Turun kaupunginkirjastossa voi käyttää skanneria pääkirjaston käsikirjastossa. Aika on varattava etukäteen ja ensimmäinen varaus on tehtävä henkilökohtaisesti (ei puhelimitse) ja kirjastokortti on oltava mukana. Skannaus on maksutonta.
Pääkirjaston lisäksi aluekirjastoissa on skannausmahdollisuus, tällä hetkellä Varissuon, Nummen, Runosmäen, Ilpoisten, Hirvensalon ja Maarian kirjastoissa. Kotisivullamme on listaus Internet-laitteista, myös skannereista http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/laitteet.htm
Marjukka Laapotin teoksessa Lahden paikannimistö (Lahden kaupunki, 1994) Sihvosenkatu mainitaan tiedoin: "Hovinlehto. Sukunimi Sihvonen. Osa entistä Sihvosentietä". Alueella on siis todennäköisesti asunut joskus Sihvonen-niminen henkilö tai suku, mutta valitettavasti tämän tarkempaa tietoa en löytänyt kadun nimeämishistoriasta. Hovinlehdosta teoksessa kerrotaan: "Uudehko asuinalue, jonka nimi tulee alueella olevan Hovinlehdon tilan mukaan."
Alueen uhanalaisista kasveista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista
-Haikonen, Veli:Päijät-Hämeen uhanalaiset ja harvinaiset kasvit. (on tosin vuodelta 1985)
-Vesijärvi : luontoa, tutkimusta, maisemia
Sekä uhanalaisia kasveja että eläimiä mainitaan kirjoissa
-Lahden luontokohteita.
-Päijät-Hämeen luonto
Uhanalaisia lajeja yleisesti käsittelevät mm.
-Uhanalaiset kasvimme (toim. Ryttäri, Kettunen)
-Syrjänen: Uhanalaisten kasvien seuranta
-Metsiemme uhanalaiset (toim. Jauhiainen)
-Maailman uhanalaiset eläimet 3 : Suomi
Netistä löytyy sivu Suomen lajien uhanalaisuus 2000 http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/uhanal/uhanal.htm
Logistik-sanaa voi ilmaista näin: logistiikka tai kiljetus- ja materiaalitalous. Logistisk on aina logistinen.
Katso lisää teokseta Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja.
Kotus, eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto ylläpitää puhelinneuvontaa myöskin.
Kielitoimiston neuvontapuhelin (09) 701 4991 (maanantaisin ja perjantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9–14)
Katso lisää
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
Pääkaupunkiseudun yhteisluettelotietokannasta Helmetistä löytyy teos Susan L. Wilsonin teos Culture shock! Egypt : a survival guide to customs and etiquette (Tarrytown, NY : Marshall Cavendish, 2011. Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Kirjasto10:ssä ja Itäkeskuksen kirjastossa: http://www.helmet.fi/record=b2003782~S9*fin
Berlitzin Egypti-oppaasta löytyy päivitetty suomenkielinen versio vuodelta 2010 http://www.helmet.fi/record=b1948402~S9*fin ja uusin Kairo-opas on Eyewitness travel top 10 travel guides -sarjan vuoden 2011 painos http://www.helmet.fi/record=b2015252~S9*fin
Voit tehdä varaukset kirjoihin suoraan yllä olevien linkkien kautta, mikäli sinulle on voimassa oleva kirjastokortti ja pin-koodi.
Kirjastojen yhteystiedot:
http...
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa...
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
Kirjastokortti on niin vanha, ettei enää toimi. Saat uuden käymällä missä tahansa helmet-kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen kanssa.
Voit esitäyttää kirjastokorttiin tulevat tiedot oheisen linkin kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9.
Kirjastossa täydennetään loput tiedot. Kortti on maksuton ja käy koko pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa.
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Kyllä, kirjastoissa on asiakaskäytössä nettikoneita, myös tulosteita on mahdollisuus saada.
Tietokoneiden käyttö on ilmaista, mutta niiden varaamiseen ja käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja salasana. Salasanan saat kirjastosta, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Käyttö on mahdollista myös ilman kirjastokorttia. Asiakaspalvelusta on mahdollista saada kertakäyttöiset tunnukset kirjautumiseen. Hollolassa ja Lahdessa käyttäjän tulee tällöin henkilöllisyyden varmistamiseksi esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Finna-palvelussa on mukana myös korkeakoulukirjastoja. Teoksia lähiöistä löytyy rajattuna esimerkiksi asiasanoilla:
yhteisöllisyys
viihtyvyys
asukkaat
osallisuus
osallistaminen
Vastaus löytyy vastausarkistostamme http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoittakaa kohtaan 'etsi arkistosta' etsimänne nimi ja klikatkaa 'hae'. Susan on lyhennelmä Susannasta. Maria ja Annaa pitää etsiä erikseen. Annikki on hellittelynimi Annasta.
Immi Hellenin runo " Oravan pesä", joka löytyy mm. kokoelmista
Immi Hellen: Lapsuuden lauluja s. 51 sekä runoantologiasta
Pikku pegasos sivulta 276, saattaisi olla hyvä.Uudemmasta lyriikasta oikea runo
voisi löytyä vaikka Lassi Nummen sikermästä "Talo lakeudella"
vaikkapa sikermän kolmas runo, joka alkaa "Talolla on uumenensa:..."
tai joku muu sikermän runoista.Ne sisältyvä Nummen kokoelmaan
"Matkalla niityn yli".Sikermä alkaa sivulta 141.
Ihan Vanttilassa ei ole kirjaston toimipistettä mutta Kauklahdessa on. Yhteys- ja muut tiedot: Aukioloajat ma, ti, to 14-20 ke, pe 11-16.Katuosoite Hansakallio 2. Postiosoite PL 3604, 02070 ESPOON KAUPUNKI.Puhelin 09 8165 3778.Sähköposti Kirjasto.Kauklahti@espoo.fi
Voitte myös noutaa kirjan kirjastoautosta, Vanttila torstaina/pariton viikko 17.55 – 18.20 Vantinlaaksontie 39
R. L. Stinestä ja hänen kirjoistaan on vaikeaa löytää internetistä tietoa suomeksi, mutta sen sijaan lukijoiden kommentteja ja mielipiteitä on paljonkin. Esim. nämä löytyivät Googlen avulla:
http://www.barnenspolarbibliotek.com/finland/scripts/showtexts2.asp?ID=…
http://njet.net/kirjat/suosikit/book_lists.phtml?theme_id=427&operation…
Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250).
Lopuksi vielä vinkki englanninkielisestä nettisivusta, jossa on Robert Lawrence Stine on kertonut itsestään ja kirjoistaan.
http://www.kidsreads.com/series/series-nightmare-author.asp
Kirjastostamme löytyy useita kirjoja, joissa on tietoa hirssi-viljasta ja sen käytöstä.
Tutustu esim.
1. Schöneck, Annelies : Vilja, 1997
2. Rousi, Arne . Auringonkukasta viiniköynnökseen, 1997
3. Otavan suuri keittokirja, 1993
Lisäksi voit kääntyä tietopalvelumme puoleen, josta saat lisätietoa.
WSOY:n nettisivuilta selviää, että jatkoa on tulossa kesällä 2002:
"Amerikkalaisen Jean M. Untinen-Auelin suosittu Maan lapset -sarja jatkuu ensi kesänä uudella osalla. Tätä uutta kirjaa, jonka alkuperäinen nimi on Shelters of Stone, on odotettu pitkään. Sarjan edellisen osan ilmestymisestä on ehtinyt kulua jo lähes 12 vuotta" . Sivulla on myös lyhyt juoniselostus.
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Topics/CE835A4941C028D1C2256A9C0021…
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
Tieteen termipankin mukaan anglismi on "englannin kielestä muuhun kieleen siirtynyt sana, sanonta tai kielellinen rakenne". Esimerkkinä mainitaan juuri mainitsemasi ilmaus "pitkässä juoksussa". https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/anglismiKielitoimiston sanakirjan mukaan anglismi on englannista peräisin oleva ilmaus t. piirre jssak kielessä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/anglismi?order=entry&field=&baseforms=falseNämä sankirjat eivät tunne mainitsemaasi finglismi-termiä.
