bin/ecdict.cgi?english=outlaw
Hei
Linda Olssonin kirjat voi hyvin lukea missä järjestyksessä tahansa. Ne eivät ole jatkumoa toisilleen. Listauksen hänen kirjoistaan saat esi merkiksi Google-haulla Linda Olssonin kirjat.
Tarkoitatko alla olevaa sivua? Helmet-uutuudet-sivulle tulee aineistoa päivittäin, ja uutuus pysyy listalla pari viikkoa. Uusia elokuvia ei kirjastoihin ole sinä aikana tullut enempää.
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Nimille ei löytynyt englanninkielisiä versioita etsimistäni lähteistä.
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston nimestä kysyin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta ja Suomalaisuuden Liitosta.
Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran nimeä selvitin yllämainittujen lisäksi myös Suomi-Venäjä-seuran kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sosialistinen aikakauslehti -lehdellä ei ole ollut muita kuin suomenkielinen nimi:
https://finna.fi
Hyvä ja luotettava lähde suomalaisten ministeriöiden alaisten virastojen, laitosten, toimielinten ja joidenkin liikelaitosten ja valtionyhtiöiden erikielisiin nimiin löytyy Valtioneuvoston kanslian sivuilta:
http://vnk.fi/documents/10616/343825/...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Valssin "Ta mej till havet" säveltäjä ja sanoittaja on Peter Lundblad. Alkuperäisen esittäjän selvittäminen olikin sitten mutkikkaampaa, mutta veikkaisin että se on säveltäjä itse. Yleisradion Fono-tietokannasta löytyi monta äänitettä jossa esittäjänä oli Lundblad, yksi jossa esittäjä oli Lars Berghagen sekä useampia instrumentaaliversioita.
Kappaleen nuotit löytyvät kokoelmasta "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä" (1997). Äänitettynä laulu löytyy Pispalan Kisällit -yhtyeen äänitteeltä "...Pispalan poikia ollaan..." (2007). Näistä kumpikin löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista. Jos Tampereen suunnalle ei ole muuten asiaa, voi asiakas tehdä toisten kirjastojen aineistosta kaukolainapyynnön ottamalla yhteyttä kotikirjastonsa kaukopalveluun. Lisätietoja kaukolainoista Vaara-kirjastojen asiakkaille osoitteessa https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu.
Tee asiasanahaku pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussaan (www.libplussa,fi). Yhdistä hakusanaan vanhukset seuraavia sanoja: toimintakyky, toimintaterapia, elämänlaatu, hoito, avohoito. Voit käyttää myös hakusanaa vanhustyö. Näillä saat esille muutamia viitteitä kirjoihin, jotka voisivat olla kiinnostavia. Täysistä tiedoista voit tarkistaa, mitä kirjat pitävät sisällään, ja saatavuustiedoista, missä kirjastoissa kirja on saatavilla.
Tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt lisäksi mitään, mutta seuraavia artikkeleita voisit kysellä esim. Helsingin pääkirjastosta: Jacobson, Harriet: Toimintaa iäkkäälle (Toimintaterapeutti 1998, nro 5, sivu 3-6); Raitanen, Anitta: Viriketoiminta laitospotilaiden hoidossa (...
Lyhyen suomenkielisen esittelyn kirjasta löydät kustantajan sivulta http://www.tammi.fi , kun valitset etusivulta linkin yleinen kirjallisuus > nuortenkirjallisuus >aikaisemmin ilmestyneet. Jos ruotsinkielinen aineisto käy, löydät tietoa kirjailijasta ruotsalaisesta kirjailijasivustosta osoitteessa http://www.forfattarcentrum.se/forf/maria_gummesson.html . Maria Küchen on nimittäin aikaisemmalta nimeltään Maria Gummesson. Englanniksi tietoa kirjailijasta löytyy osoitteesta http://www.nordinagency.se/kuchen.html . Internetistä löytyy useampia kirja-arvosteluja ruotsiksi, jos haet alkuteoksen nimellä Sången till en fjäril.
Kirjassa Karvinen, Elina: Iloisesti ikääntyen: ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet, 1994 (luokka 79.6), on yksi luku, joka käsittelee senioritansseja. Siellä on myös ohjeita seniori- ja istumatansseihin.
Senioritansseista löytyi kaksi kasettia, niitä voi toivon mukaan soveltaa myös huonokuntoisille vanhuksille sopiviksi.
Senioritanssi 10+ : juhlakasetti (luokka 77.37)
Helsinki : Kuntokallio, 1996
1 C-kasetti + ohjevihko
Senioritanssi tutuksi (luokka 77.37)
1991
Kasetti + kirja
Aineisto löytyy Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
