Etsiskelin verkosta ja Kirjasammosta, Goodreadsista, Worldcat-tietokannasta, valehtelijoita löytyi, persoonallisuushäiriöitä sekä muuta kuvattua, muttei tuollaiseen ympäristöön asettuvaa. Kollegat eivät tunnistaneet, oliskohan lukijoidemme joukossa joku, jolle tämä kirja on tuttu?
Kaunokirjallisuutta, jossa on aiheena persoonallisuushäiriö, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/persoonallisuush%C3%A4iri%C3%…
1. Ruotsin postilaitos perustettiin 20.2.1636. Maan pääteiden varsilla asuvia maanviljelijöitä nimitettiin postitilallisiksi ja heitä velvoitettiin kuljettamaan kruunun viestejä. "Vuosina 1636-1644 Ruotsiin perustettiin 29 postitoimipaikkaa. Vuonna 1688 postitoimistoja oli melkein kaikissa Ruotsin kaupungeissa ja paikoin myös maaseudulla, yhteensä 78." Posti lähettämien oli kallista eikä siksi kaikille mahdollista. Vain hyvin tärkeitä viestejä välitettiin virallisen postin kautta. Monet arkipäiväisemmät asiat kulkivat tuttujen matkalaisten mukana paikkakunnalta toiselle. http://www.hhogman.se/posten.htm ja https://sv.wikipedia.org/wiki/PostverketLisätietoja esim. Suomen postimuseosta. https://www.postimuseo.fi/...
Kiven alla tuntuu olevan sellaisen levyn löytyminen, jossa Parra itse laulaisi "Gracias a la vidan". Turun kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan LP-levy, jonka esittäjäksi on merkitty Violeta Parra, levyn nimi on "Gracias a la vida" ja levy näyttää myös sisältävän tuon nimikappaleen. Luettelointiteknisistä syistä johtuen ei voi kuitenkaan täysin varmasti sanoa, että Parra nimenomaan laulaa siinä itse. Voit käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa kaukolainapyynnön kyseisestä levystä.
Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa eli HelMet-kirjastoissa aikuisten aineiston varaaminen maksaa 0,50€. Se koskee myös cd-levyjä. Sen sijaan lasten aineiston varaaminen ei maksa mitään. Maksu peritään aineistoa noudettaessa. Varausohjeet löytyvät Internetistä HelMet-aineistohaun etusivulta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
Kun kysymys on salassa pidettävistä asioista, joita ei kirjastokaan tiedä, ainoa tapa on mennä henkilökohtaisesti käyttämääsi kirjastoon ja ottaa mukaan valokuvalla varustettu henkilöpaperi henkilöllisyyden todistamiseksi. Mikään kirjasto ei hoida salasanoihin tai käyttäjätunnuksiin liittyviä asioita verkon kautta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti kappaleen "Na neitralnoj polose" suomennoksesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen soinnutuksesta löytyy esityksiä netistä:
https://chordu.com/chords-tabs-mika-ja-turkka-mali-ei-kenenk%C3%A4%C3%A…
Myöskään Vysotskin tuotannosta julkaistuista nuottikirjoista ei näytä löytyvän tämän kappaleen nuotinnosta. Kappaleen ruotsinkielisestä versiosta "Ingen mans land (På vår gräns till Pakistan)" sen sijaan löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kokoelmassa Vargjakten (Karneval, 2007). Teos kuuluu muun muassa Turun pääkirjaston valikoimaan.
https://www.finna.fi/Search/Versions?id=blanka.21210&keys%5B0%5D=AT%20v…
https://finna.fi/Record/vaski.495448
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tangomarkkinoiden levyjen listaa ei löytynyt verkosta. Tässä ohessa Finna.fi -hakupalvelun tulos, kun haetaan Tangomarkkinat -alkuisia äänitteitä eri kirjastoista. Sama äänite tulee useampaan kertaan, mutta samalla selviää, mistä suomalaisista kirjastoista se löytyy. Listaus on vanhimmasta uusimpaan. Äänitteitä on äänikasettina, äänilevynä ja cd-levynä. Kansalliskirjastossa oleva musiikkitallenne (äänikela) vuodelta 1985 on myös mukana kuriositeettina.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&filter%…
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa.
Suomenlinna on sekä saarilinnoitus että kaupunginosa Helsingissä.
Suomenlinnan kotisivut ovat osoitteessa http://www.suomenlinna.fi/
Sivuilla on runsaasti tietoa (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) sekä Suomenlinnan historiasta että nykypäivästä.
Suomenlinnasta kertovat myös:
Manninen, Markus
Viapori -- merilinnoitus ensimmäiseesä maailmansodassa 1914 - 1918
Sotamuseo, [Helsinki], 2000
ISBN 951-25-1137-1
Seppovaara, Juhani
Suomenlinna -- tuulee kesät talvet
Rakennusalan kustantajat, Helsinki, 1999
ISBN 951-664-039-7
Gardberg, C. J.
Viapori - Suomenlinna
Otava, Helsingissä, 1998
ISBN 951-1-13306-3
Enqvist, Ove
Varuskunnasta maailmanperinnöksi
Suomenlinna-seura, [Helsinki], 1998
ISBN 952-91-0078-7
Helsingin muuttuvat kasvot 2
osa 10 --...
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta "Linkki maailman runouteen" löytyy tietoja Alfred Tennysonilta suomennettuista runoista. Runo The Kraken ei tietokannasta löydy. Runoa ei löytynyt suomennettuna muistakaan lähteistä.
"Linkki maailman runouteen" http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Runo The Kraken löytyy alkuperäisenä sivulta http://classiclit.about.com/library/bl-etexts/atennyson/bl-aten-kraken…
Kyseessä on japanilaisen TV-animesarjan Princess Tutu osa 34, jonka nimi on The Prince and the Raven.
http://movies.nytimes.com/movie/405942/Princess-Tutu-34-The-Prince-and-…
http://en.wikipedia.org/wiki/Princess_Tutu
Sarjan on luonut Ikuko Itoh vuonna 2002 Hal Film Maker -animaationstudiolle.
Mizuo Shinonome on tehnyt TV-sarjasta 2-osaisen manga-sarjakuvan, jonka on USA:ssa kustantanut ADV Films vuosina 2004 ja 2005
http://en.wikipedia.org/wiki/ADV_Films#ADV_Films
Japanissa manga julkaistiin Akita Shotenin toimesta Champion Red -nimisessä shōnen manga -lehdessä. Ne koottiin kahdeksi kirjaksi vuonna 2003.
http://en.wikipedia.org/wiki/Champion_Red
http://en.wikipedia.org/wiki/Sh%C5%8Dnen
Kyuseisen osan katsominen saattaa onnistua täältä:...
Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560
Suosittelen ottamaan yhteyttä lehden nykyiseen julkaisijaan Sacrum-Kotimaa Oy.
Lisätietoja löytää sivustolta www.kotimaa.fi
Asiakaspalvelun puhelinnumero: 020 754 2333 (arkisin klo 8–16)
Asiakaspalvelun sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Voit halutessasi myös tiedustella Kansalliskirjastosta, jos lehden voi tilata lukusalilainana kirjastoon luettavaksi. Digioituna versiona sitä ei näyttänyt olevan siellä kuin vuoteen 1939 asti.
www.kansalliskirjasto.fi
kansalliskirjasto@helsinki.fi
Puhelin 02941 23196
(ma-pe klo 10-13)
Kyseessä voisi olla Leena Laulajaisen Loikkeliinin lokikirja. Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audc336c4b-5f64-44c3-9418-6….
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...
