Kysymäsi nimet ja muita suomalaisia etunimiä kiinalaisin kirjoitusmerkein löytyy Suomi – Kiina – seuran sivuilta http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
Suomalaisia nimiä kiinaksi koskevia kysymyksiä on tässä palvelussa esitetty aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Hakusanoiksi sopivat kiinan kieli etunimet tai vaihtoehtoisesti kiinan kieli nimet.
Tampereella on tällä hetkellä menossa ainakin kaksi runokilpailua, toinen lapsille ja toinen kaikenikäisille.
Runorulla-kilpailusta (tarkoitettu Pirkanmaan lapsille ja nuorille, voimassa 8.2.-8.4.2006) löytyy tietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/
Tesoma-seuran järjestämä runokilpailu on tarkoitettu kaikenikäisille. Runot voi jättää Tesoman, Lamminpään tai Lentävänniemen kirjastoihin tai postittaa osoitteella Tesoman kirjasto Kohmankaari 9 33310 Tampere. Viimeinen runojen palautusaika on 10.3.2006.
Tämän vuoden Lukuviikon (19.3.-26.3.2006) teemana on Oi runous! - O, poesi!. Interaktiivinen nettipaikka: Runoile itse! avautuu 13.3.2006. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuviikko
Lisäksi...
Vastaavaa kuin The complete novels of Jane Austen, johon sisältyy seitsemän Austenin teosta ei ole julkaistu suomeksi. Kirjaan Järki & tunteet / Jane Austen sisältyy teokset Ylpeys ja ennakkoluulo sekä Järki ja tunteet. http://www.helmet.fi/record=b1145435~S9*fin
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Mangoldi eli lehtijuurikas on juurikkaiden (Beta vulgaris) sukuun kuuluva kasvi. Sen villi alkuperäinen muoto on merijuurikas (Beta vulgaris subsp. maritima), josta on kehitetty erilaisia muotoja viljelykäyttöön. Näitä ovat rehujuurikas, sokerijuurikas, valkojuurikas, keltajuurikas, punajuurikas, lehtimangoldi sekä ruotimangoldi. Nämä poikkeavat toisistaan sekä käyttötarkoitukseltaan että ulkomuodoltaan, mutta kuuluvat edelleen samaan kasvisukuun.
Juureksiksi kutsutaan puolestaan viljelykasveja, joita yhdistää käyttötapa eli juuren, alkeisvarren tai varren turvonneen osan käyttäminen ravinnoksi. Juureksiin kuuluvat esimerkiksi porkkana (Daucus carota), lanttu (Brassica napus ssp. rapifera) ja edellä mainittu punajuurikas eli...
Hei Petri
Emme pysty valitettavasti vastaamaan tämän laatuisiin numismaattisiin kysymyksiin. Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Kehottaisin sinua kääntymään rahojen keräilyyn ja ostamiseen erikoistuneiden liikkeiden puoleen. Niitä löytyy netistä, katso esim. tästä linkistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Terveisin Suomen Pankin kirjasto
Etsimänne kansansävelmä Elämä on arvoitusta sisältyy Tuitantiin samannimiselle äänitteelle, joka on julkaisut C-kasettina. Äänitteen tiedot löytyvät sekä kansallisdiskografia Fennicasta että Ylen äänitetietokannasta Fonosta, mutta valitettavasti äänitettä ei ole lainattavissa missään. Myöskään laulun nuottia tai sanoja ei ole julkaistu missään.
Oletuksena on, että kysyjä tarkoittaa normaalissa vanhuuseläkeiässä tapahtuvaa eläköitymistä eikä työkyvyttömyys- tai varhaiseläkettä.
Nimenomaan eläkkeelle siirtymisen aiheuttamasta masennuksesta ei löydy kokonaisia kirjoja. Masennuksesta yleensä löytyy monia hyviä kirjoja:
Banks, Ian: Mies ja terveys. Karisto 2000
Furman, Ben: Jossakin on ilo : tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen. Lyhytterapia-instituutti, 2000
Vartiovaara, Ilkka: Kaksi kelloa. Otava 2000
Seligman, Martin E. P.: Optimistin käsikirja. Otava 1999
Kohorttierot 65-69-vuotiaiden henkilöiden toimintakyvyssä, terveydessä ja harrastustoiminnoissa--havaintoja Ikivihreät-projektin kohorttivertailututkimuksesta vuosilta...
Saffron threads tarkoittaa maustesahramista saatavaa maustetta. Tarkasti ottaen kyse on Wikipedian mukaan maustesahramin luoteista saatava mauste ja väriaine. Suomesta sitä löytyy maustehyllystä sahrami-nimellä.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen Englantiin, missä se oli yleinen 1100- ja 1200-luvulla.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan, että nimi eri muotoineen on useissa kielissä katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä on pidetty myös muunnoksena muinaisgermaanisesta nimestä Aveline (pähkinäpuu), jonka normannit toivat Brittein saarille.
Valitettavasti en tunne suunnittelijan nimeä, mutta seuraavista paikosta asiaa voisi kysellä:
Helmi Vuorelma http://kauppa.vuorelma.net/PublishedService?pageID=3&action=view&groupI…
Wetterhoff http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/yhteydenotot/
Finlayson http://www.finlayson.fi/asiakaspalvelu
Designmuseo http://www.designmuseum.fi/info/
En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Sanaleikit ja sanojen merkityksillä leikkiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen hyvään kaunokirjallisuuteen. Lastenkirjallisuudessa sanaleikeillä on erityisen vahva osuus, koska lapset pitävät niistä ja löytävät huumoria sanojen vääntelystä. Sanoilla leikkivän kaunokirjallisuuden suurimpia klassikoita ovat Lewis Carrollin ”Liisan seikkailut ihmemaassa” ja ”Liisan seikkailut peilimaailmassa”. Molemmat ovat tavallaan lastenkirjoja, mutta sopivat juuri kielensä ja mielikuvituksellisuutensa ansiosta myös aikuisille.
Etsin kotimaista nykykirjallisuutta esittelevästä Sanojen aika tietokannasta hakusanalla ’sanaleikit’ ja palvelu tarjosi Juice Leskisen ”Räkä ja Roiski” –sarjan kirjoja. Niissä kieli on rikasta ja ronskia vääntelyä ja ovat juuri...
Ilmajoen kirjastosta löytyy äänikirjana Juha Vuorisen Painajainen piparitalossa, Helsinki : WSOY, 2011
Seinäjoelta löytyy The sound of juoppohullu. Diktaattori, 2010, Ylen radioteatterin esitys vuodelta 2009.
Kakkosta ei vielä löytynyt äänikirjana kirjaston kokoelmista.
Katselin myös Kirjasto kaikille -kampanjan sivulta, että Seinäjoen kaupunginkirjasto on mukana kokeilussa, jossa tarjotaan Celia-kirjaston kokoelmaa lukemisesteisille, http://www.kirjastokaikille.fi/. Seinäjoki lienee lähin kirjasto, josta löytyy muutenkin enemmän äänikirjoja. Seinäjoen kirjaston sivuilla voi selailla äänikirjakokoelmia, https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/aanikirjat/.