Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Tuo on looginen, muttei aivan oikea oletus. Veikkaus on tutkinut lottoarvontojaan ja huomannut, että jotkut numerot ovat "onnekkaampia" kuin toiset. Siksi samankaan rivin pelaamien ei välttämättä tuo varmaa lottovoittoa. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/tiedotteet/2015/20150312-selma-potti-ja-pelatut-numerot Samaa tukee myös omakohtainen kokemus parinkymmenen vuoden ajalta.
Iltalehden sivuilta löytyy mielenkiintoinen ohjelma, joka kertoo nenneiden tilastojen perusteella, olisiko lempirivisi ikinä voittanut lotossa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201805312200983246
Lisäksi veikkaus on laatinut myös rationalisen ihmisen pelistrategian: Pelaa kuin eläin. https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/...
Kappaleen nimi lienee Ihanuuteni ja sitä on esittänyt Yasmiinin tuoksu. Eräällä keskustelupalstalle aihetta käsitellään hieman enemmänkin, http://www.radiosuomipop.fi/phpbb2/viewtopic.php?p=152860 .
Aineistotietokannasta kannattaa etsiä nimellä Ihanuuteni, http://kummeli2.kemi.fi:8000/Intro?formid=form.html .
Haulla löytyvät seuraavat
Suomirock Vol 1 [Videotallenne] : Power Karaoke
Suomi soittaa [Äänite] : jaksaa vanhakin tanssia p1997
Tanssiorkesteri Syke Villit bootsit p2003
Ensimmäisestä en löytänyt tietoja esittäjästä tätä kautta, toisella levyllä kappaleen esittää tanssiorkesteri Ässät, kolmannella tanssiorkesteri Syke. Ehdotan, että käyt lähikirjastossa katsomassa, olisiko näissä äänitteissä etsimäsi kappale.
Kirjallisuusagentin työnkuva on varmasti hyvin monipuolinen eikä kaksi kirjallisuusagenttia varmasti tee täysin samankaltaista työtä. Isossa kuvassa kirjallisuusagentti edistää kirjallisuuden vientiä. Esimerkiksi suomalainen kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck vie suomalaista kirjallisuutta ulkomailla. Tässä mielenkiintoinen juttu hänen työstään: https://yle.fi/uutiset/3-9562225
TEKIJÄ Tanninen, Seppo-Juhannus, kirjoittaja
TEOS Krunoja : runoja ja kuvarunoja / Seppo-Juhannus Tanninen
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1977
ULKOASU 68 sivua : kuvitettu ; 21 x 18 cm
Tässä runokirjassa on paljon krunoja.
HelMet-verkkokirjaston eräpäivätiedotteet otetaan näillä näkymin uudelleen käyttöön 15.1.2009. Valitettavasti muistutus- ja ilmoituspostin tulostaminen on edelleen hidasta eikä ongelman syy ole selvinnyt. Tällä hetkellä kirjasto ei voi taata, että kaikki eräpäivätiedotteet lähetetään päivittäin. Suurin osa tiedotteista voidaan lähettää, mutta päivinä, jolloin sähköpostitse lähetettävän ilmoitus- ja muistutuspostin määrä on tavanomaista suurempi, esim. juhlapyhien jälkeen, osa eräpäivätiedotteista voi jäädä tulostumatta. Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään aina ensin ja eräpäivätiedotteita vasta niiden jälkeen. Tämän vuoksi eräpäivätiedotteiden puuttumisesta ilmoittavien sähköpostitiedotteiden lähettäminenkään ei olisi...
Cornelia Funke on saksalainen kirjailija, jonka teoksista Otava on kustantanut suomeksi tähän mennessä kolme: Rosvoruhtinas (2003), Mustesydän (2004) ja Lohikäärmeellä ratsastaja (2005).
Cornelia Funkesta löydät tietoa internetistä sivuilta http://www.scholastic.com/corneliafunke/bio.htm ja http://www.corneliafunkefans.com/mainSiteIEUK.html
Suomenkielistä tietoa ei valitettavasti vielä löydy.
Jalmari Finnen kertomus Sandelsin hattu sisältyy Martti Airilan, Eero Salolan ja Aarni Penttilän lukukirjaan Lukemisto Suomen lapsille. Oma kansani. Teoksen ensimmäinen painos on julkaistu jo vuonna 1931 ja teoksesta on sittemmin toettu lukuisia uusintapainoksia.https://finna.fi/Record/kuopio.115624?sid=4803198833Näyttää siltä, että teosta ei ole Kyyti-kirjastojoen kokoelmissa, mutta muualla Suomessa teosta on, joten voit tilata sen kaukolainaan.
Marvi Jalosta löytyy enemmän tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita.
-Nuorten suosikkikirjat kautta Plätän.
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan pääkirjaston lastenosastolta, ensimmäinen on lainattava kappale ja toinen on lasten käsikirjastossa. Voit kysyä tarkemmin kirjaston henkilökunnalta.
Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
HelMet-kirjastojen osoitteenmuutosjärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi osoitteenmuutoslomakkeeseen kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti osoitteenmuutosjärjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukaan kannattaa varata kirjastokortin lisäksi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Ympäristö-, luonto- ja luonnonsuojeluaiheisia lasten ja nuorten kaunokirjallisuusluetteloita löytyy esim. seuraavilta internetsivuilta: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/elaimia.htm, tältä sivulta on myös linkki Tampereen kaupunginkirjaston satuhakemistoon, http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/ ,josta voit hakea aineistoa asiasanoilla. Nuorisokirjailijoiden kotisivulta löytyy ympäristöaiheisia kirjoja, http://www.nuorisokirjailijat.fi/ymparisto.shtml.
Kallion kirjaston Satukalliosta, http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ , voit etsiä aineistoa asiasanoilla (esim. sähkö, ilma).
Kirjoja, jotka käsittelisivät energiaa, aineiden kiertokulkua... ei kaunokirjallisuuden puolelta juurikaan löydy, mutta monissa kaunokirjallisissa teoksissa...
Celia-keskuksen kautta voi saada käyttönsä äänikirjoja, jos tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa lukivaikeuden, sairauden tai vamman takia. Celian sivuilla kerrotaan, että "Celian palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä käyttäjäksi kaupunginkirjastossa. Myös koulujen erityisopettajat ja korkeakoulukoulukirjastot rekisteröivät oppilaita ja opiskelijoita palveluiden käyttäjäksi."
Lisää tietoa Celian sivuilta:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/kayttosaannot/
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Celiaan ja kysyä heiltä tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Auton modifiointia ja tuunausta käsitteleviä kirjoja löydät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi Esimerkiksi Mauno, Esko: Tuning : auton modifiointi. Voit hakea sanalla tuning joko Helmetistä tai internetistä.
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä...
