Huoneenvuokralainsäädäntöä ja vuokrasopimuksia käsitellään mm. teoksissa Kasso, Matti; Huoneenvuokrasopimukset, 2001, Lakimiesliiton kustannus ja Kanerva, Ari; Vuokrasopimus - opas vuokranantajalle ja vuokralaiselle, 1997, Kiinteistöalan kustannus. Suomen kiinteistöliiton julkaisema Isännöitsijän käsikirja (uusin painos 2001)sisältää yksityiskohtaista tietoa asunto-osakeyhtiöasioista ja laajan asiahakemiston.
Kuluttajaviraston internetsivustoilla osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/asuminen/kunnossa.html on tietoa mm. osakkaan oikeudesta huoneiston muutostöihin. Samalta sivulta löytyy Asukasliiton maksullisen neuvontapuhelimen numero. Vuokralaisten keskusliiton sivusto löytyy osoitteesta http://www.vuokralaistenkeskusliitto....
Nämä ns. huoltamokasetit olivat oma mielenkiintoinen lukunsa suomalaisessa musiikkituotannossa. 1970-1980 -luvuilla huoltamoilla ja marketeissa myytiin c-kasetteja, jotka sisälsivät pääosin tunnettuja kansainvälisiä hittikappaleita uudelleen versioituna. Jonkin verran versioitiin myös kotimaista musiikkia. Tuotanto oli suhteellisen halpaa ja muusikoille ja laulajille maksettiin kertakorvaukset. Kappaleita saattoivat esittää nimekkäätkin artistit, mutta usein version lauloi tuntemattomampi alkuperäisesiintyjää ääneltään muistuttava laulaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huoltamokasetit
Kiinnostus tätä aikansa käyttömusiikkia kohtaan on viime vuosina herännyt uudelleen ja verkosta löytyykin aiheesta asiaa aika runsaasti...
Kyllä, kirjastoissa on asiakaskäytössä nettikoneita, myös tulosteita on mahdollisuus saada.
Tietokoneiden käyttö on ilmaista, mutta niiden varaamiseen ja käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja salasana. Salasanan saat kirjastosta, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Käyttö on mahdollista myös ilman kirjastokorttia. Asiakaspalvelusta on mahdollista saada kertakäyttöiset tunnukset kirjautumiseen. Hollolassa ja Lahdessa käyttäjän tulee tällöin henkilöllisyyden varmistamiseksi esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kirjaa on saatavana Imatralla Lappeenrannan tiedekirjaston Linnalan kampuskirjastossa. Linnalan kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston internetsivulta: http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx
Kirjaa on olemassa myös Kuopion varastokirjastossa ja joissakin maakuntakirjastoissa. Jos haluat sen kaukolainaksi, voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Alina-nimellä näyttää olevan useita selityksiä. Se voi olla lyhentymä Adelinesta , joka on kansanomainen muunnos Adelheidista ( saks. jalosäätyinen tai jalomielinen kaunotar) tai Helenasta (kreik. aurinkoinen, loistava). Se voi olla myös Alin sisarnimi (arab. ylhäinen, ylevä, korkea).
Aleksi on Aleksanterin lyhentymä (kreik. puolustaja, suojelija, auttaja).
Jasper on Kasperin (pers. rahastonhoitaja, kalleuksien vartija) rinnakkaismuoto.
Muista mainitsemistasi nimistä löydät tiedot Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana etunimet ja haluamasi nimi (esim. etunimet Iida) ja tee haku. Kannattaa käydä tutkimassa arkistoa, sillä sieltä löytyy...
J.K. Rowlingin elämänkertatietoja on kysytty useamman kerran
Kysy kirjastonhoitaja-listalla. Voit etsiä vastausarkistosta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjailijan nimellä rowling, ja saat paljon hyödyllistä tietoa. Hänestä on kirjoitettu elämäkertateos: Smith, Sean, J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta, Helsinki : Memfis books, 2003 ja omat kotisivut on myös olemassa osoitteessa http://www.jkrowling.com/.
Tässä joitakin matkustamisen historiaan liittyviä kirjoja, joista voi löytyä tietoja autonomian ajan suomalaisten matkustamisesta:
Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa. Toim. Taina Syrjämaa. Turku 1994.
Mikä maa – mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan. Toim. Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku 1995.
Eurooppalainen matkustaa. Helsinki 1995. (Eurooppa-sarja).
Laiva saapui Helsinkiin : Helsingin matkustajalaivaliikenteen kehitys 1830-luvulta nykypäivään. Toim. Riitta Blomgren, Thure Malmberg, Peter Raudsepp. Helsinki 1996. 3. p.
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Auvo Kostiainen et al. Helsinki 2004.
Tämänkaltaista matkustustietoa saattaisi löytää myös yleisemmistä...
Runo on Aaro Hellaakosken Alttaripalvelus ja se on julkaistu kokoelmassa "Uusi runo" (1943). Runo löytyy myös kokoelmasta "Runot",
josta on ilmestynyt useita painoksia.
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: - kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), - säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), - kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja - kysyntä (kiinnostusaste). Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha raha voi olla halvempi kuin 20 vuotta vanha. Rahan koko ja valmistusaine (kulta, hopea, kupari, rauta ym.) vaikuttavat keräilyarvoon. isokokoisia, arvometallista valmistettuja rahoja kysytään eniten. Tästä päätellen markkojen vaihtaminen euroiksi kannattaa, ellei hallussa ole kovin hyväkuntoisia ja vähän markkinoilla esiintyviä rahoja. Osoitteesta www.kolikot.com selviää yhä kierrossa olevien...
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Päiväkodin aloittamisesta ja yökyläilystä on paljon kirjoja, ja ne varmasti ovat tilanteet, joissa lasten eroahdistus usein tulee esiin. Päiväkotiin menosta kerrotaan ainakin kirjoissa Wolde: Sanna päiväkoti, Pelliccioni: Onni-poika menee päiväkotiin, Forssen Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko, Kuutti: Onni ja Aada päiväkodissa ja Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri. Yökyläilykirjoja ovat esimerkiksi Kuutti: Onni ja Aada yökylässä, Känkänen: Tuu yökylään, Apo Apponen!, Kirkkopelto: Mollin iltahepuli, Lindenbaum: Essin uni hukassa ja Reuterstrand: Emppu yökylässä. Ihan suoraan eroahdistuksesta ei näissä eikä muissakaan kuvakirjoissa puhuta, vaan enemmänkin halutaan vahvistaa myönteistä kuvaa lasta mahdollisesti...
Muutospyynnön esim. ennakkoverotukseen voit tehdä soittamalla Helsingin verotoimistoon. Verohallinnon yhteystiedot ovat
osoitteessa http://www.vero.fi/ . Erilaisia lomakkeita voi myös tulostaa Verohallinnon sivuilta, mutta niitä ei voida
palauttaa sähköisesti. Jotkut palvelut on siirretty myös Internetin kautta toimiviksi, mm. verokortin voi tilata verkossa, lisätietoa http://www.vero.fi/?article=5054&path=5,733&language=FIN sekä verokorttipalvelu http://portal.vero.fi/public/default.aspx?nodeid=7788&culture=fi-FI&con… . (Vastausta päivitetty toimituksessa).
Autojen hintatietoja voi etsiä esimerkiksi kyseisen aikakauden lehdistä. Kävin läpi Tekniikan maailma -lehden sisällysluetteloita. Juuri vuoden 1987 lehdistä en Nissan Cedriciä löytänyt, mutta se on esitelty esimerkiksi Tekniikan maailmassa nro 14 vuonna 1985. Ainakin hintaluokan jäljille pääset varmasti tällä pari vuotta aikaisemmallakin tiedolla. Kyseinen lehti on kirjaston etävarastossa, joten en päässyt nyt tarkistamaan hintatietoja, mutta voit tilata sen kirjastoon luettavaksi.Automainoksia voi löytyä aikakauslehtien lisäksi sanomalehdistä. Kirjastossa on 1980-luvun sanomalehtiä mikrofilmattuna, ja niitä voi tulla kirjastoon selailemaan.
Hei! Valitettavasti emme löytäneet kustantajan (WSOY)nettisivulta tietoa seuraavan Jesse -kirjan ilmestysajankohdasta tai kansikuva-aiheesta. Viimeisin on Jesse käräjäkoira, joka on ilmestynyt helmikuussa.
Tapio Rautavaara ei ole levyttänyt tätä Ragnar Ågrenin säveltämää laulua, jonka alkuperäinen nimi on "Spelmannen" ja sanoittaja Dan Andersson. Ehkä muistelet Esa Niemitalon levytystä? Esa Niemitalon ääni muistuttaa Tapio Rautavaaran ääntä. Hänkään ei laula täsmälleen muistamillasi sanoilla, vaan "mä soitan niinkuin tahdon enkä niinkuin neuvotaan". Mauno Kuusisto laulaa tämän saman kohdan: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin halutaan." Tauno Palo laulaa: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin toiset haluaa." Esa Niemitalo aloittaa laulun sanoilla "Oon soittoniekaks syntynyt", kun esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 2, laulu alkaa: "Oon soittoniekka huoleton". "Soittoniekka"-laulun suomenkielisten sanojen tekijäksi on...
Oulun kirjaston digitointilaite on käytettävissä pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Haukiputaan, Kaukovainion ja Ylikiimingin kirjastoissa. Digitointilaitteet kiertävät Oulun lähikirjastoja 3 kuukauden välein. Seuraavan kerran laite on Oulunsalossa huhti-kesäkuun ajan. Tältä sivulta saa lisätietoa digitoinnista: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/digitointi.
Suomen Sukutukimusseuralla on SukuForum -niminen keskusteluryhmä, josta löytyy henkilö, joka on käyttänyt vanhempaa Juuret -tietokantaa. Sukututkimusseuran sivulta, www.genealogia.fi, on myös linkkejä muihin keskusteluryhmiin.
