Oletettavasti viittaat 1930-luvun "kaupunkilaiselokuviin".
Ohessa muutama kirja, jossa on 1930-luvun elokuvien muotia:
Fashion in Film / Engelmeier, Regine ed. ; Engelmeier, Peter w. ed.;
Münich : International Book Import, 1997. - 249 s. : kuv.
ISBN 3-7915-1808-X
LaVine, W. Robert
In glamourous fashion : the fabulous years of Hollywood costume design
New York : Scribner''s sons, 1980. - 259 s. : kuv.
ISBN 0 684 16610 0
The films of the thirties / Vermilye, Jerry
Secaucus, NJ : Citadel, 1982. - 256 s. : kuv.
ISBN 0 8065 0807 8
More films of the thirties / Vermilye, Jerry
New York : Citadel, 1989. - 287 s. : kuv.
ISBN 0 8065 1146 6
Film posters of the 30s : the essential movies of the decade : from the Reel poster gallery collection / ed....
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa. Kortin voi kyllä saada kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa. Voit hankkia kirjastokortin, kun käyt seuraavan kerran pääkaupunkiseudulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät molemmat Silja Sillanpään kirjoittamat Katti Matikainen -sarjan kirjat eli Reissukissa Katti Matikainen (2003)sekä Konttorikissa Katti Matikainen (2004).
Termiä kannattaa kysyä Käännöstoimisto Translatumin ilmaisesta kielioppi- ja termipalvelusta 'Kysy kielitohtorilta' : http://www.translatum.fi/index.php?id=4&gclid=COa1spTN3ZYCFQuT1QodYwhV3A
Täältä varmaan saat luotettavan käännöksen termille 'stickball'.
Parhaiten varmasti selviydyt tehtävästäsi, kun käyt lainaamassa kirjastosta (ja jos kotikuntasi kirjastossa ei ole,niin voit pyytää kirjastoasti kaukolainaamaan) suomi-latina-suomi -sanakirjan.
Suppea suomi-latina -sanakirja löytyy internetistäkin sivulta:
http://www.helsinki.fi/~nrintala/latina.html
Kysymistäsi sanoista "ala" merkitsee "olka, hartia, kainalo, siipi, sotajoukon siipi, sivusta, (sivustalle sijoitettu) ratsuväenosasto
Horhus-sanaa en latinankielen sanakirjasta löydä, mutta "hornus"="tämänvuotinen" ja "hortus"="puutarha, puisto, vihannekset"
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä....
Laulun nimi on: "Meille aurinko paistaa". Sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Laulun alkusanat: Laulu valtaa hiljaisuuden, aavistaa voin salaisuuden, joka tänään meitä piirittää...
Kertosäkeen alku: Meille aurinko paistaa, meille hymyilee kuu...
Laulussa on kolme säkeistöä.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät Lasten keskuksen julkaisemasta nuottikokoelmasta "Laulutuuli" (ilmestynyt 2003, 2011 ja 2018). Laulu löytyy myös samannimiseltä CD-levyltä (Laulutuuli, julkaistu vuosina 2002, 2011 ja 2019).
Kyseisen nuotin ja CD-levyn löydät Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastolta, lastenosastolta. Halutessasi voit tehdä varauksen verkkokirjastossa:
https://keski.finna.fi
Milloin keskiaika alkaa? Euroopan keskiajaksi rajataan tavallisimmin ajanjakso 400-1400. Mutta kuten Hartvig Frisch Euroopan kulttuurihistorian II-osassa toteaa: "On mahdotonta ilmoittaa tarkka vuosiluku. Koulukirjojen historianjaottelut ovat kaikki jonkin verran mielivaltaisia. Kulttuurihistoriallisesti renessanssin suorittama viilto on ainakin yhtä syvä kuin kansainvaellusten tekemä."
J.C.Revill kirjoittaa Maailmanhistoria -teoksessaan: "Kautta koko keskiajan roomalaiskatolisella kirkolla ja paavilla oli ainutlaatuinen asema. Euroopassa vallitsi ankara nurkkakuntaisuus ja sen johdosta talouselämä oli varsin alkeellista. Tästä syystä ihmiset etsivät ja löysivät vastapainoksi yhtenäisyyttä kirkosta, jolle silloisissa oloissa ei päässyt...
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000. Palvelu on maksullinen (1,98 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm)
https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Voisit käyttää apuna selkokirjoja, jotka on suunnattu aikuisille joilla on lukivaikeuksia ja teksti ja sanasto on siksi tehty helpoksi.
Selkokirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi kirjoita asiasanaksi selkokirjat.
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi
Kirjan lukeminen pitäisi onnistua kyseisellä lukulaitteella. Voi olla, että kyseessä on Adobe Digital Editionsin ongelma. Voisit olla sähköpostitse yhteydessä Ellibsin tukeen. Tuki palvelee osoitteessa support@ellibs.com. Asian selvittelyssä he tarvitsevat seuraavat tiedot:
Kuvaus ongelmatilanteesta
Käyttämäsi laite ja lukutapa
Kirjastokortin numero / käyttäjätunnus
Mahdollinen virheilmoitus, ruutukaappaus mikäli mahdollista
Aineisto, jota ongelma koskee
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen...
Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985)
- Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014)
Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta:
- Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919)
Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden...
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY, Ruotsissa Wahlström & Widstrand. Kummastakaan en saanut vastausta lyhyellä aikavälillä. Oletettavasti kyseessä on sen verran suosittu kirjailija, että uusi teos käännetään tuoreeltaan; käännöksiä voinee siis odottaa ensi vuodeksi. Kustantamoiden kotisivut ovat www.wsoy.fi sekä www.wwd.se.
Benjamin Hoffin kirjan Nalle Puh ja Tao alussa kerrotaan, että otteet hänen kirjassaan ovat kirjoista Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon.
Kysymäsi kohta on Hoffin kirjan sivuilla 28-29 (vuoden 1989 painoksessa). Alunperin kohta on kirjasta Nalle Puh rakentaa talon sivuilta 129-130 (vuoden 2008 painoksessa).
Nettisitaatti on "melkein" oikein. Alla sitaatti alkuperäisenä (siis suomennoksessa vuodelta 2008).
”Kani on viisas”, sanoi Puh mietteliäästi. "Ja hänellä on Älyä."
Niin on", sanoi Nasu, "Kanilla on Älyä." He olivat pitkään hiljaa.
”Siitä varmaan johtuu”, sanoi Puh, ”että hän ei koskaan ymmärrä mitään.”
Hoffin kirjassa on suomentajan jälkisanat, joissa sanotaan, että koska kirjojen Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon suomennokset...
Eduskunnan tietokannassa ei mainita kunnallisneuvoksen arvoa https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910219.aspx, eikä muissakaan lähteissä sellaista näy Kokoomusbiografia, https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/aaltio-sampsa-eino-urmas/
Tasavallan presidentin myöntämistä arvonimistä, https://vnk.fi/arvonimet
