Nimeä ei löydy meidän käytössämme olevista sukunimikirjoista täällä kirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen sivujen (www.vrk.fi) Nimihaku-osiosta selviää, että nimeä on nykyisin käytössä alle viidellä henkilöllä.
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä.
Kotimaisten kielten keskus, Kotus,(www.kotus.fi) antaa nimistöneuvontaa. Heidän sivuiltaan löytyy Chat, suomalaisittain Tsätti, josta voit kysellä sanasta ja sen merkityksestä tarkemmin.
En löytänyt tätä näytelmää eikä Kirjasammosta oikein löytynyt sopivia. Lastenkirjainstituutin tietokannasta haku varikset näytelmät ei tainnut sekään osua, sieltä löytyi Variksen pesä -niminen teos viime vuosisadan alusta. Tuntisiko joku lukijoistamme?
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
En onnistunut löytämään tietoa Chiper-etunimen historiasta tai käytöstä. Sukunimenä sitä esiintyy lähinnä Yhdysvalloissa.
Ranskan verbi 'chiper' tarkoittaa 'näpistää'.
Kirjaa on tilattu Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoihin Vantaalla. Lisäksi sitä on tulossa Pasilan, Töölön ja Malmin kirjastoihin.
Vantaan kappaleet todennäköisesti saapuvat viikolla 1 tai 2/2011. Varauksen kirjaan voi tehdä HelMet-järjestelmässä välittömästi kun se näkyy käsittelyssä -tilassa.
Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Kokoelmistamme löytyy hakusanalla surutyö yli sata teosta surutyötä eri näkökulmista, joten en voi luetella niitä kaikkia tässä vastauksessa.
Muita mahdollisia kirjalähteitä voisivat olla
LINDQVIST, Martti :Surun tie (WSOY 1999)
VIHERKOSKI, Pirkko : Kätketty suru (Uusi tie 1999)
KÄHKÖNEN, Sakari : Hyvään avioliittoon (Uusi tie 2002)
Leskeydestä ja leskeksijäämisestä on myös jonkin verran kirjallisuutta, sekä tutkimuksia että muistelmia.
YHTÄKKIÄ yksin :leskeksi jääneet kertovat (Kirjapaja 1995)
TUOMINEN, EIla : elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista,terveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista sekä leskeyteen sopeutumisesta (Eläketurvakeskus 1994)
Suosittelisin lisäksi, että kävisit lähimmän...
Kyseessä on kaiketikin Oy Suomalainen mallihuone (1933 – 1983)Teoksesta Tujunen – Rosma – Moisio: Suomalainen mallihuone 1933-1983 (1983) löytyisi lisätietoa, mutta julkaisu on luettavissa vain Kansallikirjastossa.https://finna.fi/Record/fikka.3264599?sid=4906442988https://www.kansalliskirjasto.fi/fiMyös alla olevista linkeistä löytynee kiinnostavaa tietoa aiheesta.https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/suomalmallihuone.shtmlhttps://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/tamppukutehdas.shtmlhttps://finna.fi/Record/hkm.A2725720-A2BE-4E1F-97EA-ABC4887CBD97?sid=4906440330https://finna.fi/Record/elka.143409868787500_148490341894300?sid=4906440330
Luulisin, että ei ole sukua. Tässä on Bernadotten sukupuuta tarkastettavaksi, https://www.kungahuset.se/kungafamiljen/attenbernadotteslakttrad.4.19ae4931022afdcff3800010665.html Mutta voihan se silti kuninkas olla.
Lähettämässänne linkissä http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/yleen.html on jo paljon tietoa em. sukunimien taustoista.
Lisätietoja http://se.namespedia.com . Tämän sivuston mukaan esimerkiksi Alen on irlantilaista alkuperää, Kylen taas skottilaista.
http://www.surnamedb.com/Surname/Alen
Lisätietoja kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet
Löytyy useasta kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Kaikki kappaleet ovat lainassa tällähetkellä. Varauksia ei kuitenkaan ole, joten kannattaa varata, vaikkapa
osoitteesta www.helmet.fi.(jos sinulla on tunnusluku,varaaminen onnistuu helmetin kautta.)
Turun kaupunginkirjastossa voi käyttää skanneria pääkirjaston käsikirjastossa. Aika on varattava etukäteen ja ensimmäinen varaus on tehtävä henkilökohtaisesti (ei puhelimitse) ja kirjastokortti on oltava mukana. Skannaus on maksutonta.
Pääkirjaston lisäksi aluekirjastoissa on skannausmahdollisuus, tällä hetkellä Varissuon, Nummen, Runosmäen, Ilpoisten, Hirvensalon ja Maarian kirjastoissa. Kotisivullamme on listaus Internet-laitteista, myös skannereista http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/laitteet.htm
Tässä tarkoitettaneen HS:n julkaisemassa kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita vuonna 1983 ilmestynyttä Kaija Hackzellin (ent. Nenonen) ja Kirsti Topparin kirjaa Herrasväen ja työläisten kaupunki, johon sisältyy Kirjallinen Linnunlaulu -niminen osio. Sarjan kirjoja on hyvin saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
HS:n kustantamana on ilmestynyt myös Antti Mannisen Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (2004), mutta siinä ei Linnunlaulun rakennuksia ole mukana.
Berlitzin matkaopas-sarjaan kuuluu myös teos Maltasta sekä englanniksi että ruotsiksi: Gostelow, Martin: Malta. Berlitz.
Suomeksi matkailutietoa Maltasta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Chester, Carole: Malta ja Gozo. Lehtipuu, Timo-Pekka: Malta. Mäkelä, Juhani: Satunnainen matkailija mini-Euroopassa.
Myös internetistä löytyy useita Maltasta kertovia sivuja: Maltan matkailutoimiston sivuilta http://www.visitmalta.com/ löytyy tietoa myös suomeksi . Monikulttuurisen kirjaston maailma-sivuilta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm, valitse aakkosellisesta maahakemistosta Malta ja löydät useita sivuja.
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta vastattiin kysymykseen näin:
"Itämerenkadun pysäköintipaikat on muutettu maksullisiksi pysäköintipaikoiksi liikennesuunnittelupäällikön 26.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Valitettavasti osa lippuautomaateista ei kuitenkaan ole asennuksessa tapahtuneen kömmähdyksen vuoksi vielä toimintakunnossa. Osa lippuautomaateista toimii kuitenkin ja lähimmälle toimivalle lippuautomaatille ei ole kuitenkaan kovin pitkä matka. Pyrimme saamaan kaikki lippuautomaatit toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti."
Yle Radio Suomen tai muistakaan Ylen radio-ohjelmien ohjelmaoppaista ei löytynyt kyseistä ohjelmaa, ei ainakaan tuolla nimellä.
Yle Areena Audiosta löytyi kyllä viite Yle Puheen samannimiseen ohjelmaan mutta se ei ikävä kyllä ole enää kuunneltavissa. Siinä yhteydessä ei ollut tietoa milloin ohjelma on viimeksi ollut kuunteltavissa. Myöskään Elävän arkiston radio-ohjelmista ei tätä löytynyt.
