Ainoa suomenkielinen käännös kyseisestä kappaleesta löytyi Internetistä. Kiss FM -radioaseman Aamutiimi on pari vuotta sitten tehnyt tutuista hittikappaleista suomenkielisiä pilaversioita. Shakiran Whenever Wherever on nimeltään Kopio (Shakira Remix). Samannimisen kappaleen sanoitus löytyy osoitteesta
http://www.sunpoint.net/~swat89/aapila.htm
Varmaa ei kuitenkaan ole, onko se juuri kyseinen Kiss FM:n kappale.
Nähtävästi kyseistä Shakiran sävelmää ei ole tehty "virallisesti" ollenkaan suomeksi, koska siitä ei löytynyt tietoa Yleisradion Fono -tietokannasta, Suomen kansallisdiskografia Violasta eikä Internetistä muuta kuin yllämainittu.
Etsin Google-hakukoneella http://www.google.com internetistä tietoa aiheesta ja löysin seuraavanlaisen linkin, jossa kerrotaan (tosin lyhyesti) mm. kipsipatinoinnista: http://www.yle.fi/teema/teemagalleria/vallgren/ateljee_artikkeli.php?id… .
Kirja- ja artikkeliviitteitä en suoraan aiheesta löytänyt.
Ympäristöministeriön www-sivulla http://www.vyh.fi/ym/palvhak/alo.htm löytyy luettelo eri alueiden seutukaava-asioista vastaavista henkilöistä puhelinnumeroineen.
Sisäasianministeriön www-sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html puolestaan löytyy kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Suomen kuntaliiton sivulla http://www.kuntaliitto.fi/esittely/kuntakoodit.htm on kuntien kuntanumerot.
Tilastokeskus käyttää määritelmää seutukunnat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin postin sivuilta http://www.posti.fi/ löytyi postinumeroluettelo, muttei enää. Vastausta siihen, mitkä postinumeroalueet
kuuluvat mihinkin seutukaava-alueeseen ei löytynyt. Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella ympäristöministeröstä tai postista.
Yleisissä kirjastoissa EBSCO-tietokanta on kyllä vapaasti kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Esim. Helsingin kirjastoissa pystyt myös tulostamaan tietokannassa olevia kokotekstiartikkeleita, jolloin ensimmäiset viisi liuskaa ovat maksuttomia, loput maksavat markan / sivu. En kuitenkaan onnistunut löytämään etsimääsi artikkelia Ebscosta. Näyttää myös siltä, että Ebscoon on indeksoitu ainoastaan etsimäsi lehden edeltäjä (Psychosocial rehabilitation journal) vuoteen 1995 asti, mutta ei Psychiatric rehabilitation journalia.
Olet tietysti tervetullut käyttämään Ebscoa mihin tahansa pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon, mutta edellä mainituista syistä ehdottaisin, että ottaisit yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon Terkkoon, jonka...
Nämä viitteet sain tulokseksi Kokkolan kirjaston aineistotietokannasta käyttämällä asiasanoja tietotekniikka, aikakauslehdet ja historia.
Coleman, Michael: Karmea totuus tietokoneista. Helsinki : Tammi, 2000 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-31-1499-6
Huuhtanen, Heidi: Tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Helsinki : Tieke tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, 2001 ; [Jyväskylä] : Gummerus. ISBN 952-9714-20-3
Informaatioyhteiskunnan historia. Tampere : Vastapaino, 2003 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-768-105-4
Keskitalo, Päivi : Lehtiviidakossa : aikakauslehtien lukeminen kirjastossa. Turku : Cultura, 1990 ; Helsinki : Pikaoffset. ISBN 952-9501-01-3
Kivikuru, Ullamaija: Vieraita lehtiä : aikakauslehti ajan ja paikan risteyksessä. Helsinki :...
”Sattui kerran vahingossa Matin muija” alkaa laulu, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja monilla eri nimillä, esimerkiksi ”Matti ja pappi”, ”Matti ja rovasti”, ”Matin muijan kuolema”, ”Matin muija”, ”Matin Maija”, "Lehmän annan papille" ja ”Sattui kerran vahingossa”. Laulussa ahne pappi vaatii Matilta lehmää palkaksi ruumiin siunaamisesta. Tämä arkkiveisu levisi Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja oli ainoa koko maahan levinnyt selkeästi papistoon kriittisesti kantaa ottava kertova laulu.
Anneli Asplundin mukaan laulun arkkipainatuksia on tiedossa kolme, joista vanhin vuodelta 1906. Asplundin kirjassa on useita laulun toisintoja: erilaisia sanoituksia ja neljä melodianuotinnosta.
Kirjassa ”Laululipas : Suomen...
Tarkoitat varmaankin Suomen pitkäaikaista presidenttiä Urho Kaleva Kekkosta? Kansallisbibliografian artikkeli osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/632 kertoo, että hän syntyi 3.9.1900 Pielavedellä.
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista...
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
Suomenkielisinä käännösromaaneina Helmet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ) löytyy mm. Virginia Woolfin Mrs. Dalloway, josta löytyy samanniminen englanninkielinen cd-äänikirja. C-kaseteilla löytyy äänikirjat George Orwellin Eläinten vallankumouksesta nimellä Animal Farm ja P. G. Wodehousen Outo lintu linnassa-teoksesta nimellä Pelican at Blandings. Molempien teosten kieli on melko yksinkertaista.
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä Helmetistä valitsemalla hakutavaksi sanahaku ja kirjoittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta aineistoksi cd-levyt tai c-kasetit ja kieleksi englanti. Näin saat näkyviin järjestelmässä olevat englanninkieliset äänikirjat, joiden pareiksi voit etsiä suomenkielisiä romaaneja.
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneita on skanneri, jolla voi skannata myös filmejä ja dioja. Alla on linkit sivuille, joista löytyy tietoa koneista ja linkki, josta näkyvät niiden kirjastojen koneet, joissa on skanneri:
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Kysymyksesi on lääketieteellisesti, psykologisesti ja antropologisesti niin laaja ja monitahoinen, ettei tässä palvelussa ole mahdollista vastata siihen tyhjentävästi.
On olemassa sairauksia ja oireita, jotka aiheuttavat vaikeuksia tunnistaa kasvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi jotkin neurologiset sairaudet ja muistihäiriöt.
https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/vinkkeja-kasvosokeudesta-karsiville/
https://bpspsychub.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1348/174866407X231001
On vaikea sanoa, voisiko ihminen unohtaa oman ulkomuotonsa, jos hän ei voisi katsoa valokuvia tai peilin kaltaisia heijastavia pintoja. Kasvojen tunnistaminen on ihmislajin evoluution kannalta elintärkeää, joten voisi spekuloida, ettei unohtamista kovin...
Kyllä, tavallisen CD-äänikirjan pystyy siirtämään MP3-soittimelle. CD-levyn sisältö täytyy vain muuttaa sähköiseen MP3-muotoon esimerkiksi CD-asemalla varustetulla tietokoneella. Sitten MP3-muotoon muunnetut tiedostot ladataan soittimeen.
Valitettavasti artikkeli ei löydy ilman selailua.Apu lehti (vuodesta 1972) ja sen edeltäjä Uusi apu (vuodesta 1968) löytyvät Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ne ovat siellä käytettävissä mikrofilmeinä. Uusi Apu on Pohjoissalin mikrofilmeissä. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Apu taas löytyy vapaakappaletyöasemilta. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Linkki Kansalliskirjaston neuvonta.Kenties Apu lehden toimitus osaisi kertoa tarkemman lehden? https://www.apu.fi/yhteystiedot
Kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Suomipopin helmiä 4 : Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan" (Helmi, 2006). Nuottia ei löydy Nummi-Pusulan kirjastosta, mutta voit kaukolainata sen lähimmän kirjastosi kautta. Nuottia löytyy mm. Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomipopin+helmi%C3%A4+4&se…
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tätä laulua on etsitty aiemmin tässä palvelussa eikä laulua löytynyt silloinkaan. Vastauksen kommenttikentässä eräs kommentoija muistelee laulun sanoja. Hänen mukaansa laulu alkaa: "Hyvää huomenta oma kulta". Näilläkään tiedoilla en onnistunut löytämään laulun nimeä tai esitystä.
Aiempi vastaus ja kommentti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistaako-kukaan-mujeen-laulamaa-lastenla…
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun ja tietää laulun nimen tai esittäjän tai muita tietoja laulusta.
