Kirjastokortin saadakseen on asioitava kirjastossa ja todistettava henkilöllisyytensä. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokortti ja tunnusluku.
Kirjastokortin ja tunnusluvun hankkimisesta pääkaupunkiseudulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Vastaavaa sivua emme suomalaisista sivuistoista löytäneet.
Tuossa ruotsalaisessa sivussa kerrotaan palvelun laillisesta puolesta http://www.birthday.se/sa-sager-lagen
Viittaus mm. Kreditupplysningslag, Suomessa sitä vastaa luottotietolaki. Suomen luottotietolain mukaan tietojen luovuttaminen on säänneltyä: Säännöksiä mm. lain 19 §:ssä "Henkilöluottotietojen luovuttamisen ja käyttämisen yleiset edellytykset" sekä 10 §:ssä "Palveluja koskevat velvoitteet"
Luottotietolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070527
Myös Suomen tietosuojavaltuutetulla voisi aiheeseen olla kanta henkilötietolakiin perustuen.
Henkilötietolaki säätää henkilötietojen luovutuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietojen...
Perustiedot Hans Christian Andersenista suomen kielellä löydät osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on linkkejä myös muille Andersen-sivuille, jotka ovat kuitenkin lähinnä englanninkielisiä.
Kirjastosta kannattaa kysyä seuraavia teoksia, joista löydät lisää tietoa H. C. Andersenista:
Koski, Mervi: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Ylimartimo, Sisko: Satujen elämää, elämän satuja : näkökulmia H. C. Andersenin elämään, tuotantoon ja perintöön, 2005.
Andersen, H. C.: Elämäni tositarina, 1995.
Hans Christian : Kertomus satukuninkaan nuoruusvuosista, 1979.
Toksvig, Signe: Satukuningas Andersen, 1939.
Historian suurmiehiä, 1972.
Roos, Vappu: Dantesta Dickensiin...
Kysymyksen sitaatti on tosiaan Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884 ja se sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet. En löydä mitään tietoa siitä, että kirjettä olisi käännetty ruotsiksi. SKS:n omasta käännöstietokannasta sitä ei myöskään löydy.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (finlit.fi)
HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKS (finlit.fi)
HelMet-kirjastojen osoitteenmuutosjärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi osoitteenmuutoslomakkeeseen kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti osoitteenmuutosjärjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukaan kannattaa varata kirjastokortin lisäksi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita(BTJ Kirjastopalvelu) sisältää tietoa suositusta nuortenkirjailija Enid Blytonista. Kirja löytyy usean kirjaston kokoelmista, mm. meillä Rikhardinkadulla lastenosaston käsikirjastosta.
Sanalla kaukorakkaus voi hakea kirjoja Helmet -kirjastojen tietokannasta, https://haku.helmet.fi/.
Suositeltavia kirjoja ovat Heidi Köngäksen "Dora, Dora" ja Marisha Rasi-Koskisen "Valheet : romaani". Erikoisemman lukuelämyksen eräänlaisesta kaukorakkaudesta tarjoaa Milla Keräsen "Sisilialainen ruusu". Monissa sota-aikaan sijoittuvissa kertomuksissa muistellaan myös kaukaista rakastettua. Uudehkona esimerkkinä näistä voisi mainita Mauri Paasilinnan "Jäämerentie" -kirjan.
Kun rekisteröit tulostustilisi, sait sähköpostiviestin, jossa oli linkki tilin aktivoimiseen. Samassa viestissä oli PIN-koodi. Tätä koodia tarvitset aina kun lähetät tulosteen tulostimelle tai kirjaudut tulostimelle. Koodin voi tällä hetkellä vaihtaa vain kirjaston henkilökunta. Pyydä uutta koodia sellaisessa kirjastossa, jossa uusi tulostusjärjestelmä on käytössä.
LibreOfficen Writer-ohjelmassa sivun asetuksia voi muuttaa Muotoilu-valikosta. Kohdasta Sivun tyyli ja sen alta Sivu voi säätää sivun marginaaleja. Kohdasta Palstat pääsee säätämään palstojen määrää.
LibreOffice Writerin käyttöohje
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 2010 - 2019 Ringo on ollut etunimenä viidellä henkilöllä. Yhteensä nimi on annettu 53 henkilölle.
Voit tarkastella nimen lukumääriä täältä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Voisiko kyseessä olla Kai R. Lehtosen kirjoittama Lentäjien koulu (WSOY, 1967). Muita ajankohtaan sopivia teoksia aiheesta Finna-haku löytää ainakin seuraavat:
Juurikkala, Eero: Tie taivaalle : ilmailu harrastuksena ja ammattina (Tekniikan Maailma, 1968)
Eskola, Armas: Lentäminen oli välttämätöntä : sotilasilmailua sodan ja rauhan aikana (Karisto, 1969)
Sopivilla hakusanoilla voi itsekin yrittää etsiä kirjaa Finnan hakupalvelusta. https://www.finna.fi/
Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilla on tietoa potilaan oikeuksista. Siellä sanotaan mm. näin:
"Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä päättää viimekädessä lääkäri lääketieteellisten syiden perusteella. Potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa."
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilaan_oikeu…
Valitettavasti emme voi antaa kännöspalveluita. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä johonkin käännöstoimistoon, joita löytyy esimerkiksi googlen http://www.google.fi kautta tai etsiä joku latinankielentaitoinen muilla keinoin. Kirjastoista löytyy kyllä latinan sanakirjoja, oppikirjoja sekä fraasisanakirjoja. Jyväskylän yliopistossa latinaa voi opiskella pääaineena, joten ainakin sieltä löytyy asiantuntemusta:
http://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/latina
Murha ei vanhene koskaan tarkoittaa varsinaisesti sitä, että sen syyteoikeus ei vanhene. Vanhentumattomia rikoksia on muitakin. Syyttäjälaitoksen sivuilta lisää tietoa:
https://syyttajalaitos.fi/syyteoikeuden-vanhentuminen
Syyteoikeuden vanhentumisesta on tehty opinnäytetyö: Vili Järvinen, Syyteoikeuden vanhentuminen rikosoikeudellisen vanhentumisen muotona (Vaasan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2014). Opinnäytetyö on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83281/Vili.oppari.pdf?sequence=1
Mahdollista aikaa, jolloin tämä syyteoikeuden vanhenemattomuus ei olisi ollut voimassa, ei löytynyt.
Ruotsin lainsäädännöstä opinnäytetyö sanoo mm. näin:
"Ruotsissa sellaisen rikoksen,...
Ohessa nimeketiedot parista kirjasta, jotka käsittelevät Helsingin historiaa ja II maailmansodan aikaisia ilmapommituksia. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi). Voit myös itse tehdä haun Plussaan käyttämällä hakulausekkeena esimerkiksi "helsinki ja historia".
HELSINKI JA HISTORIA
Klinge, Matti
Helsinki, Itämeren tytär--lyhyt historia / Matti Klinge, Laura Kolbe
Otava, Helsingissä, 1999, 158 s., kuv., kartt., 19 cm, nid.
951-1-16008-7
Mäkelä, Jukka L.
Helsinki liekeissä / Jukka L. Mäkelä
WSOY, Porvoo, 1994, 2. p., 234, [1] s., kuv., 21 cm, sid.
951-0-19360-7
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa on artikkeli puolueiden nimien kirjoitusasuista. Kun käytetään puolueen virallista nimeä eli sitä nimeä, joka on puoluerekisterissä, se kirjoitetaan aina isolla. Virallista nimeä käytetään esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.
Puolueen epävirallinen nimi kirjoitetaan pienellä. Epävirallisia ovat muun muassa keskusta, kokoomus. Epävirallista nimeä voidaan käyttää esimerkiksi mediassa.
Vasemmistoliiton kohdalla puolueen virallinen (puoluerekisterissä oleva nimi) ja epävirallinen nimi ovat samanmuotoiset. Tekstissä ne erottaa vain sanan ensimmäisestä kirjaimesta.
Eli virallisessa tekstissä Vasemmistoliitto, epävirallisessa vasemmistoliitto....
Äänikirjat ovat lainattavissa vain sen kirjaston kortilla, josta äänikirja löytyy. Kirjastokortin saa muihinkin kuin oman kunnan kirjastoon, mutta se täytyy käydä hakemassa henkilökohtaisesti, koska henkilöllisyys tarkistetaan aina kirjastossa paikan päällä ennen kortin luovuttamista.
