Jos ymmärrän oikein sijainnin, paikalla on ollut parikin pitkämäistä rakennusta, jotka olivat pystyssä vielä 2000-luvun alussa. Rakennukset on purettu niin hiljattain, että niiden kuvat löytyvät vielä Google Street View -palvelusta, kun valitsee kaikkein vanhimman päivänmäärän (toukokuu 2009). Valitettavasti rakennusten käyttötarkoitus ei selvinnyt käytettävissä olevilla keinoilla. Kuvan perusteella ne näyttävät asuin- tai toimistorakennuksilta.
Ehkä joku lukijamme muistaa rakennukset ja voi kertoa, mihin niitä käytettiin?
Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Vanhojen lehtien mikrofilmeistä saa kopioita, Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet sijaitsevat Pasilassa pääkirjastossa. Kannattaa tiedustella Pasilan pääkirjaston uutisalueelta. Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivustosta, kohdasta Pasila http://www.lib.hel.fi/pasila .
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useita keittokirjoja, joissa annetaan erilaisille lihoille selvät paistamisajat. Oleellista lopputuloksen onnistumiselle on myös lihan esikättely, kuten esille otto huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen valmistamista, pihvien leikkaaminen poikkisyin sekä kalvojen poistaminen ja pinnan pyyhkiminen kuivaksi.
Teoksessa Brita Olsson: ”Suuri lihakirja” on Paistamisajat – taulukko (s. 15), jossa eri lihoille ja ruhonosille annetaan paksuuden mukaiset paistamisajat pannussa. Näillä ohjeilla liha on sisältä vaaleanpunaista ja punertava lihaneste tihkuu ulos paistetulta puolelta. Siinä annetaan myös vinkkejä miten pihvin saa punaisemmaksi tai läpeensä kypsäksi. Samanlaiset ohjeet löytyvät myös teoksesta ”...
Kummankin nimen merkitystä on kyselty jo aiemmin ja vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta esim. kirjoittamalla k.o. nimi JA etunimet
Aliisa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a1a7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2e87…
Johanna:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) myöhästymismaksuja voi maksaa vain Kymenlaakson kirjastoihin. Verkossa maksaminen ei ole mahdollista. Kirjat pitää palauttaa johonkin Kyyti-kirjastoon. Jos se ei ole mahdollista niin kirjat voi lähettää postin kautta omalla kustannuksella ja omalla vastuulla.
Kyyti-kirjastojen yhteystiedot http://www.kyyti.fi/
Jätkäsaaren kirjastossa ei voi tulostaa A3-kokoista tulostetta. A3-kokoisen tulosteen voit tulostaa esimerkiksi Rikhardinkadun kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jyväskylän kaupunginkirjastossa lainan voi uusia 5 kertaa, jos siitä ei ole varauksia. (Poikkeuksena viikkolainat, joita ei voi uusia lainkaan.) Kun lainan uusii, laina-ajan jatko lasketaan uusimispäivästä alkaen, eli kirjoille saa lisää laina-aikaa 4 viikkoa, lehdille 2 viikkoa ja DVD-levyille viikon.
Lisää tietoa laina-ajoista ja uusimisesta löydät nettisivuiltamme:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/laina-ajat
Juuri kyseisillä sanoilla en löydä mitään kappalettta, mutta voisiko kyseessä olla Markku Aron Euroviisuissa 1971 esittämä kappale Tie uuteen päivään (säv, san: Rauno Lehtinen). Laulun snat löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/jarpen/tie.htm
Ja esim. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=KbQouypwxT0
voi kuunnella kappaleen.
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä...
Omien juuriensa etsiminen ja kartoittaminen kannattaa
aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran erinomaisiin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löytyy otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
Kysymykseen on vaikea vastata ilman täsmennyksiä. Tarkoittaako kysyjä
satutuntien tulevaisuutta globaalisti vai Suomessa? Suomessa satutuntiperinne elää ja voi hyvin sekä saa uusia muotoja - esim. improvisoidut satutunnit, tukiviitotut satutunnit, mediasatutunnit.
Kirjastot järjestävät yhä enemän tilaisuuksia eri-ikäisille kirjastonkävijöille, ja lastenkirjastopalveluita kehitetään jatkuvasti
ainakin isoissa kirjastoissa, joten tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Paikallisia eroja toki on. Englanniksi aiheesta ei löydy tietoa.
Ette tarvitse kuin kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjojen kuuntelu onnistuu suoraan selaimessa jos nettiyhteys on käytettävissä. Muuten tarvitsette lukuohjelman, jonka voitte ladata laitteeseenne sovelluskaupasta. Ohjeet löytyvät tuolta . E-äänikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Ne palautuvat automaattisesti, joten palauttamisesta ei tarvitse huolehtia. Niitä voi myös varata. Perinteisiä cd-äänikirjoja on taas sitten ihan normaalisti lainattavissa kunhan kirjastot taas avaavat ovensa.
Oppaan "Suomen rahat arviohintoineen 2008" mukaan hyväkuntoisen setelin arvo on 180-220 euroa, korvaavan setelin (N:o 899...) 200-500 ja Litt.A:n hinta 180-200 euroa. Huonokuntoisimmille ja tavanomaisimmille seteleille hintaa ei ole määritelty. Hologrammista ei ole erityistä mainintaa. Kuitenkin vain rahaliike pystyy luotettavaan arviointiin.
Welsh corgi ei tarvitse mitään erityistä corgiruokavaliota - tärkeää kuitenkin pitää huoli siitä, ettei painoa kerry, koska se on koirille haitallista.Hyvä perusohje koiran ruokinnasta löytyy esimerkiksi täältä: https://www.elainlaakari.fi/klinikat/koiraklinikka/hoito-ohjeet/ruokinta/
Vähennyslaskutaulu lienee yksi "laskuopillisista havaintotauluista", joita tehtiin kansakoululaisia varten. Sen avulla harjoiteltiin laskutehtäviä.
Itse taulusta en onnistunut löytämään tietoa, mutta vuonna 1904 ilmestyi kirja nimeltä Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset (Otto Hjalmar Hultin, Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin soviteltu), jota opettaja lienee käyttänyt taulun rinnalla. Julkaisija oli Valistus:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=hultin+hj+kertaustaulu&type…
Vuoden 1960 väestönlaskennan yhteydessä on julkaistu tietoja uskontokunnista lääneittäin: SVT: Yleinen väestönlaskenta 1960 II, Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli, ym. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94351/xvael_c_196000_1963_dig_2.pdf?sequence=1&isAllowed=yKs. taulukko Väestö uskontokunnan mukaan, lääneittäin (s. 122) .Koko maan tietoja rekisteröidyistä uskonnollisista yhteiskunnista, seurakuntien ja niiden jäsenten määristä vuodelta 1960 on saatavissa myös Suomen tilastollisesta vuosikirjasta: https://tilastokeskus.finna.fi/Record/otos.123456789_99?sid=4903773654Ks. taulukko 5. Suomen evankelis-Iuterilainen kirkko vuosina 1938— 1960, s. 3Ks. taulukko 7. Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat vuonna 1960, s....
Hei,
Valitettavasti nyt kävi niin, että muistelemallasi tekstin pätkällä ei löytynyt laulua, joka vastaisi täysin hakemaasi. Alla on kolme kappaletta, joiden sanoitus menee aika lähelle etsimääsi.
Päivi Kautto-Niemen kappale:'Sun luokses jään', jossa kertosäe kuuluu: "..Sun luokses jään / Mä painan pääni kainaloos niin lämpimään / Sun luokses jään ja pääsen suojaan lempeään / Sun luokses jään en tästä kaipaa minnekään..." .
Päivi Kautto-Niemi: Laulu nimeltä 'Luoksein jää', jossa kertosäkeessä lauletaan: "...Luoksein sää / viereeni lämpimään / aamuun on aikaa hetken jokaisen voin sulle omistaa / Pyydän luoksein jää / viereeni lämpimään / Jokainen tunti, jonka kanssas jaan / näin uuteen aamuun mua valmistaa saa...".
Kirkan kappaleessa 'Ota...
