Helpointa taitaisi Suomessa olla löytää laulun espanjankielinen käännös erikseen sekä nuotit erikseen.
Kappaleen nimi on espanjaksi "Amor, hablame dulcemente". Nettihaku laulun espanjankielisellä nimellä (mieluiten koko fraasi lainausmerkeissä) sekä lisähakusanalla lyrics, löytää useita verkkosivuja, joissa laulun sanat ovat espanjaksi, mm. seuraava verkkosivu: https://www.flashlyrics.com/lyrics/andy-williams/amor-hablame-dulcemente-64
Suosittu ja tunnettu laulu on nuotteineen varsin monissakin nuottikirjoissa, joita on saatavilla useista Helmet-alueen kirjastoista. Toimiva Helmet-haku on tällöin hakea kappaletta englanninkielisellä nimellään sekä rajata hakutulos sen jälkeen nuotteihin. Laulun nuotit ovat -...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
"Kevemmällä" ei vaikuta olevan kovinkaan laajasti käytössä, mihin viittaa jo se, että Google-haku sanalla tuottaa ainoastaan 111 tulosta, ja näistäkin osassa sanaa käytetään "kevyen" sijamuotona. Ilmaisua ei löydy myöskään tutkimistani murresanakirjoista. Kenties lähimmäs osuu Etelä-Savossa, Uukuniemellä ja Kiteellä jossakin määrin esiintyvä "keveellä". Tässä komparatiivi taipuisi kuitenkin ennemmin "keveemmällä".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja. 6. osa, kala-keynätä. 1999. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (...
Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Islannin Ilmatieteen laitokseen
Iceland Meteorological Office, yhteyslomake löytyy sivulta http://en.vedur.is/about-imo/contact/
Laitoksella on seikkaperäiset sivut mm. tulevista alueellisista tuulioloista, mutta sivuilta ei löytynyt tietoja menneistä säätilanteista. Mutta ne saa varmasti kysymällä.
http://en.vedur.is/weather/forecasts/elements/
Helsingin kaupunginkirjastolla on kyllä käytettävissä lehtitietokanta PressDisplay, josta löytyy Morgunbladid, mutta vain kaksi kuukautta taaksepäin, lisäksi lehtien säätiedot ovat jokseenkin ylimalkaisia.
Helmet.fi-sivuston palveluvalikosta voi etsiä kirjastot, joissa on käteismaksumahdollisuus Etsi sivulta Kirjastot ja palvelut -valikko. Valitse sieltä Käteismaksumahdollisuus. Hae kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Miklos Nyiszlin kirja "Auschwitz: a Doctor´s Eyewitness Account" ei ole julkaistu suomeksi.
Lähikirjastosi kaukopalvelun kautta saat englanninkileisen version luettavaksesi. Kokkolan kaupungikirjastossa veloitamme 5 € / kaukolaina.
Suomen papukaijayhdistyksestä kerrottiin, että heidän tietämänsä mukaan papukaijat eivät vanhetessaan harmaannu tai värit muutenkaan haalistu.
Erona muihin eläimiin papukaijojen tietyt värit, joista esimerkiksi sukupuolet erottaa toisistaan, tulevat esiin vasta noin vuoden vanhalla eläimellä. Tällaisia ovat vaikkapa undulaattien vahanokan (pieni alue nokan yläpuolella, jossa on myös sieraimet) väri tai jakojen eli harmaapapukaijojen sukupuolet erottava silmien väri.
Kyseessä on japanilaisen TV-animesarjan Princess Tutu osa 34, jonka nimi on The Prince and the Raven.
http://movies.nytimes.com/movie/405942/Princess-Tutu-34-The-Prince-and-…
http://en.wikipedia.org/wiki/Princess_Tutu
Sarjan on luonut Ikuko Itoh vuonna 2002 Hal Film Maker -animaationstudiolle.
Mizuo Shinonome on tehnyt TV-sarjasta 2-osaisen manga-sarjakuvan, jonka on USA:ssa kustantanut ADV Films vuosina 2004 ja 2005
http://en.wikipedia.org/wiki/ADV_Films#ADV_Films
Japanissa manga julkaistiin Akita Shotenin toimesta Champion Red -nimisessä shōnen manga -lehdessä. Ne koottiin kahdeksi kirjaksi vuonna 2003.
http://en.wikipedia.org/wiki/Champion_Red
http://en.wikipedia.org/wiki/Sh%C5%8Dnen
Kyuseisen osan katsominen saattaa onnistua täältä:...
Katkelma on Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan ensimmäisen luvun Maa toisesta osasta Koti. Maamme kirja on luettavissa myös verkossa digitaalisena.
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28
http://maammekirja.fi/index.php?p=texts&bookId=28#itemId=28_1§ionId…
Valitettavasti kirjaa ei ole pystytty jäljittämään kyseisin tuntomerkein. Vuonna 1997 ilmestyneessä Tytti Seessalon Noidanmetsästäjät-lastenkirjassa esiintyy sekä noitanainen Miranda että Colli-kissa, mutta muuten tuntomerkit eivät täsmää.
Suurimpien kaupparyhmien hausta ei tosiaankaan vehnänjyvä-sanalla hakiessa löydy mitään. Vastaava tuote voisi ehkä olla speltistä valmistetut tuotteet, kuten spelttihelmet.
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999, sivulta 488, löytyvät tiedot kirjojen myynnistä kirjallisuusryhmittäin vuosina1980-1998. Kustannustoimintaa ja/tai lukijoiden kirjamieltymyksiä käsittelevät esimerkiksi seuraavat teokset, eri vuosikymmeniltä: Niemi, Juhani, Suomalaisten suosikkikirjat, 1997; Vapaa-aika numeroina 2 -- Kirjojen ja lehtien lukeminen, kirjastossa käyminen/Mirja Liikkonen...et.al., 1993; Eskola, Katarina, Suomalaiset kirjanlukijoina, 1979; Stockman, Doris, Kirja Suomessa - tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen,2000; Mielihyvää kirjallisuudesta - suomalainen kirjakulttuuri tänään, 1993; Jokinen, Kimmo, ostajat, lukijat, arvioijat, tukijat - lukijoiden ja kriitikoiden kirjallisuus suuren muuton...
Antamiesi tietojen perusteella et ole biologista sukua kyseessä olevalle henkilölle. Jos enosi entinen vaimo käyttää entisen miehensä sukunimeä, hänen lapsellaan voi olla sama sukunimi kuin sinulla.
Lisätietona linkki "Nimiasiat".
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Tätä on kysytty aikaisemmin meiltä ja silloin vastattiin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen teoksen sivulla 301. Sieltä löytyy Honkajoen oma kuvaus henkilöstään hänen ilmoittautuessaan täydennysmiehenä Koskelalle.
Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jossainmäärin jopa narrimainen Honkajoki hauskuuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta.
Väinö Linnan teoksista sekä hänen henkilöhahmoistaan kannattaa etsiä lisää tietoa kirjallisuudenhistoriasta.
Hyviä kirjoja aloittaa tutkiminen on esim.
Nils-Börje Stormbom : Väinö Linna : kirjailijan tie ja teokset
Väinö Linna : toisen tasavallan kirjailija
Pekka Lija :Väinö Linnan Tuntematon sotilas...
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole tällä hetkellä omaa voimassa olevaa visiota. Noudatamme Oulun kaupungin visiota, joka löytyy osoitteesta
http://www.oulu.ouka.fi/strategia/visio.htm
Oulun kaupungin strategiaan voi tutustua osoitteissa
http://www.oulu.ouka.fi/strategia/pdf/strategia_v03.pdf
http://www.oulu.ouka.fi/talous/talousarvio2005/talousarvio2005.pdf
josta kulttuurilautakunta löytyy sivulta 117 (kirjasto sisältyy ko. teksteihin).
Oulun kaupungissa valmistellaan paraikaa uutta strategiaa.
Oulun kaupungin ja kulttuuritoimen uudet strategiat valmistuvat kesän 2005 aikana ja Oulun kaupunginkirjaston strategia vuoden 2006 alussa.
Terveystieteiden keskuskirjastosta ( internetosoite http://www.terkko.helsinki.fi/) löytyy parhaiten vastauksia lääketieteen alaan kuuluviin kysymyksiin. Yliopistokirjastoissa tai yleisissä kirjastoissa on asiakkailla mahdollisuus käyttää Terveystieteiden keskuskirjaston tiedonhakua. Nivelreuman esiintymistä Suomessa käsittelevät esimerkiksi julkaisut: Kaipiainen-Seppänen, Oili: Nivelreuman ilmaantuvuus vähentynyt ja sairastumisikä noussut; Kansanterveys: Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 2000. Samalta tekijältä on myös teos ' Incidence of chronic inflammatory rheumatic diseases in Finland during 1975-1990, Kuopio 1997.
WHO:n ( World Health Organization) internetsivuilta, lähinnä WHO:n tilastotietoa sisältäviltä sivuilta
( http://www....
