Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Kannu on leiman perusteella valmistettu v. 1949-1964 välillä. Mallille en löytänyt nimeä tai suunnittelijaa. Kuvasta ei saa selvää, onko kyseessä kermakon kokoinen kannu vai isompi. 10cm korkeaa siistikuntoista kermakkoa on myyty vanhojen astioiden verkkokaupassa Laatutavarassa 42 euron hintaan. Hintaan vaikuttavat astian kunto ja kysyntä. Mikäli lasite on pahasti halkeillut tai kannusta on lohjennut palasia, on se lähes arvoton.
Kulhoillekaan ei löytynyt mallinimeä. Ne on leiman perusteella valmistettu v. 1932-1949 välillä. Astiataivas-verkkokaupassa halkaisijaltaan 15cm kulhoa myydään 35 eurolla. Myös kulhojen hinnan määrää niiden kunto ja koko.
Lähteet:
Arabian tehtaanmerkit: https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Kannu...
Kattavaa vastausta on vaikea antaa, mutta alla muutama esimerkki mieleeni tulleista punatukkaisista tyttö- tai naishahmoista kirjallisuudessa:
J.K. Rowlingin Harry Potter - kirjojen hahmo Ginny Weasley
Astrid Lindgrenin luoma hahmo Peppi Pitkätossu
L. M. Montgomeryn Anna-kirjojen hahmo Anna Shirley
Tove Janssonin Muumien hahmo Pikku Myy
Maria Turtschaninoffin Punaisen luostarin kronikoita - kirjasarjan hahmo Maresi
DC Comicsin sarjakuvien Myrkkymuratti (Poison Ivy)
Punatukkaisia naisia löytyy myös monista kirjojen kansista, joita voi hakea Kirjasampo-kirjallisuuspalvelun kansikuvahausta hakusanoilla punainen hiukset tai punatukkainen
Helsingin vanhoista tanssilavoista löytyy tietoa Timo Honkalan kokoamasta teoksesta "100v stadin jortsuja ja tanssimestoja : historian kertomaa ja tanssimuistoja vv 1950-70" (Books on Demand , 2017).
Alaotsikon aikarajauksesta huolimatta kertoo kirja myös tanssilavatoiminnasta ennen 1950-lukua. Käpylän lavoista mainitaan Vanhan Käpylän VPK:n lava, eli "Lemmenlaakso". Se sijaitsi paloaseman läheisyydessä ja VPK aloitti tanssilavatoiminnan siellä heti sodan jälkeen 1945 kesällä. Lavaa vuokrattiin myös ulkopuolisille toimijoille. 1950-luvulla lava purettiin ja puutavara myytiin omakotitalon rakennustarpeiksi.
Käpylän VPK järjesti tansseja jo tätä aikaisemmin Taivaskalliolla ainakin vuodesta 1926 alkaen. Lava rakennettiin seuratalon taakse:...
Riimeistä ja loruista kerrotaan esim. näissä kirjoissa:
Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjällä : Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet
Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat : entisaikain lasten elämää
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toim Liisi Huhtala ym.
Avaa lastenkirja! : johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön / toim. Marja Suojala, Maija Karjalainen
Lasten vaatetuksesta löytyy tietoa mm. kirjoista
Heikkilä, Anitta: Vaate lapsen elämässä : koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä vuosina 1909-1939
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys
Näkemättä juuri näitä täsmällisiä papereita on vaikea arvioida, ovatko summat markkoja vai euroja. Halutessasi voit ottaa yhteyttä Suomen Pankin viestintään joko sähköpostilla osoitteeseen info(at)bof.fi tai puhelimitse numeroon 09 183 2626 (palvelunumero avoinna arkisin klo 9:30-15:30).
Kyseisen kappaleen nuotit löytyvät Viola-tietokannan mukaan teoksista ”Sävellyksiä ja sanoituksia. 1: Alla etelän taivaan” (Two Stars-music, c1983) ja ”Jokamiehen humppatanssit” (J.V.I. Kustannus , 1978).
Mopo-aiheisia kirjoja kyllä löytyy esim. kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanalla mopot. Jos haet tietoja mopojen osista (?), kannattaa varmaan vilkaista ainakin mopojen korjausoppaita.
Esim. Mauno, Esko: Mopot 1982-2000 - Helkama, Honda, Suzuki, Tunturi korjausopas (Hki, 2000). Plussa-tietokannasta voit tarkistaa kirjojen sijaintitiedot.
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY, Ruotsissa Wahlström & Widstrand. Kummastakaan en saanut vastausta lyhyellä aikavälillä. Oletettavasti kyseessä on sen verran suosittu kirjailija, että uusi teos käännetään tuoreeltaan; käännöksiä voinee siis odottaa ensi vuodeksi. Kustantamoiden kotisivut ovat www.wsoy.fi sekä www.wwd.se.
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Teknillisen korkeakoulun kirjaston TEPA- termipankki sisältää rakennusalankin sanastoa viidellä kielellä. www.tsk.fi/tepa
Lisää tekniikan sanastoa löytyy termisanastosta osoitteesta www.cs.tut.fi. luokasta 6, johon sisältyy rakennustekniikka.
Mene käyttämääsi kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan tämä kirja kaukolainana. Se löytyy ainakin seuraavien kirjastojen kokoelmasta: Jyväskylä, Kajaani, Oulu ja Rovaniemi. Myös Varastokirjastosta Kuopiosta sen saa. HelMet-kokoelmassa kirjaa ei valitettavasti ole.
Heikki Poroila
Maailman luonto –sarjassa osassa Nisäkkäät 1.: löytyy sivulta 64 alkaen ”Isot ihmisapinat”-osasto. Orangista kerrotaan otsikolla ”Oranki – metsien ihminen” kuudella suurella sivulla upein värivalokuvin (ss .66-71) Teoksen ISBN on 951-35-6493-2.
Teoksen saatavuuden näet pääkaupunkiseudulla osoitteesta www.helmet.fi. Kirjoita etusivulle annettu ISBN-numero, niin näet mistä teos löytyy. Helmet-etusivulta voit klikata lisäksi sanahakua ja kirjoittaa siihen vaikkapa ihmisapinat, niin löydät lisää aineistoa eri kielillä.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Kuivattu kala näyttäisi olevan lähinnä itäsuomalaista perinneruokaa.
Löysin linkin suomalaista ruokaa käsittelevälle internet-sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin asiasta:
http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page21.html
Ruoka-aiheisia kysymyksiä voi myös lähettää esim. MTV3:n Ruokala-ohjelman kokeille:
http://www.ruokala.tv/Public/Kysykokeilta
Valitettavasti de Villepinin vierailumenu ei selvinnyt internetin avulla (etsin mm. Helsingin Sanomien uutisarkistosta).
Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelu tuottaa kattavia ilmastotilastoja ja asiantuntijaselvityksiä perustuen säähavaintohistoriaan, joka ulottuu paikoin jopa 1800-luvun alkupuolelle saakka.
Havaintojen lataus -palvelussa on tallennettuna vuorokausi- ja kuukausikohtaisia säähavaintoja aina 1960-luvulta alkaen: Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos
Haku ei kuitenkaan tällä kertaa tuottanut tulosta.
Oodista saamasi kirjastokortti on Helmet-kirjastokortti. Helmet-kirjastojen eKirjastossa ei ole Minna Canthin Kauppa-Lopoa, joten etänä et voi sitä kuunnella. Voit toki varata ja lainata sen cd-muotoisena äänikirjana. Halutessasi voit noutaa levyn vaikka Oodista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155989?lang=fin
