Oke Peltosen sanoittamana kappaletta ei löydy.
Suuri toivelaulukirja 14 sisältää "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta" -laulun, mutta siinä on Pauli Ylitalon sanat.
Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelissa on Hannele Huovista lyhyt bibliografia. Nettimatrikkelin osoite on www.nuorisokirjailijat.fi
Hannele Huovilla on myös kotisivut osoitteessa http://www.sci.fi/~hhuovi/ , näiltä sivuilta löydät lisää linkkejä Huovia käsitteleville internetsivuille.
Myös näistä kirjoista voi olla hyötyä. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta. Lisää kirjoja löydät käyttämällä asiasanaa Huovi, Hannele.
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (2004)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (2003)
Tietoa voit etsiä myös artikkeleista. Apunasi voit käyttää Ismo Loivamaan Kirjailijatieto 2 (1999) ja Aleksi- artikkelitietokantaa, johon pääset Kuopion kaupunginkirjaston internetasiakaspäätteiltä....
Tepa-termipankki määrittelee muuntoaseman sähköasemaksi, jossa on muuntaja. Erotinasema-sanaa termipankista ei löydy. Heikki Melaman ja Jani Lehenbergin raportissa Verkkoinfrastruktuurin käsitemalli kerrotaan kompensointiaseman, erotinaseman ja katkaisijaaseman olevan sähköverkon solmupisteitä, johon sähköjohdot kytkeytyvät.
http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/muuntoasema
https://www.sitowise.com/application/files/6815/3380/6236/Verkkoinfrastruktuurin_kasitemalli_v3.pdf
Helmet–haussa hakusanoilla hevoskirjat, kaunokirjallisuus, rajauksena ovat suomen kieli ja aikuisten kokoelma, mutta tulosten joukossa on paljon nuorten kirjoja. Aikuisten kokoelmasta löytyvät Jaakko Yli-Juonikkaan Jääasema KOOMA, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkevätkään, Tahdon murskatappio; Salten Felix, Florian, keisarin hevonen; Koskell Nella Kirouksen uhrit ja Kirouksen jälki. Hevoset ovat keskeisesti mukana vanhoissa lännenromaaneissa, esim. James Curwoodin ja Zane Greyn teoksissa. Kollegoilta ja kommentoijilta löytyi lisävinkkejä:
Veera Niemisen Kottikärrykaruselli, Jojo Moyes Kuinka painovoimaa uhmataan ja Tähtien antaja, Rupert Isaacson: Hevospoika, Essi Pajun Koskenniska-sarja, Mari...
Ero ei välttämättä vaikuta olevan kovin merkittävä, sillä nestesaippua voi olla yksinkertaisesti veteen liuotettua palasaippuaa.
Nestemäisessä saippuassa käytetään kuitenkin yleisesti tensideinä - veden pintajännitystä vähentävänä, lian irtoamista edistävänä ainesosana - myös sulfaatteja, jolloin kyse ei oikeastaan ole saippuasta, joka valmistetaan yhdistämällä emästä ja rasvoja.
Lily.fi. Palasaippuasta nestesaippuaa.
Saaren taika artesaanisaippuoiden valmistus.
Saaren taika. Mitä eroa on palasaippualla ja nestemäisellä saippualla?
Saippuan valmistus. Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto.
wikipedia.fi. Tensidi.
yle.fi. Muhiiko palasaippuassa märkäbakteerien kasvualusta?
Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikkojen kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Kasvillisuustyyppiin missä tahansa maapallolla vaikuttaa eniten alueen ilmasto: etenkin lämpötila, sademäärä ja sen vaihtelut vuodenajan mukaan. Myös alueen vuoristoisuus vaikuttaa. Espanjassa kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat suuresti maan eri puolilla. Manner-Espanjan lisäksi Espanjaan kuuluu myös saaria ja saariryhmiä, mm. Kanarian saaret, joissa ilmasto on jokaisessa omanlaisensa. Kasvillisuusvyöhykkeistä löydät tietoa vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvillisuusvy%C3%B6hyke
Espanjan alueen ilmastosta ja vuoristoista tietoa esim. näiltä sivuilta
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-ilmasto.html
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-vuoristot.html
Etäisyys päiväntasaajalle tai mereen vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa...
Kuksan teko-ohjeita löytää: Internetistä, osoitteesta http://gamma.nic.fi/~niny/Kuksa1.html ja kirjoista, esim. teoksesta Köhn: Vuoleminen sekä lehdistä (Taito 3/1996 ja Jahti 3/2002 esimerkkeinä). Pahka on syytä irrottaa ja kuoria keväällä tai kesällä, jolloin puuaines on kosteaa ja notkeaa. Jälkikäsittelyyn löysin useitakin ohjeita: öljyäminen,vahaaminen ja suolavedessä marinointi. Suolavedessä liottaminen ei siis ole aivan välttämätöntä.
Sara Hildénin vanhemmat olivat Kalle Kustaa Hilden ja Ida Maria Kadell.
Sara Hilden syntyi Tampereella 1905. Lapsuutensa hän vietti Sääksmäellä ja Lempäälässä. Vanhempiensa kuoleman jälkeen 1919 Sara Hilden muutti Tampereelle. Tampereella 14-vuotias Sara asui aluksi sukulaisten ja ystävien luona ja teki erilaisia kotiapulaisen ja lastenhoitajan töitä. Näihin aikoihin hän alkoi kirjoittaa sukunimensä muodossa Hildén
Lähde: Suomen kansallisbiografia 3. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004
Tove Janssonin Muumeilla on ihka oikea talo, neliskulmainen, jossa on katolla muumipapan kahdeksankulmainen torni.
Senpä vuoksi löytyy muumien kodista normaaleja neliskulmaisia huoneita.
Sininen pyöreä tornitalo on myöhemmän ajan ilmentymä.
Tove Janssonin muumitaloa voit tarkastella kirjoista
Outo vieras muumitalossa ja Suuri muumikirja s. 87.
Tampereen Metson alakerrassa on aito muumimuseo ja siellä voi ihailla alkuperäistä taloa.
Veneen ja laivan ero näyttäisi olevan veteen piirretty viiva.
MOT Kielitoimiston sanakirja määrittelee termit seuraavasti:
Laiva = suurehko meri- tai sisävesialus
Vene = pienehkö vesikulkuneuvo
Uusi tietosanakirja Factum määrittelee termit:
Laiva = Suurehko vedessä kulkeva alus jossa on oma kuljetuslaite. Laivat voidaan jaotella liikkumisenergian, käyttötarkoituksen tai lastin mukaan.
Vene = Pieni soudettava, purjehdittava tai moottorikäyttöinen vesikulkuneuvo
Tietoja saa esimerkiksi
Factum [4] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
Factum [8] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
MOT Sanakirjasto:
http://www.kielikone.fi/fi/Tuotteet/ (käytössä vain kirjastossa)
Ananaksen tulosta Suomeen ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa. Eurooppaan ananas on tullut Etelä-Amerikasta jo 1500-luvulla, mutta oli pitkään harvinainen ja kallis. Tällä sivulla http://www.kookas.fi/articles/read/985 mainitaan, että pohjoisiin maihin ananas on tullut vasta kylmäsäilytyksen ja –kuljetuksen sekä säilyketeollisuuden kehittymisen myötä.
Se miksi suomalaiset käyttävät ananasta lienee pitkälti makuasia, ihan joka ruokaanhan sitä ei kuitenkaan käytetä.
Lisätietoa ananaksesta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Levanto, Marketta: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia
De'Medici, Lorenza: Paratiisin hedelmät
Aivan uusimmasta, eli 2000-luvun kirjallisuudesta, löytyy kirjojen kautta tietysti melko vähän tietoa. Suomen 1960-1990-luvun kirjallisuudesta on jo kirjoitettukin. Ainakin näitä kirjoja kannattaa käyttää:
- Suomen kirjallisuushistoria / 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin / toimittanut Pertti Lassila (1999)
- Kirjallisuutemme lyhyt historia / Leena Kirstinä (2000)
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan kirjastosta.
Kannattaa tutustua myös parin vuoden takaiseen videointiin, jossa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi pitää puheenvuoron suomalaisesta nykykirjallisuudesta:
http://vimeo.com/37788832
Hyviä kirjailija- ja kirjallisuusesittelyjä löytyy myös Kirjasammosta, kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta:
http://www.kirjasampo.fi/...
"Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta löytyy useitakin vastauksia Merja Jaloa koskeviin kysymyksiin. Ne saa esiin kirjoittamalla Etsi arkistosta: Jalo Merja.
Lisäksi netissä Kirjasammon sivuilla on tietoa Merja Jalosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Hei
Crasista on kysytty aikaisemminkin, koska suomenkielisen tiedon löytäminen on hankalaa.
Kirjailijalla on omat nettisivut, mutta ne ovat ruotsiksi. http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/index.html
Wikipediasta löytyy lyhyt esittely:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-%C3%85ke_Cras
Kirjailijahakemistoista kirjailijaa ei löydy.
Seuraavista lehdistä löytyy kirjailijasta tietoa:
Lukufiilis 1997:2, s.20
Onnimanni 1997:4, s.9
Lehtiä voit kysyä kirjastosta.
Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen sivuilta Johdatus tieteenfilosofiaan ja rationaaliseen ajatteluun löytyy paradigman määritelmä, http://www.helsinki.fi/teol/steol/opetus/materia/y11tent.htm
Paradigma sisältää jonkin tieteenalan hyväksytyt teoriat, metodit, työskentelytavat, sovellutukset sekä tiedeyhteisön yleiset näkemykset tieteestä, maailmasta, arvoista jne. Normaalitiede on se kehityksen
vaihe, jossa vallitseva paradigma määrää tutkimuksen suunnan, hyväksyttävät tulokset ja metodit. Normaalitiede voi joutua kriisiin, kun sen eteen kasautuu kysymyksiä, joita ei voida enää ratkaista ko. paradigman puitteissa.
Selkeä diskonfirmaation määritelmä on Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian verkko-opintojen sivulla...
Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli:
https://en.wiktionary.org/wiki/tseh
Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän eläinten-, varsinkin koirankutsusana:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all
Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
Heinäsuola on auringossa kuivattua merisuolaa, joten se ei liene puhdistettua merisuolaa terveellisempää.
http://www.kysy.fi/kysymys/kumpi-puhtaampaa-vuorisuola-vaiko-merisuola-…
Suolan rakenteesta tietää Wikipedia seuraavaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola
ja Merisuolasta taasen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisuola
Tammen kotisivuilta osoitteesta http://www.tammi.fi/ löytyy perustiedot Tomi Kontiosta; valitse etusivulta Yleinen kirjallisuus, ja sitten Kirjailijat.
Sanojen Aika kirjailijatietokannasta löydät myös Tomi Kontion, osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi ja "pudotusvalikosta" voit rullata Kontion kohdalle.
Myös teoksesta Suomalaisia nykykertojia 2 on luku Tomi Kontiosta.
Googlen haulla http://www.google.com voit hakea lisää tietoja kirjoittamalla hakusanaksi Tomi Kontio - tässä pari esimerkkiä:
http://www.kaapeli.fi/nvl/kontio/kontiosu.htm
