Valitettavasti kirjaa ei ole pystytty jäljittämään kyseisin tuntomerkein. Vuonna 1997 ilmestyneessä Tytti Seessalon Noidanmetsästäjät-lastenkirjassa esiintyy sekä noitanainen Miranda että Colli-kissa, mutta muuten tuntomerkit eivät täsmää.
Hei, Suomen kolme suurinta tekojärveä ovat: Lokka 314 km2Porttipahta 149 km2Uljuan tekojärvi 28km2Lähteet: Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)Luokka:Suomen tekojärvet – Wikipedia
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tietoa asiasta. Tutkimme useampaa mattokirjaa kokoelmassamme, mutta ikävä kyllä polypropeenimatoista ei niissä kerrottu. Myöskään lehtitietokannasta ei löytynyt artikkeleita aiheesta. Kehottaisimme kääntymään sellaisen mattoliikkeen puoleen, joka tällaisia mattoja myy.
Ring till telefonnummer 0060-060504 (vardagar kl. 12-18). Boken kan omlånas, om ingen annan har beställt den och om boken är inte försenad (idag). Ta fram boken och ditt lånekort.
Tässä tarkoitettaneen HS:n julkaisemassa kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita vuonna 1983 ilmestynyttä Kaija Hackzellin (ent. Nenonen) ja Kirsti Topparin kirjaa Herrasväen ja työläisten kaupunki, johon sisältyy Kirjallinen Linnunlaulu -niminen osio. Sarjan kirjoja on hyvin saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea.
HS:n kustantamana on ilmestynyt myös Antti Mannisen Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (2004), mutta siinä ei Linnunlaulun rakennuksia ole mukana.
Jokaisten valtiopäivien alussa julkaistaan teos Eduskunta vuoden ... varsinaisilla valtiopäivillä (vuoteen 1991 asti Eduskunnan kalenteri vuoden ... varsinaisilla valtiopäivillä), josta selviävät eduskunnan, eduskunnan valiokuntien sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kokoonpano. Vuoden kuluessa tulleet muutokset täytyy katsoa valtiopäiväasiakirjoista.
Valtiopäiväasiakirjoissa julkaistaan vuosittain myös mm. valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus (samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen). Oikeuskanslerilla on omat sivut osoitteessa http://www.oikeuskansleri.fi/ . Hallitukset ovat osoitteessa http://www.valtioneuvosto.fi .
Yleisten kirjastojen toimintaa koskevat lait löytyvät opetusministeriön kotisivuilta osoitteesta
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/index.html
Tieteellisten kirjastojen toimintaa sääteleviä lakeja löydät kirjastot.fi palvelusta tai osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/lait.html
Eduskunnan kirjaston toimintaa säätelee oma laki Laki eduskunnan kirjastosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1984/19840983?search%5Btype%5D=pi…
Erikoiskirjastojen toiminnasta saattaa olla mainintoja asianomaisen viranomaisen toimintaa koskevissa säädöksissä. Jos haluat ottaa mukaan nämäkin, sinun on tehtävä haku finlexin www.finlex.fi Säädökset alkuperäisinä tietokantaan, mutta tässä haku kirjasto* tuottaa todella paljon viitteitä.
Suomalaista kirjailijatietoa löytyy Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi, lastenkirjallisuudesta Kirjasammosta löytyvän tiedon lisäksi Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/. Heidän kirjastostaan voi myös kysyä neuvoa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta.
Kirjallisuuden tekijäoikeuksista ja käyttöluvista voi kysyä Sanastosta, https://www.sanasto.fi/. Valmista listaa tekijänoikeudesta vapaista kirjailijoista ei löytynyt.
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta vastattiin kysymykseen näin:
"Itämerenkadun pysäköintipaikat on muutettu maksullisiksi pysäköintipaikoiksi liikennesuunnittelupäällikön 26.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Valitettavasti osa lippuautomaateista ei kuitenkaan ole asennuksessa tapahtuneen kömmähdyksen vuoksi vielä toimintakunnossa. Osa lippuautomaateista toimii kuitenkin ja lähimmälle toimivalle lippuautomaatille ei ole kuitenkaan kovin pitkä matka. Pyrimme saamaan kaikki lippuautomaatit toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti."
Kuka kukin on -teos vuodelta 2005 kertoo, että Sinikka Nopolalla on yksi lapsi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy tietoa ja tiedonlähteitä kirjailijasta. Kirjoita hakusanaksi nopola sinikka.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta voi hakea etunimikirjoja täältä: http://www.helmet.fi/. Aihehakuun voi kirjoittaa etunimet ja tarvittaessa voi hakua rajata suomenkielisiin kirjoihin. Näin tulee 62 viitettä. Niistä saa lisätietoja etunimistä.
Joonatanin nimipäivä on 26.1. Mikki nimi on Mikael-nimen muunnos. Miio-nimestä ei ollut mainintaa kirjoissa Pentti Lempiäinen Suuri etunumikirja ja Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi.
Väestörekisterikeskuksen etunimipalvelu löytyy täältä: https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp.
Yle Radio Suomen tai muistakaan Ylen radio-ohjelmien ohjelmaoppaista ei löytynyt kyseistä ohjelmaa, ei ainakaan tuolla nimellä.
Yle Areena Audiosta löytyi kyllä viite Yle Puheen samannimiseen ohjelmaan mutta se ei ikävä kyllä ole enää kuunneltavissa. Siinä yhteydessä ei ollut tietoa milloin ohjelma on viimeksi ollut kuunteltavissa. Myöskään Elävän arkiston radio-ohjelmista ei tätä löytynyt.
Seuraavista kirjoista saattaisi myös olla apua:
Tieteen kuvalehden kustantama Maailma tänään -sarja
-laajalti tietoa eri maiden yhteiskunnasta, maantieteestä, politiikasta ja kulttuurista
-kirjan lopussa aihehakemisto
Weilin & Göösin kustantama Maailma nyt -sarja
-hieman edellistä suppeampi
-maanosat käydään läpi maittain
-kunkin maan kohdalla "tietolaatikko", jossa perusfaktatiedot, kuten kieli, väkiluku, uskonnot jne.
Lasten asemasta eri maissa löytyy tietoa ainakin Maailma.net -sivuston http://fi.oneworld.net kautta, hakusanalla lapset.
Milna-nimelle ei löytynyt alkuperää eikä selitystä mitä se tarkoittaa. Väestöreksiterikeskuksen (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/) nimipalvelun mukaan Suomessa Milna-nimisiä on vain muutama. Lähempänä Milna-nimeä on Milma, joka on muunnos nimestä Emilia. Ainoa löydetty Milna on kroatialainen kylä Brac-saarella. Voisiko tällä olla yhteyttä valittuun Milna-nimeen?
Yhtenäistä tilastoa kaikkien Suomen kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole saatavilla. Monet kirjastot kuitenkin julkaisevat kotisivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Näitä löytää esim. Googlella hakusanoilla "lainatuimmat lastenkirjat".
Suosituimpien nimekkeiden selvittämisessä myös Kirjakauppaliiton julkaisemista Mitä Suomi lukee -listoista voi olla hyötyä: http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3.
Lastenkirjallisuuden Plättä-palkinnon voittajan valitsevat lapset ja nuoret itse äänestämällä omaa suosikkiaan. Plättä-voittajat 2000-luvulla: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/platta00.htm
Pääsylippua ei voi varata. Lippu lainataan Oodin 1. kerroksen kirjastotiskiltä ja lippu palautetaan samaan paikkaan. Lipun saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-haulla hakusanalla kausikortti.
Lisää aiheesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Juttuja_kirjastosta/Lainaa_Oodista_paasylippu_Kansallisteatt(207794)
Kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tarkoitetaan "tulemisella". Sarjasta on tehty kolme tuotantokautta, jonka kolmas kausi päättyi elokuussa 2018 (60 jaksoa). Ainakin elokuvien suoratoistopalvelu Viaplay näyttää sarjaa, mutta vain ensimmäisen tuotantokauden. Viaplaylta kannattaa suoraan kysyä, onko jatkoa tulossa sinne. DVD-muodossa ei sarjaa Suomessa ole levitetty, mutta ulkomaisten verkkokauppojen valikoimista löytyy ainakin tuotantokausi 1 kahteen boksiin jaettuna (kummassakin 40 jaksoa).
Heikki Poroila
Käsikirjaa, missä on tietoja pelkästään Daihatsu Charade -autosta, ei ole löytynyt Kouvolan kirjaston eikä muidenkaan etsimieni kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan kirjasta SÄÄTÖARVOJA JA OHJEITA TEE-SE ITSE KORJAAJALLE OSASTA I (ilm. n. 1980) löytyy muiden autonmerkkien ohella mm. teknisiä tietoja mm. Daihatsu Charadesta.
Kyseessä on Tuula Korolaisen Synttärikakku-loru, joka sisältyy teokseen Lystitunti (toim. Satu Sopanen ja Markku Kaikkonen, Otava, 2006, s. 12)
https://finna.fi/Record/helmet.1778374
