Viisipenniset ovat suosittuja keräilykohteita ja niiden arvo määräytyy harvinaisuuden ja painovuoden mukaan.
"Suurten valmistusmäärien vuoksi kaikki viisipenniset ovat melko yleisiä. Ainoa hieman harvinaisempi vuosilyönti on 1910 (kuva 1), jonka keräilyarvo on normaalikuntoisena noin 50 euroa. Muista maksetaan paljon vähemmän: 1870 noin 15 euroa, 1865, 72, 88, 92 ja 96 noin 5-10 euroa ja loput noin 1-3 euroa/kpl."
Microsoft Word - Viisipenniset keräilykohteina - päivitetty 2020 (snynumis.fi)
Jos kolikossa ei ole vuosilukua, kääntyisin Suomen Numismaattisen yhdistyksen puoleen. Heillä on tarjota asiantuntevaa arviointia ja tietoa.
Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Janne Haikarin kirjassa Kypärämäki ja sen väki (1999) s. 8 kerrotaan näin: "Jyväskylän seudun nimistöä tutkineen Viljo Nissilän mukaan Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan... Köhniö jää nimenä vaille tyhjentävää selitystä." Asiaa voisi tiedustella myös Keski-Suomen museolta tai alueen asukasyhdistykseltä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys (kyparamaki-kohnio.fi)
Käytännössä rahti- ja matkustajalentokoneiden välillä ei ole rakenteellisesti paljonkaan eroa, sillä pääasiassa lentorahti kuljetetaan matkustajakoneiden ruumissa ja rahtilentokoneistakin suurin osa on aiempia matkustajalentokoneita, jotka on myöhemmin muunnettu tavarankuljetukseen sopiviksi, esimerkiksi poistamalla yläruumasta penkit. Ainoastaan noin kymmenesosa maailman suihkuturbiinilentokoneista on pelkästään rahtiliikenteen käytössä. (Rauhamäki et al., 63.)
Pitkillä reiteillä tärkeimpien lentokonemallien lentokoneissa on hieman mallista riippuen muutaman hengen miehistö. Esimerkiksi suurilla Boeing 747:llä on kolmihenkinen ja McDonnell Douglas MD-11:llä kaksihenkinen miehistö (Jackson, 87; 266). Keskikokoisten...
Tiivistä elämänkerta- ym. tietoa Pakkalasta löytyy seuraavista teoksista:
"Suomen kirjallisuushistoria 2--Järkiuskosta vaistojen kapinaan" --toimittanut Lea Rojola (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1999);
Laitinen, Kai: "Suomen kirjallisuuden historia" (Otava, Helsingissä, 1997).
Lisää viitteitä Pakkalasta tehtyihin tutkimuksiin ym. löytyy kirjasta "Suomen kirjailijat 1809-1916" --pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet / toimittanut Maija Hirvonen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1993). Katso myös teos Laitinen, Kai: "Kirjojen virrassa--tutkielmia ja esseitä kirjallisuudesta ja lukemisesta" (Otava, Helsingissä, 1999).
Pakkala, Teuvo: "Kirjeet 1882-1925", toim. Maija-Liisa Bäckström (...
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
Realismia edustavia kirjailijoita ovat muun muassa Honoré de Balzac, Gustave Flaubert, Guy de Maupassant, Charles Dickens, Nikolai Gogol, Leo Tolstoi, Henrik Ibsen, August Strindberg, Mark Twain ja Jack London. Suomalaisia realismin edustajia ovat Minna Canth, Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala, Ilmari Kianto, Joel Lehtonen ja Maria Jotuni.
Tässä muutamia ehdotuksia helppolukuisista klassikoista:
- Guy de Maupassant: Koru ja muita novelleja
- Jack London: Erämaan kutsu
- Arvid Järnefelt: Maaemon lapsia
- Juhani Aho: Rautatie
- Teuvo Pakkala: Vaaralla: Kuvia laitakaupungilta
Lisää tietoa realismista ja realismin edustajista löydät Pekka Vartiaisen teoksesta Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa.
Voit tarkastella kaikkien...
Tarkoitatko sienisokeria eli trehaloosia? Lääkärilehden artikkeli ( 6.10.2011) mukaan sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat, mutta tavallista enemmän sitä on muun muassa herkkutatissa, kantarellissa ja orakkaissa. Sienten trehaloosipitoisuudet vaihtelevat niin että tuoreissa sienissä trehaloosia on 0,3–16,8 g/kg, ja ruoaksi valmistetuissa sienissä 0,5–38,1 g/kg. Alla linkki artikkeliin:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/trehaloosi-kivistaa-si…
Kysymyksesi koskee varmaankin verkkokirjastoalueesi OUTI-kirjastojen kaukopalvelumaksuja.
OUTI-kirjastojen verkkosivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 1 €/nide. Lisäksi peritään mahdollinen lähettäjäkirjaston määräämä maksu. Kopiotilauksen hinta määräytyy lähettäjäkirjaston taksan mukaan. Kaukolainaksi tilataan aineistoa, jota ei ole saatavana OUTI-kirjastoissa.
Lisätietoa asiasta voit lukea täältä:
https://www.kuusamo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/lainaus-ja-maks…
Tiedot kaukopalvelumaksuista löytyvät yleensä kirjastojen tai kirjastoverkkojen nettisivuilta.
Sirpa Puskalasta ja hänen kirjoistaan on tietoa mm.Btj Kirjastopalvelun julkaisemassa Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita -kirjassa, joka löytynee useimmista kirjastoista ainakin käsikirjastokappaleena.
Sirpa Puskala on syntynyt 24.10.1945, on ammatiltaan vapaa kirjailija ja asuu Mäntyharjulla. Hänen teoksiaan ovat: Pikkuruu mustanmusta (2000), Villimies ja pakkopaita (1997), Euroopan pehmeimmät huulet (1996), Tarjolla tosi rooli (1995), Haukan väreissä (1994), Pintanaarmuja, Pihlström (1993) ja Kiti - mun paras kaveri (1991).
Kirja-arvosteluja em. kirjoista voit lukea esim. Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 4 (Villimies ja pakkopaita), Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 2 (Euroopan pehmeimmät huulet), Onnimanni 1995, kirja, arv, nro 4...
Maija-laulun sanoja on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Lainaan tässä vuonna 2018 annettua vastausta. "Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota." Vihkosta voi yrittää saada kaukolainaksi.
Reijo Mäen tuotannosta ja Vares-sarjasta löytyy tietoa Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetti-sivuilta http://www.tornio.fi/DekkariNetti .
Tietoa Reijo Mäestä löytyy Otavan sivuilta http://www.otava.fi/ . Kannattaa pistäytyä myös Sanojen aika -kirjailijatietokannan sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi .
Täsdsä pari linkkiä, josta saa perustietoa Reijo Mäestä ja hänen tuotannosta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=165&lang=FI
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/maki_reijo/fi_FI/maki_reijo/
Tavoitat kirjailijaa hänen kustantajan kautta. Ota yhteyttä Otavaan,
http://www.otava.fi/fi_FI/otava_fi_etusivu/
En saanut Salosen suomennosta käsiini, joten en voi vertailla sen sisältöä muihin käännöksiin. Kansallisbibliografia Fennica ei mainitse, että kyseessä olisi lyhennelmä ja myöskin kirjojen yhteinen sivumäärä viittaisi siihen, että kyseessä on lyhentämätön laitos. Joka tapauksessa varmuudella lyhentämätön laitos ko. kirjasta on ainakin Anna Louhivuoren 3-osainen käännös vuodelta 1968.
Kolmen Muskettisoturin eri käännöksistä on kysytty aiemmin 14.8.2003 tässä palvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=57881437-8b9…
Valitettavasti signeerauksesta on mahdotonta saada selvää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen taulun tekijän.
Kymenlaaksossa alueen Kyyti-kirjastojen kirjastokortilla voi lainata myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) kirjastosta aineistoa, jos on käynyt rekisteröimässä kirjastokortin jossakin Kyamkin kirjastopisteessä. Varauksen tekeminen internetissä ei vielä onnistu Kyamkin aineistosta, mutta palvelu on tulossa käyttöön lähiaikoina.
Kaupunginkirjastoissa on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö, jolloin kirja tilataan jostain muualta Suomesta, esim. maakuntakirjastoista, ammattikorkeakoulukirjastoista tai yliopistokirjastoista. Kaukolainaus on maksullista ja laina-ajan määrittelee lähettäjäkirjasto.
Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupungin kirjastot ovat suljettuna 1.2–14.2. heikentyneen koronatilanteen takia Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän linjauksen mukaisesti.
Uusia varauksia ei myöskään oteta vastaan kirjastojen ollessa suljettuna. Tämän vuoksi Jyväskylän kirjastoja ei voi valita noutopaikaksi sulkuaikana ja verkkokirjasto ehdottaa muiden Keskikirjastoihin kuuluvien kuntien kirjastoja. Haapamäen kirjasto on aakkosissa ensimmäisenä, siksi se näkyy noutopaikkana ensin. Alasvetovalikosta voi valita myös muita kirjastoja.
Jos kirjan tarvitsee nopeasti, sen voi varata toiseen kuntaan. Silloin varauksen tosin joutuu myös hakemaan ko. kunnan kirjastosta.
Toivottavasti Jyväskylään pääsee taas tekemään varauksia...
Hei,
urheilu-uran päätyttyä ei enää puhuta sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisellä on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, josta hänen yhteistyökumppaninsa hyötyvät. Pelkästään Instagramissa (sosiaalisen median kuvapalvelu) Kaisa Mäkäräistä seuraa 192 000 ihmistä.
Linkki Kaisa Mäkäräisen julkiselle Instagram-tilille: Kaisa Mäkäräinen (@kaisamakarainen) • Instagram-kuvat ja -videot
Esimerkki Kaisa Mäkäräisen ja silmälasiliike Specsaversin kaupallisesta yhteistyöstä:
Kaupallinen yhteistyö Specsavers: Kaisa Mäkäräinen vaihtaa tyyliä silmälaseilla (iltalehti.fi)
Sponsoreiden ja yhteistyökumppanien eroista: Sponsorointiyhteistyön lyhyt oppimäärä – Proakatemian esseepankki
Turun kaupunginkirjaston Vaski-verkkokirjaston kautta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… voit hakea aiheeseen liittyviä kirjoja esimerkiksi asiasanalla
’hoitotarve’. Tällä asiasanalla haettaessa löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Syväoja: Hoidon tarpeen arviointi (2009)
Itälä: Hoidon saatavuuden seuranta (2006)
Fagerström: Finnhoitoisuus: hoitotyön benchmarking: projektin loppuraportti 2000 – 2002 (2003)
Fagerström: The Patient’s caring needs: to understand and measure the unmeasurable (1999) (väitöskirja, Åbo Akademi)
Muita mahdollisia asiasanoja ovat mm. ’hoitotyö’, ’arviointi’ ja ’hoito’. Asiasanoja voi valita useamman, esim. yhdistelmät 'hoitotyö' ja 'arviointi' ja 'hoito' ja 'arviointi'....
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
