Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/...
Four Catsin esittämään kappaleeseen Kaikki muuttuu (You can have her, suom. Kari Tuomisaari) ei näytä löytyvän painettuja sanoja. Myöskään netistä ei ole apua.
Four Catsin artikulointi on kuitenkin selvää, joten netistä voisi saada tekstit itse poimimalla lauluesityksestä.
Riippuu tutkimuksesta miten itäsuomalaiset on määritelty. Löysin netiltä uutisen ”Maakuntien geeniperimät poikkeavat jyrkästi toisistaan” vuodelta 2008, jossa kerrotaan, että ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maakuntien+geeniperim%C3%A4t+poikkea… . Uutisen alareunassa on linkki itse tutkimukseen PLoS ONE – tiedelehdessä ja sieltä löytyy kartta, johon on merkitty tutkimuksessa käytetty Etelä-Suomi ja Itä-Suomi. Itä-Suomeen kuuluu Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Geneettinen rajavyöhyke halkaisee maan Suomenlahden pohjukasta Pohjanmaalle. Seuraavassa viitteessä on tutkijoiden yhteystietoja, joista voi kysellä...
Kuvanveistäjä Antti Maasalon CV:n mukaan tuuliteoksen Huomiopiste (1992) sijainti on YLE, Helsinki.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli, Antti Maasalo https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/antti-maasalo#bio
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) löytyivät hakutermeillä asiakaspalvelu ja kirjastot esim. seuraavat viitteet:
Korkeakoulukirjaston asiakaspalvelun arviointi / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen.
Hki : Edita, 1999.
Success at the enquiry desk / Tim Owen.
London : Library Association Publishing, 1997.
Customer service exellence / Darlene E. Weingand.
Chicago : American Library Association, 1997.
Aleksista (artikkeliviitetietokanta) esim. seuraavat viitteet:
Tehokkuutta ja laatua kirjaston asiakaspalveluun benchmarking-menetelmällä / Iiris Kuusinen & Maria Nurminen. Signum 1999 ; (32) ; 8 ; s.154-157.
Pelaako palvelu? / Riitta Myllylä. Kirjastolehti 1999 ; (92) ; 6 ; s.10-11.
Asiakas? / Maisa Lovio. Kirjastolehti 1998...
Mainitsemallesi Luontaisprismalle seuraavat yhteystiedot: Mikkolantie 1, 28130 PORI, puh. 02-625 1544
Merja Lindströmin teoksesta "Itsehoito-opas : homeopaattiset yhdistelmät" on toinen, uudistettu painos vuodelta 2002, ja sen kustantaja on Suomen kansallisbibliografian mukaan Porin luontaistuote ja homeopatia, joka puolestaan on yksi Hankintatukku Oy:n myyntipisteistä.
Hankintatukun www-osoite on: http://www.itsehoito.net/
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Vahvistusta tällaiselle tiedolle ei löydy mistään: Veikko on omakielinen nimi, sillä sana veikko on tunnettu ’veljen’ merkityksessä ympäri Suomea. Sirkku ei viittaa sisaruuteen laisinkaan.
Suuren etunimikirjan (Lempiäinen, 2001) mukaan "Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku)."
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimet Aalto ja Aaltonen ovat yleisempiä nuorista harkiten otetuista nimistä, joilla on korvattu useita ruotsalaisia sukunimiä vuosina 1906-1936.
Mikkosen teoksessa on myös tieto: "nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän".
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/"
Runon nimi on Sinivuokko ja tekijä on Immi Hellén. Käytettävissä olevista Hellénin runoteoksista sitä ei löytynyt, mutta sen pitäisi sisältyä Väinö Hannikaisen nuottikirjaan Pikkuväen laulukirja. Teosta ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa, mutta sen on mahdollista tilata kaukolainana.
On olemassa pieni mahdollisuus, että palautuksesi ei ole rekisteröitynyt - esim. jos aineistoja on ollut päällekkäin palautuskoneen hihnalla ja vain ylempi viivakoodi on ollut sähköisen lukijan luettavissa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa aina kääntyä sen kirjaston puoleen, josta lainasit aineistosi, jotta henkilökunta voi tarkistaa, ettei palauttamaton aineisto ole hyllyssä. Tietysti kannattaa myös etsiä kotoa. Palautusautomaatista saa aina halutessaan kuitin palautuksistaan, mistä voi myös tarkistaa palautusten määrän ja nimekkeet.
Mikäli palauttamatonta aineistoa pääsisi hyllyyn saakka, pitäisi se sitten löytyä kirjastosta - ja se kirjautuu aina automaattisesti pois edellisen lainaajan lainoista jos uusi asiakas lainaa sen....
Hakemalla Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Ylikiiminki" löytyy kirja:
Ylikiiminki rintamilla ja rauhanajassa, (1988)
Vastaavasti asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Utajärvi" löytyy kirja:
Sai meistä suojan synnyinmaa : Utajärven veteraanikirja sodista ja sotien veteraaneista 1918, 1939-40 ja 1941-45, (1991)
Molemmissa on sotaveteraanien matrikkelitietojen lisäksi sotajuttuja.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ löytyy hakusanalla etunimet (kirjoitetaan asiasanakenttään) sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimikirjoja. Kirjojen saatavuustiedot voi myös tarkistaa tietokannasta.
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy useita vastauksia etunimiä koskeviin kysymyksiin. Laittamalla hakusanaksi etunimet, saatte esille aiemmat kysymykset ja kysymystä klikkaamalla aukeaa vastaus luettavaksenne.
Monissa vastauksissa on annettu myös internet-linkkejä mm. ulkomaisiin etunimisivustoihin sekä vihjeitä esim. Google-haun suorittamiseen.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Tässä muutaman Pariisilaisen koulun ruokalistat.
http://www.caissedesecoles20.com/menu-du-mois/
http://www.mairie17.paris.fr/mairie17/jsp/site/Portal.jsp?page_id=618
http://caissedesecolesparis13.fr/menus/
Katso myös:
http://equipements.paris.fr/?tid=41
http://www.education.gouv.fr/cid45/restauration-ecole.html
http://www.paris.fr/pratique/ecoles/restauration-scolaire/p1694
The Independent lehdessä julkaistu Karen le Billonin haastattelu mm. ranskalaisesta kouluruokailusta 4.5.2012
http://www.independent.co.uk/life-style/food-and-drink/features/why-fre…
Karen Billonin blogi, josta löytyy myös koulujen ruokalistoja.
http://karenlebillon.com/
Antamiesi tietojen perusteella et ole biologista sukua kyseessä olevalle henkilölle. Jos enosi entinen vaimo käyttää entisen miehensä sukunimeä, hänen lapsellaan voi olla sama sukunimi kuin sinulla.
Lisätietona linkki "Nimiasiat".
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Suurimpien kaupparyhmien hausta ei tosiaankaan vehnänjyvä-sanalla hakiessa löydy mitään. Vastaava tuote voisi ehkä olla speltistä valmistetut tuotteet, kuten spelttihelmet.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
