Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000. Palvelu on maksullinen (1,98 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm)
https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi
Kirjan lukeminen pitäisi onnistua kyseisellä lukulaitteella. Voi olla, että kyseessä on Adobe Digital Editionsin ongelma. Voisit olla sähköpostitse yhteydessä Ellibsin tukeen. Tuki palvelee osoitteessa support@ellibs.com. Asian selvittelyssä he tarvitsevat seuraavat tiedot:
Kuvaus ongelmatilanteesta
Käyttämäsi laite ja lukutapa
Kirjastokortin numero / käyttäjätunnus
Mahdollinen virheilmoitus, ruutukaappaus mikäli mahdollista
Aineisto, jota ongelma koskee
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen...
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985)
- Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014)
Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta:
- Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919)
Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden...
Sweet valley high -sarjaa ei ole Suomessa esitetty muilla kanavilla kuin MTV3:lla. Viimeksi sitä on esitetty vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku. Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset...
Eduskunnan tietokannassa ei mainita kunnallisneuvoksen arvoa https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910219.aspx, eikä muissakaan lähteissä sellaista näy Kokoomusbiografia, https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/aaltio-sampsa-eino-urmas/
Tasavallan presidentin myöntämistä arvonimistä, https://vnk.fi/arvonimet
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Axu varsinaisena etunimenä. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” mukaan Axu on lempinimi nimestä Axel. Nimi Axel syntyi Tanskassa 1100-luvun lopulla, kun Absalom nimistä arkkipiispaa alettiin kutsua Axeliksi. Hepreankielinen Absalom tarkoittaa ”rauhan isää". Nimen tankalaisperäinen muunnos levisi muihin Pohjoismaihin, ollen erityisen suosittu Ruotsissa 1800-luvulla Esaias Tegnérin runon ”Axel” (1822) myötä. Suomessa nimen yleisin muoto on Akseli, joskin Suomen ruotsalaisessa almanakassa se on edelleen muodossa Axel.
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (pääkirjaston 2. kerroksessa) on mahdollista katsella televisiota. Televisiota voi katsella musiikkiosaston kuunteluhuone 1:ssa, jossa on laajakuvatelevision lisäksi myös Blu-ray-/DVD- ja VHS-laitteet videoiden katseluun.
Kuunteluhuoneen voi varata kahdeksi tunniksi kerrallaan ja kirjastokortti jätetään virkailijalle huoneessa olon ajaksi. Kuunteluhuoneen voi varata paikan päällä musiikkiosaston asiakaspalvelutiskillä tai puhelimitse numerosta 03-8125 531.
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/...
Voit ilmoittaa kadonneesta kortista mihin tahansa Helmet-kirjastoon esimerkiksi puhelimitse. Korttia ei tarvitse lopettaa, jos kirjastokortilla on käyttöä jatkossakin. Kuoletettua korttia ei voi ottaa uudelleen käyttöön, vaan sen tilalle tehdään uusi kortti. Lapsen kortti maksaa kaksi euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Informaatikkomme muisteli vanhoja:
1990-luvun merkkipohjaiset asiakaspäätteet olivat joko normaaleja
PC-tietokoneita, joissa oli käytössä DOS-käyttöjärjestelmä tai sitten "tyhmiä" päätteitä, jotka olivat yhteydessä palvelimeen. Palvelimen käyttöjärjestelmä oli usein joku Unix-versio, mutta muitakin käyttöjärjestelmiä oli useita (esim. OpenVMS ja IBM:n OS/390). Nuo mainitut ASCII-internetkoneetkin olivat päätteitä,
joissa kaikki tietojenkäsittely tapahtui palvelimella.
Sukupuolen määräytymisen syihin liittyy paljon uskomuksia, mutta tieteellistä näyttöä ei paljonkaan löydy. Tiedetään kuitenkin esimerkiksi, että sotien aikana ja pian niiden jälkeen syntyy poikia enemmän kuin rauhan aikana. Aiheesta mm. Duodecim-lehdessä (2010/126):
https://www.duodecimlehti.fi/duo99143.
Se, että johonkin sukuun jostakin syystä syntyisi nimenomaan tyttö- tai poikalapsia, on harhaluulo. Tähän päätyi ainakin laaja tutkimus, josta MTV-uutiset uutisoi 1.3.2020. Löydökset ovat ilmestyneet Proceeding of the Royal Society B -tiedelehdessä. Uutisen voi lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-teidan-suvussanne-paljon-poiki…
Myös vanhemmassa Duodecim-lehden numerossa (1994/...
Tulostussaldoa voit ladata kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä missä on tulostusmahdollisuus. Kaikissa asiakaspalvelupisteissä ei ole kassaa käytössä, mutta joka kirjastossa on vähintään yksi asiakaspalvelupiste, jossa maksujen maksaminen ja tulostussaldon lataaminen onnistuu. Monissa kirjastoissa voi maksaa ainoastaan kortilla ja/tai Mobile Paylla, muutamissa kirjastoissa myös käteisellä.
