Täällä pohjantähden alla -trilogia on käännetty englanniksi: ensimmäinen osa ilmestyi 2001, toinen ja kolmas 2002. Ensimmäinen osa on jo pääkaupunkiseudun kirjastoista lainattavissa, mutta toinen (ja kolmas) vasta tulossa, eli tällä hetkellä teosta ei saa kirjastosta. Suurimmista kirjakaupoista sitä voi ostaa.
Kirjastokortti on niin vanha, ettei enää toimi. Saat uuden käymällä missä tahansa helmet-kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen kanssa.
Voit esitäyttää kirjastokorttiin tulevat tiedot oheisen linkin kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9.
Kirjastossa täydennetään loput tiedot. Kortti on maksuton ja käy koko pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa.
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa...
Walt(er) Elias Disney syntyi vuonna 1901 ja kuoli 1966. Hän oli amerikkalainen animaatioelokuvien tekijä ja tuottaja. Hän sai elokuvistaan 29 Oscar-palkintoa. Alla olevista lähteistä löydät lisää tietoa.
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2, s.884-885, 1977.
Spectrum tietokeskus, osa 2, s.405, 1976.
Thomas, Bob: Walt Disneyn elämäkerta, 1991.
Kotiliesi 7/03, Walt Disney : lannistumaton unelmoija s. 50-54
Suomen elokuva-arkisto http://www.sea.fi/esitykset/syksy95/disney.html
Ikävä kyllä Margit Sandemon kirjoja ei ole suomennettu vuoden 1999 jälkeen, joten myöskään Sagnet om lysets rike -sarjaa ei ole saatavana suomeksi.
Lähde: Fennica-tietokanta
Suomessa ei ole yhtä minimipalkkaa, vaan minimipalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Kysy työpaikaltasi esim. luottamusmieheltä, minkä työehtosopimuksen mukaan palkkasi määräytyy. Voimassa olevat sopimukset löytyvät netistä ammattiyhdistysten sivuilta. Paljon tietoa työasioista löytyy mm. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilta:
http://www.alli.fi/tmavain/
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Ohessa sovelluksia. Käyttökokemusta vastaajalla tosin ei ole.
windows’phone sovellus: Library
http://www.saguiitay.com/windows-phone/library/
android-sovellukset: My Library, My Library Manager
https://play.google.com/store/search?q=library&c=apps&hl=fi
iOS sovellus: Book List - Bookshelf Manager
https://itunes.apple.com/us/app/book-list-bookshelf-manager/id476621639…
Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjaston Agri-tietokannasta voi hakea kirjoja ja artikkeleita asiasanoilla voimaperäinen tuotanto ja laajaperäinen tuotanto. Agri-tietokanta löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/lumme/ ja se on vapaasti käytettävissä.
Näin löytyvät mm. seuraavat: Ajankohtaista maatalousekonomiaa - [Helsinki]: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, 1993 - 70 s. (Tiedonantoja / Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 190) ISBN 952-9538-36-7 // Luonnonmukaisempaan viljelyyn / Hovila, Mikko; Suomen luonto 52 (1993) : 8, s. 12-13 // Monikäyttökasveja puoliviljellen / Saario, Meeri; Maatilan Pirkka : K-maatalous- ja konekauppiaitten aikakauslehti 1995 : 4 , s. 50-53
Jos näillä asiasanoilla saadut viitteet eivät...
wikipedia kertoo: "Edith Newbold Wharton (o.s. Jones, 24. tammikuutalähde? 1862 New York, New York, Yhdysvallat[1] – 11. elokuutalähde? 1937 Saint-Brice-sous-Forêt, Ranska[1]) oli yhdysvaltalainen kirjailija.[1] Hän sai vuonna 1921 Pulitzer-palkinnon romaanista Viattomuuden aika (Age of Innocence, 1920). Hänen tunnetuin teoksensa on Säätynsä uhri (House of Mirth, 1905).
Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Artturi Järviluoma (1879-1942) oli lehtimies ja kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on näytelmä Pohjalaisia.
Järviluoman elämästä kerrotaan ainakin kirjoissa Rantoja, Waldemar: Etelä-Pohjalaisia kirjailijoita sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan ja Aleksis Kivestä Saima Harmajaan (jälkimmäisissä sama teksti).
Järviluoman Pohjalaisia-näytelmästä löytyy myös tietoa: Kirjassa Ylikangas, Heikki: Mennyt meissä on luku Miksi Artturi Järviluoma kirjoitti Pohjalaisia-näytelmän. Kirjassa Laurila, K.S.: Kirjalliselta taistelurintamalta on luku Hiukkasen Artturi Järviluoman "Pohjalaisia" näytelmän vaihe- ja syntyhistoriaa.
Ilmeisesti ette ole Suomen kansalaisia? Mikä on lapsenne kansalaisuus? Viisumin tarve toiseen Pohjoismaahan matkustettaessa riippuu mm. kansalaisuudesta.
Yleensä muiden kuin EU-maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin ja muihin Schengen-alueen maihin. Lista maista joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin löytyy Internetistä pdf-tiedostona osoitteesta: http://www.regeringen.se/content/1/c6/09/19/34/ba7008e1.pdf
Muiden kuin ao. listalla mainittujen maiden kansalaiset saavat matkustaa Ruotsiin ja muihin Schengen-maihin ilman viisumia.
Yleensä yhteen Schengen-maahan matkustamiseen saatu viisumi oikeuttaa matkustamaan myös muihin Schengen-maihin. Siis Suomeen saatu matkustusviisumi riittää myös...
Alla on muutamia lastenkirjoja äidin sairastumisesta. Linkit nimen alla vievät kirjan esittelyyn. Kaikki kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Himtukkunen ja pupurapittiörkki / Pia Paananen & Anja Karhapää
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526743172&q…
- Hilu, Hippu ja äiti valtava / Anja Erämaja
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510339862&q…
- Helmi : pienen koiran ja tytön tarina / Hannu Mäkelä ; kuvittanut Marika Maijala
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513138547&q…
- Tinjan keinukesä / Hellevi Salminen
http://www.suomalainen.com/tinjan-keinukes%C3%A4-sku-p9789511213529
- Paksulan äidin lepopäivä / Jill Murphy ; suomentanut...
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Sanakirjat ovat avuksi etsittäessä selitystä sanalle "akateemisuus". Ne määrittävät kuitenkin vain sanaa "akateeminen"
Itkonen: Vierassanat. Kielenkäyttäjän opas
akateeminen:
1. korkeakoulun, yliopiston, yliopistollinen: a. loppututkinto
2. kuv. sovinnainen, kaavamainen; aivan teoreettinen: kovin a. teatteriesitys; kysymyksellä on lähinnä akateemista kiintoisuutta; puhtaasti a. ongelma
Nykysuomen sanakirja
akateemi/nen a. -sesti adv. -suus omin.
1. korkeakouluun kuuluva t. sille ominainen, yliopistollinen, ylioppilaita koskeva. / A. oppiarvo, tutkinto. A:sti sivistynyt. A. kansalainen, nuoriso.
A. vapaus. A:set juhlat, kilpailut. A. neljännes 'neljännestunti määrähetken jälkeen'.
2. tiede- t. taideakatemiaan kuuluva t. sille ominainen; us...
Vanhoissa lakiteksteissä puhutaan sakon vetämisestä. Mistä tämä vetäminen tässä tulee?
Hei! Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivuston https://vvks.it.helsinki.fi/sivustosta/kayttoehdot/index.html sivulta https://vvks.it.helsinki.fi/tekstit/1600_2_lakikieli/21/selitykset.html löytyi seuraavanlainen tieto liittyen kysymykseesi:
103 po. wätämän /vetämän/ = maksaman. Vanhoissa lainsuomennoksissa (Martti, Ljungo, Kollanius) vetää-verbiä on käytetty ruotsin vädja-verbin 'vedota' vastineena: vetää (veto). Pajulan (1955) mukaan veto on ruots. laina (vanh. r. wädh, nyk. vad tai pant). Verbi vetää esiintyy Martilla sanonnassa vetää sakko, Kollanius taas puhuu maksun vetämisestä. Näissä tapauksissa vetää on ruots. böta-verbin 'maksaa sakkoa'...
