Kirjasto ei ota kantaa sanan käyttöön, mutta sen eettisyydestä ja hyväksyttävyydestä voi kysyä mielipidettä Kotimaisten kielten keskuksesta. Eritellyt yhteystiedot suomen kieleen liittyviin tiedusteluihin löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/sahkopostiosoitteet.
Lisäksi voi tietysti laittaa palautetta lehdelle, jossa kyseinen ristikko on julkaistu.
Seuraavissa teoksissa on käsitelty suomalaisten elämää maalla ja kaupungissa 1920- ja 1930-luvuilla:
Karisto, Antti: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka 1991
Karisto, Antti: Matkalla nykyaikaan 1998
Sinisalo, Hannu: Ihmisen ja työn kuvia 1981
Suomalaiset / toim. Valkonen 1985
Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 1984
Suuri muutos: suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä 1992
Vuosisatamme Suomi / toim. Zetterberg
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Porin kaupunginkirjastossa on vanhoja suomalaisia elokuvia Suomi-Filmin suosikit -sarjassa, joista löytyy ajankuvauksia kyseisiltä vuosikymmeniltä.
Kirjastossa voi hakea erilaisista tietokannoista lisää aihetta käsittelevää aineistoa,...
Nora Robertsin suomennoksia julkaisee Gummerus-kustantamo, ja se on ilmoittanut julkaisevansa helmikuussa 2013 kirjailijalta teoksen nimeltä Rakkauden kynnyksellä.
Voisi olettaa, että sadeilman "happirikkauteen" vaikuttavat veden happimolekyylit. Ilmatieteen laitoksen kotisivulta löytyy kuitenkin palvelu, jonne voi lähettää kaikenlaisia ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Kysymyslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.fmi.fi/palaute/kysy.html .
Finna.fi -palvelussa ( https://finna.fi/) voit hakea mm. tutkimuksia kirjastojen kokoelmista. Hakukenttään voi kirjoittaa useampia hakusanoja tai käyttää tarkennettua hakua.
Suomenkielisiä sivuja nimistä ei oikein löytynyt ja seuraavista linkeistä useimmat vievät englanninkielisille sivuille. Nimipäiväluetteloita löytyi ainakin ruotsalaisista nimistä http://www.scandinavius.com/sweden/seconnections/namesday/senamesday.ht…
virolaisista nimistä http://www.vara.ee/post/nimi.shtml (eestin kielellä), unkarilaisista nimistä http://www.hungarotips.com/customs/ndays.html ja puolalaisista nimistä http://www.okana.net/imieniny.html
Seuraavasta osoitteesta löytyy Yhdysvaltojen 100 suosituinta nimeä vuonna 2000
http://www.ssa.gov/OACT/NOTES/note139/2000/note139update2000.html
Irlantilaisia nimiä on osoitteessa www.hylit.com/info/Names/index.html
Seuraavasta kahdesta linkistä pääsee laajoihin nimiarkistoihin joissa on eri...
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita...
Löysin YLEN sivuilta Lena Gillbergin ja Monica Stormin jutun Pissaa puutarhaan ja muita luonnollisia tapoja lannoittaa viljelyksiä. Jutussa kerrotaan Luu- ja verijauhon käytöstä: "LuujauhoPitkävaikutteiset luonnolliset lannoitteet soveltuvat hyvin monivuotisille kasveille. Luujauhossa on runsaasti fosforia ja se edistää nuppujen ja juurien muodostumista ja hedelmien tuotantoa. Käytä hedelmäpuille, marjapensaille, perennoille ja kukkasipuleille.VerijauhoNopeavaikutteinen typpipitoinen lannoite, joka sopii erinomaisesti ravinteita vaativille kasveille kuten kesäkurpitsalle, kurpitsalle, kaalille jne. Verijauho liukenee nopeasti, joten sitä pitää käyttää usein pieninä annoksina." Linkki juttuunErik Sidenbladh varoittaa kirjassaan Apua, meillä...
Hei!
Rick Riordania luetaan paljon ja pyrimme hankkimaan kirjastoon kaikki häneltä Suomessa ilmestyneet teokset. Osa kirjastoista hankkii suomennetut teokset, osa hankii myös englanninkielisiä teoksia. Rick Riordan on julkaissut uusia teoksia, joita ei ole vielä Suomessa saatavilla. En osaa sanoa, kuinka kauan joudut uusia kirjoja odottamaan, mutta kyllä niitä tulossa on.
Hei!
Sää 16.9.1963 (lähde: Sanomalehti Keskisuomalainen, Ilmatieteenlaitoksen ennuste)
"Odotettavissa Etelä- ja Keski-Suomessa heikkenevää länsituulta, vaihtelevaa pilvisyyttä, päivällä monin paikoin sadekuuroja, yöllä hallanvaara". Lämpötila Etelä- ja Keski-Suomessa 12-15 astetta, Pohjois-Suomessa 6-10 astetta.
Seuraavan päivän lehdessä ei ollut mainintaan mistään poikkeuksellisesta sääoloissa.
Toivottavasti saatte tuosta ainesta juhlapuheeseen. Hieno ajatus.
Elina Pitkäkankaan Kuura-trilogiaa on luonnehdittu nuorille aikuisille sopivaksi fantasiasarjaksi. Hieman synkkien tapahtumiensa ja teemojensa johdosta moni lukija on suositellut näitä kirjoja 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille lukijoille.
Kirjojen päähenkilöt ovat lukioikäisiä, ja heidän ympärillään sattuvat ilmiöt ja tapahtumat voivat olla melko väkivaltaisiakin. Kirjailija ei kuitenkaan suoranaisesti mässäile kirjoitustyylissään graafisella väkivallalla, ja virallinen ikäsuositus esimerkiksi Suomalaisessa kirjakaupassa on 12+.
Lähteet:
http://adelheid79.blogspot.com/2016/04/kuura-elina-pitkakangas.html
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789522027092?format=html
https://www.suomalainen.com/products/kuura-1
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko...
Presidentti Niinistön aloitteesta tasavallan presidentin palkkio laskettiin 1.4.2013 alkaen vuoden 2006 tasolle eli 126.000 euroon.
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Ministerien palkkio vastaa eduskunnan varapuhemiehen palkkiota ja pääministerin palkkio vastaa eduskunnan puhemiehelle maksettavaa palkkiota.
eli on 14448 euroa kuukaudessa.
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/palkkiot-ja-sidonnaisuudet (sivu on väliaikaisesti poissa käytöstä)
Ikävä kyllä tällaista kirjaa ei ole löytynyt. Kirjoja, joissa toinen kirjailija parodioi klassikkoa tai kirjoittaa siitä mukaelman, löytyy kyllä useitakin. Tällainen on vaikkapa Seth Grahame-Smithin kirjoittama mukaelma Jane Austenin klassikosta Ylpeys ja ennakkoluulo, joka on saanut nimekseen Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit. Et ehkä kuitenkaan tarkoittanut tällaisia romaaneja.
Tunnistaisiko joku lukijoista kysytyn kirjan?
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Yleistä tietoa vitamiineista ja hivenaineista löytyy esim. seuraavista teoksista:
Marjanen Helvi: Kivennäisaineiden ja vitamiinien merkityksestä
Rose, Sara: Vitamiinit ja kivennäisaineet
Borg, Patrick: liikkujan ravitsemus: teoriasta käytäntöön
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy esim. seuraavat tuoreet viitteet aiheesta:
Ilander, Olli: Kiistanalaiset ravintolisät julkaisussa Juoksija 2/2006
Ilander, Olli: Pillerit puntarissa julkaisussa Juoksija 1/2006
Pilleri vai hedelmä : kumpi on parempi? : ja 13 muuta kysymystä ravintoaineista julkaisussa Kunto Plus 4/ 2006
Belitz, Jenni: 8 kysymystä ravintolisistä : totta, tarua vai urbaanilegendaa? julkaisussa: Kotivinkki 1/2006...
Kyselimme asiaa matematiikkaa opiskelleelta tuttavalta. Hän vastasi näin:
"Arkuskosini (tai arcus) on kosinin käänteisfunktio, eli jos cos(x)=y niin arccos(y)=x
Toisin sanoen, arkuskosini y:stä antaa sen kulman x, jonka kosini y on.
Siinä missä kosinifunktio kertoo kulman kosinin, arkuskosini laskee, minkä kulman kosini kyseinen luku on. Toisin sanoen, jos cos(x)=y niin arccos(y)=x
'Second cos' lienee vain kyseisen laskinvalmistajan oma merkintä asialle."
Helmet-haussa voit käyttää hakusanana sarjakuvan nimeä ja rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimiäsi ranskankielisiä sarjakuvia ei näyttäisi olevan saatavilla helmet-kirjastoissa.
Laajemmin eri kirjastojen kokoelmia voi tutkia finna-hakupalvelussa. Myös siellä on mahdollista rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.finna.fi/
Finna ei myöskään anna tuloksia näistä sarjakuvista ranskankielisinä.
